torstaina, toukokuuta 08, 2008

Vierähtänyt viikko

Viikko on vierähtänyt. Eipä ole fiilis paljoa noussut. Tosin keskiviikkona oli ihan ok päivä - Tampereella siis. Kandiohjausta tuli niukasti, mutta ehkä tuolla pärjää. Vietin aikaa myös sulkapallottaren kanssa. Tällä kertaa ei päästy pelaamaan, koska sali oli varattu ainejärjestöni sulkapalloturnaukseen (johon en jaksanut osallistua). Mutta meni se parituntinen kävellessä ja jutellessa. Hän se jaksaa pakertaa gradun kanssa, itsekin pitäisi nyt tuota kandia vääntää ihan ekstaasissa.

Kesä tulee, ainakin vähäksi aikaa. Huomenna jo +20C ja sunnuntaina lähes hellettä. Mutta sitten taas viilenee - tietysti. Pitäisi hypätä taas fillarin selkään, jos vaikka jaksaisi polkaista parikymmenen kilometrin lenkin. Ihan vaan Giron (alkaa lauantaina, muistakaa katsoa) hengessä.

EDIT: Kesän ensimmäinen ukonilmakin on sitten koettu. Kivasti jytisi..


maanantaina, toukokuuta 05, 2008

Uusi viikko

Viime viikko meni siis sairastellessa ja lämpöillessä - sekä kotona että ulkona, jonne oli loppuviikosta pakko uskaltautua - kuin myös saunaan lauantaina. Ulkona oli mukavan lämmin, ehkä toipilaalle liiakin lämmin - en uskaltanut t-paidassa käyskennellä vaan ohut takki oli laitettava. Nyt puolestaan on ihan mukavat ilmat, siis lämpötilan kannalta. Ja sataakin se on varmaan pakko, jotta kesä tulisi.

Otin eilen ja toissapäivänä ensimmäisiä kertoja yhteen Prinsessan kanssa - messengerin välityksellä tosin. Hän "valitti" siitä, etten avaudu (siis puhu itsestäni ja asioistasi) - toisin kuin hän. Yritin puolustautua sillä, ettei ole mitään puhuttavaa. Minulla kun ei ole opiskelun ja harrastusteni lisäksi muuta elämää (kuten ehkä pitäisi olla). Tulevaisuudelta toivon, että säilyisin hengissä aina seuraavaan aamuun ja valmistuminenkin on käynyt mielessä - ja että ruokaa olisi päivittäin pöydässä.

Ketään ei ole aikaisemmin asiani liiemmin kiinnostaneet. Toki vastaan "miten menee" -small talk-tyylisiin kysymyksiin lyhyesti ja ytimekkäästi "päivä kerrallaan". Ehkä minusta on tullut hieman kyyninen, mutta eikös se ole suomalaisten kansantauti? Enkä liiemmin halua tuoda itseäni ja toiveitani esille, koska eivät ne kuitenkaan toteudu - se on parin viimeisen vuoden aikana jo nähty. Ja eikös ne toiveiden täyttymiset riipu muista ihmisistä ja heihin en voi vaikuttaa: kaikilla tiensä on kuljettavanaan eikä kukaan muu voi sitä tien kulkemista helpottaa. Rinnalla voi kulkea, mutta Mikko Alataloa mukaillen ne taistelut, mitä ne nyt ovatkaan, on hoidettava yksin.

Toivottavasti alkanut viikko menee edes terveenä, sillä keskiviikkona olisi mentävä Tampereelle kandiohjaukseen ja torstaina työhaastetteluun (jota varten pitää etsiä muutama työtodistus). Ehkä ei kannata odottaa mitään tuoltakaan, aivan kuten on käynyt sen asunnon etsimisen suhteen. Jos vuokra on sopiva, niin viimeistään takuissa tulee hankaluuksia - minä kun en ole rahasta tehty.

On se hyvä, että edes joku on päässyt tavoitteisiinsa. Ystäväni Inka seikkailee pitkin ja poikin Kanadan mm-kisoja unelma-ammatissaan. Tiedän, ettei tuo urheilutoimittajankaan työ varmaan mitään helppoa ole. Mutta ammattiNAINEN on paikkansa ansainnut ja ylpeydellä on saanut kyllä hänen tekemisiään seurata.

Musiikiksi valitsin tällä kertaa Beth Nielsen Chapmanin "Sand and Water". Bongasin kipaleen eräästä vanhasta Teho-osaston jaksosta (Tehari pyörii mm. ruotsalaisella TV3-kanavalla). Muutenkin sarjassa on loistavaa musiikkia.

All alone I came into this world
All alone I will someday die
Solid stone is just sand and water, baby
Sand and water, and a million years gone by




torstaina, toukokuuta 01, 2008

Wappua!

Hyvää Wappua kaikille meille opiskelijoille, työn sankareille ja muillekin suomalaisille! Kevään juhla menee harmittavasti osaltani sisätiloissa. Olo on parantunut, mutta pientä lämpöilyä on vielä(kin). Mutta huomenna on yritettävä haistella kevätilmaa, tai kesäilmaa lämpötilojen mukaan (tänäänkin menee +20C rikki).

No, täytyy keksiä jotain luettavaa. Sain eilen luettua Katriina Lehdon kirjan Ulrike Meinhofista. Mielenkiintoinen tarina nuoresta älykkäästä naisesta, joka osin olosuhteiden pakosta joutuu mukaan terrorismiin. Vuosi 1968 ja koko 70-luvun alku olisi ollut kyllä mielenkiintoista aikaa elää - ainakin Keski-Euroopassa. Toimittaja (äitinsä tavoin) Bettina Röhl kertoo lisää äidistään kaikille tiedonjanoisille kotisivuillaan http://www.bettinaroehl.de/index.html. Täytynee kaivaa lisätietoa koko touhusta, ihan vaan historiallisista syistä. Terrorismia en ihannoi, se ei ratkaise mitään.


maanantaina, huhtikuuta 28, 2008

Kipeänä

Kuumetta (ja alilämpöä) sekä pääkipua. Kiva. Huomenna piti olla kandiohjaus ja sulkapalloa. Vaan ei ole. Vappuviikko muutenkin repaleinen, onkohan torstaina edes tk avoinna? Jos vaikka menisi vihdoinkin. Tai sitten jo tänään.


perjantaina, huhtikuuta 25, 2008

Keväinen viikko

Viikko on ollut kivan keväinen. On ollut suorastaan nautinto kävellä ja fillaroida aurinkolasit silmillä auringon lämmittäessä naamaa mukavasti - t-paidallakin varmaan pärjäisi, mutten minä... Eilen tosin nautinto oli kaukana, kun koirakävely Prinsessan kanssa meni yhteiskuntapoliittiseksi väittelyksi. Maailma on aina epäoikeudenmukainen - jossei yhdelle niin toiselle. Elämä ei ole ollut helppoa, eikä tule olemaan. En tiedä, pitäisi saada itseni lääkäriin ja hammaslääkäriin - olisi elämä edes vähän helpompaa. Toivottavasti ei muutu vakavaksi.

Onneksi tuo sää näyttää ensi viikoksi lämpenevän, lupasivat jopa +19C. Mikä on toisaalta väärin, sillä auringosta nauttimisen sijasta pitäisi olla nauttimatta kandin tekemisestä. Mutta onni yksillä, kevät kaikilla - vai miten se meni?

Suomessa piipahtava Dire Straitsin Mark Knopfler. Hyviä soolobiisejä, kuten tämä.


tiistaina, huhtikuuta 22, 2008

Takapakkia

Eilinen oli aika kaksijakoinen päivä. Sopimusoikeuden tentti meni..no, meni miten meni, mutta pettymys oli tuo kandin kohtalo. Juttelin asiasta lehtorimme kanssa ja hän ehdotti yllättäen uutta aihetta. Kandin uusi aihepiiri liittyy graduun, joten siitä olisi kuulemma hyötyäkin tulevassa urakassa. Harmittaa kuitenkin tehty työ tuon alkuperäisen aiheen suhteen.

Mutta muuten maanantai oli ok. Kävin sulkapallovastustajani kanssa syömässä Finlaysonin Juveneksella ja Siilinkarilla teellä. Ja ihana ilma oli, kertakaikkiaan! Juttelimme taas koulusta ja elämästä yleensä. Ensi viikolla olisi tarkoitus ottaa taas sulkapallo ohjelmistoon, nyt on viikko mennyt ilman sulan mätkintää.

Tänään oli vuorossa sitten lenkkeilyä - tarkemmin sanottua koirailua (siis koiran ulkoiluttamista). Ystäväni (vuosijuhlien avec) tuli katsomaan omia koiriaan tänne lähelle ja pyysi minua lenkille - niin ja parantamaan maailmaa samalla. Ystäväni uskalsi antaa yhden koirista minulle - siis lenkittämään, olihan nuo kaikki koulutettuja haukkuja. Ihan kivastihan tuo 8-vuotias Kati kulki vierelläni.

EDIT: Kiitos minja korjauksesta..


sunnuntaina, huhtikuuta 20, 2008

Koskien kuohuntaa

Sunnuntai kului varsin liikunnallisissa merkeissä. Kävin ns. sunnuntaipyöräilemssä Immilän historialliselle myllyalueelle. Matkaa kertyi N95:n GPS:n mukaan 7,2 km suuntaansa, eli rapiat 15 km. Pituus lienee mitattu linnuntietä, sillä mielestäni tuohon voi laittaa muutaman kilometrin lisää...

Mutta kyllä se oli sen arvoista - kosket kuohuivat villeinä talven jälkeen ja aurinko paistoi (naamaan sai kivasti väriä). Sinne olisi kyllä jäänyt mielellään syömään eväitä - jos niitä olisi tullut mukaan. Eikä tuo matka ollut edes rasittava, vaikka siihen kuului ylä- ja alamäkiä sekä tiukkoja mutkia. Mutta toisinaan pelotti takaatulleiden autojen kova vauhti, hui!

Tänään on erään hyvän ystäväni syntymäpäivä. Lähetin kaunokaiselle jo halipusu-onnittelut ja kortti sekä kukkaset annan ehkä torstaina - kun Helsinkiin olisi tarkoitus eksyä.

En vaan tiedä, mitä ostaisin lahjaksi. Naiselle tuo lahjan ostaminen on vaikeata, etenkin syntymäpäivänä. Kokemusta on ja siitä on opittu. Koru on ehkä hieman, no, huono lahja sen antaman signaalin takia. No, ehkä sitä jotain keksitään. Täytyy paremmalla ajalla etsiä se kirje, josta ystävyytemme on 13 vuotta sitten alkanut ja kehystää se - ehkä jo jouluksi. Päivääkään en vaihtaisi pois.

Hyvää syntymäpäivää, P! Och samma på svenska! ;)

Lailla kesäisen tuulenhenkäyksen tahdon silittää hiuksias
tulla liki, niin liki ja halia sua, rakas
voisin miljoona ruusua syliisi kantaa
tai kultaa ja timantteja lahjaksi antaa
Sillä sinulla on syntymäpäivä, mutta lahjaa ostanut en
suukko poskellesi olkoon sellainen


RIP

Sitä aina kuvittelee, että maailma on oikeudenmukainen paikka. Mutta ei se aina ole. Aamulla herättiin Suomessa kauheaan uutiseen, jonka mukaan suomalaisia on kuollut rattijuopon toilailun seurauksena Espanjassa. Uutista lukiessa ja niitä kuunnellessa omat ongelmat ovat niitä kaikkein vähäisempiä - eikä niistä voi tänään ainakaan valittaa.

Rauha uhrien sieluille ja surunvalittelut omaisille.


perjantaina, huhtikuuta 18, 2008

Yhtä sirkusta


Sirkus on tullut paikkakunnalle. Se jos mikä on kevään merkki. Muita kevään merkkejä onkin tullut jo bongattua - leskenlehtiä ja sitruunaperhonen eilen pyöräretken lomassa. En ole koskaan sirkuksessa käynyt - pellejäkin on nähty vain peilistä.

Olisi kyllä tehnyt mieli lähteä, mutta sirkusta tässä on ollut muutenkin - lähinnä kandin ja gradun tiimoilta. Sopimusoikeuttakin on tankattu maanantaista tenttiä varten. Tänään tuli tavattua erästä ystävää jälleen, pienen hetken vaan tosin mutta kuitenkin. Kaakaolle ei ollut aikaa, siis hänellä - mutta ensi viikolla kai sitten.

Huomenna kokoustamaan Tampereelle - aamuviideltä on herätys. Ja maanantaina jälleen aikainen herätys, kun on se tentti ja kandi/graduohjausta. Kiva.



tiistaina, huhtikuuta 15, 2008

Sana keskiviikoksi - opiskelusta

Opinnoista on pitänyt blogata jo pitkään, ei ole vaan ehtinyt. Nyt lyhyt yhteenveto. Hieman eteenpäin on menty, ainakin muutamien oppiaineiden kohdalla. Pääsin vihdoin ja viimein eu-oikeuden tentistä läpi kolmosella - parempikin olisi tullut perusteellisimmilla vastauksilla (kysyin tenttaattorilta ihan piruuttani, mikä oli tenttivastauksissa hyvää/huonoa). Mutta ihan hyvä. Kunnallistalouden tentistä tuli sen sijaan täydet pisteet eli vitonen. Jota kyllä ihmettelen. Ihan tyytyväinen olen kahteen tenttiin..

Kandi ja gradu vaivaavat ehkä jo liikaakin. Kummastakin pitää käydä maanantaina pienet ohjauskeskustelut. Gradu vaivaa jo senkin takia, että tutkimusongelma ja -kysymykset ovat hieman hataralla pohjalla (opponointi vahvisti tuon seikan). Mutta hiljaa hyvä tulee, kai. Myös kandiin pitäisi saada jotain eloa..*huokaus*

Ainoa asia, joka tällä hetkellä hieman piristää, on sää. Aurinko paistaa ja on lämmintä (siis verrattuna talveen). Huomenna pitää ulkoilla ja samoilla tuolla maastossa - torstaina taas asvalttiviidakko (Helsinki) kutsuu..


lauantaina, huhtikuuta 12, 2008

Kaksi erilaista elokuvaa

Torstaina kävin siis kahdesti elokuvissa. Tennispalatsissa pyöri PS Rakastan Sinua ja Kinopalatsissa Leijapoika. Aiemmin mainittu on ns. naisten elokuva (meitä miehiä siellä taisi olla viitisen kappaletta), joka kertoo kolmekymppisestä Hollysta (ihana Hilary Swank). Hän menettää miehensä 10 vuoden yhdessäolon jälkeen vaikealle sairaudelle. Holly, joka on tylsistynyt työnsä ja elämäänsä, masentuu menettäessään elämänsä miehen. Täyttäessään 30, elämään tuo sisältöä miehen "haudan takaa" lähettämät kirjeet. Kirjeissä mies kehottaa Hollya jatkamaan elämäänsä - askel kerrallaan, ystäviensä tuella. Oman lusikkansa soppaan tuo Hollyyn ihastunut baarimikko Daniel.

Leijapoika puolestaan on kertomus kahdesta Afganistanissa elävästä lapsuudenystävästä (Amir ja Hassan), jotka leijakilpailun jälkimainingeissa
joutuvat eri teille - tahtomattaan. Isänsä kanssa sotaa paennut, 20 vuotta Yhdysvalloissa asunut ja perheen perustanut Amir joutuu palaamaan Afganistaniin sovittamaan syntinsä - ja pelastaakseen jotain Hassanille kuuluvaa..

Molemmat elokuvat olivat erinomaisia ja herättivät voimakkaita tunteita - kukin tavallaan. PS Rakastan Sinua on kertomus ikuisesta rakkaudesta, joka ei kuole vaikka toinen ei olekaan enää fyysisesti lähellä. Leijapoika puolestaan on muistutus ikuisesta ystävyydestä ja kunniasta - hinnalla millä hyvänsä.

Yhtä kaikki, hyviä elokuvia molemmat - ehkä kuitenkin Leijapojalle enempi tähtiä (****) kuin PS Rakastan Sinua (***1/2) eksoottisuudesta ja näyttelijäsuorituksista.

i just want to see you
when you're all alone
i just want to catch you if i can

i just want to be there when the morning light explodes
on your face it radiates
i can't escape
i love you 'til the end..




torstaina, huhtikuuta 10, 2008

Paluu sateiseen arkeen

Juhlimisen jälkeen on hyvä palautua arkeen - hitaasti, mutta varmasti. Parin muutaman sateisen päivän jälkeen saimme tänään nauttia auringosta - itse nautin siitä Helsingissä, te toivottavasti jossain muualla.

Paluutani arkeen helpottavat ystävät - yhden heistä näin tänään Kinopalatsin leffan (Leijapoika) merkeissä - aiemmin päivällä katsastin PS Rakastan sinua. Sain häneltä myös joululahjan (parempi myöhään kuin ei milloinkaan) ja ystävänpäiväkortin - ystävänpäivälahjan saan sitten seuraavalla kohtaamiskerralla. Tuskin maltan odottaa. Toivottavasti pääsemme juttelemaan paremmin ja pelailemaan korista/sulkkista.

Opiskeluasioihinkin on tullut selvyyttä. Huomenna on tutkimussuunnitelman opponointi - jännittää hieman. Opinnoista, ihmissuhteista ja elokuvista tulevissa merkinnöissä. Väsyttää ja aamulla puoli viiden aikaan herätys. Kiva.


maanantaina, huhtikuuta 07, 2008

Vuosituhannen vuosisatajuhlat takana

Hallain juhlat on juhlittu - ainakin vuosijuhlien osalta (seuraavat sitten viiden vuoden päästä). Todellakin, vuosituhannen vuosisatajuhlat - ainakin lauantain olosta päätellen. Koko päivänä en syönyt kuin kaksi leipää ja vähän suolaista (silliksellä sekin) - ei näköjään ole tarpeeksi kokemusta moisista pippaloista ja aamuviiteen kestäneistä jatkoista (liekö boolin syytä/ansiota, en tiedä).

Mutta itse juhliin, jotka sujuivat mallikkaasti. Kaunottaria oli joka lähtöön ja iltapukujen loiste mahtava (koski niin avecia kuin muita naisia). Ministeri Kiviniemen (kuvassa) onnittelupuhe oli ajankohtainen sekä mielenkiintoinen - runsaat 80 korvaparia kuunteli korvat höröllään puhetta. Ruoka oli hyvää ja (juoma)laulaminenkin onnistui - ihme kyllä - sitseistä kun ei ole kokemusta. Kaksi asiaa jäi lauluista harmittamaan: 1) Kansainvälistä ei vedetty loppuun (eivätkä kaikki edes seisseet) ja 2) Jääkärinmarssi jäi kokonaan laulamatta. Onneksi tuli edes Aikuinen nainen (ja sekin matkalla jatkoille).

Ruoan ja puheiden jälkeen oli sitten tanssin vuoro - vaikka vannoin, etten tanssi sitten säveltäkään. Toki piti avec viedä heti lattialle, kun oli mahdollista. Sitten oli vuorossa kunnallispolitiikan ihminen, entinen pj, joka tällä hetkellä pitää majaansa Oulussa, ja lopuksi puolitoista tanssia kunnallistalouden taitajan kanssa (hänen kanssaan oli helppo tanssia, kun kumpikaan ei osannut tanssin taitoja). Hyvä, että tuo "kaunokainen vie" -mentaliteetti toimi! Toki pitää käydä joskus opettelemassa edes se valssi. Jatkot oli kyllä oma luku sinänsä - jutustelua, mutustelua ja "palanpainiketta"..

Uusia ja vanhoja "tovereita" oli kiva nähdä ja kysellä heidän kuulumisiaan - unohtamatta rentoutumista rankan talven jälkeen. Toivottavasti ei tarvitse odottaa yhtä kauaa tilaisuutta tavata heitä uudelleen. Pippaloista jäi hyvä mieli, vaikka se lompakolle tekikin kipeätä ja muutama itse odottamani toveri ei saapunutkaan - en vaihtaisi minuuttiakaan pois.


perjantaina, huhtikuuta 04, 2008

Juhlan aika (aka this is how we party..)

Tänään juhlitaan rakasta ainejärjestöä vuosijuhlien merkeissä - Hallat on jo 80-vuotias vanhus. Mikäli edellisiin vuosijuhliin on tukeutuminen, niin ruoka on varmasti hyvää, eikä juomaa tule ainakaan jatkoilla (kuulemma) puuttumaan. Saamme muun juhlaväen lisäksi oikein ministeritason vieraan - "oman" kuntaministerimme Mari Kiviniemen. Aveciksi sain, hieman yllättäen, Prinsessan. Onhan se ystävän kanssa (no, ystäviähän he ovat kaikki) kivempi juhlia kuin yksinään oleskella. Toivottavasti kaikki sujuu hyvin ja saamme viettää kunniakkaan, mutta hauskan vuosijuhlan! Tumma puku ja mustat kengät ovat jo valmiina. Nukkua ehtii sitten sunnuntainakin..

Oma suhteeni ainejärjestööni on lämmin. Olen tutustunut moniin hienoihin ihmisiin ja käynyt monilla mieltärikastuttavilla excursioilla. Hallitustyöskentely on sujunut, vaikka välillä asioista on - luonnollisesti oltu eri mieltä. Mukavimmat muistot liittyvät juuri halloihin, eli ainejärjestöihmisiin, joita on tullut vastaan monenmonta seitsemän vuoden aikana. Nyyh, oikein ikävä tulee, aina kun joku meistä valmistuu. Mutta opiskeluhan pitäisi kestää pienen hetken..



torstaina, huhtikuuta 03, 2008

Meemiä pukkaa..

Minjalta bongasin..

1. Miten monta blogiviestiä olet kirjoittanut blogiisi?
- Yli 330 - vaikka enemmän pitäisi näyttää..

2. Miksi aloitit kirjoittamaan omaa blogia nettiin?
- Pidän kirjoittamisesta - bloggaaminen pitää tatsin yllä.

3. Millä nettisivuilla käyt, kun olet netissä?
- Blogilistalla ja sitä kautta suosikkiblogeissani. Iltapäivälehdet tietysti, CNN.com ja sähköposti(t). Facebookissa toki ja sitten muutamilla muilla sivuilla; aivan liian monessa paikassa.

5. Onko sinulla omaa kotisivua netissä? (Blogia ei lasketa.)
On.

6. Osaatko puhua muita kieliä, kuin äidinkieltäsi? Mitä kieliä?
- Englanti, ruotsi ja saksa; espanjaa sen verran, että oluen osaan tilata ja tietä kysyä.
Ranskaa kohta opettelemassa.

7. Mitkä ohjelmat seuraat tv:stä?
- Frendit, Teho-osasto, Kova laki, 24, Salkkarit (joskus), mielenkiintoiset dokkarit ja asiaohjelmat. Liikaa televisiota...

8. Hissi vai portaat?
- Sekä että, vaikka korkealla asunkin..

9. Onnen- ja epäonnen numerosi ovat?
- Onnennumero 9 ja epäonnennumeroa ei varsinaisesti ole...

10. Haasta vielä tähän pienimuotoiseen kyselyhaasteeseen 3 bloggaajaa?
Anne, Tirppa ja Lady - sekä muut, jos kiinnostaa..


keskiviikkona, huhtikuuta 02, 2008

Hullut päivät

Kyse ei ole Stockan jokakeväisistä hulabaloo-karkeloista. Vaan parista viime päivästä, jotka ovat olleet aikamoista reissaamista - kahden päivän aikana kilometrejä reissumiehen plakkariin kertyi yli 400. Tiistai meni Mansessa opiskelun ja sulkapallon merkeissä (joka oli tavallista hikisempi) - näin myös onneksi muutamia ystäviä, joiden kanssa on aina kiva jutella aiheesta kuin aiheesta (kiitos Niiskuneiti!). Rahaa paloi - "piti" ostaa uudet sisäpelikengät. Kiva. Päivää pidensi eräs kokous, josta kotiuduin puoliltaöin.

Neljä ja puoli tuntia unta - taas matkaan. Ei ole paljoa voinut auringosta ja lämmöstä nauttia. Tänään oli jälleen graduseminaari ja minun opponointivuoroni. Vähäisillä yöunilla on "mukava" pitää puhetta yllä puolitoista tuntia ja vielä lounaan jälkeen. No, ensi viikolla viimeistä viedään - oma tutkimussuunnitelmani pääsee vihdoinkin opponointiin. Ennen kotimatkaa pääsin käyttämään englannin kieltä (pitkästä aikaa) - törmäsin englanninkielen opettajaan (joka opetti minua viime kesänä kesäyliopistossa). Huomenna hakemaan tumma puku vuokraamosta. Perjantaina juhlitaan!


lauantaina, maaliskuuta 29, 2008

Tohtori Nyholm, otaksun..


Mietin pitkään, uskallanko laittaa tuoreen HTT:n sukunimeä otsikoksi. Mutta kun kyseessä on julkinen väitöskirja ja eilen pidettiin julkinen väitöstilaisuus, niin menköön! Ja vielä kun olen niin ylpeä halla-toveristani ja ystävästäni, niin sitä suuremmalla syyllä. Olisin vaan halunnut mennä seuraamaan ko.väitöstilaisuutta, mutta viisituntinen graduseminaari esti. No, onneksi näin hänet kampusalueella seminaarin jälkeen ja pakkohan sitä oli onnitella - kukat tulevat myöhemmin..

Muuten päivä ei mennyt oikein putkeen. Myöhästyin aamulla bussista ja iltapäivällä avaimet jäivät Tampereelle - saan ne vasta tiistaina. Väsyttää. Nukahdin eilen vasta alkuyöstä, valvottuani noin 20 tuntia putkeen. Etenkin gradun tutkimussuunnitelma valvotutti - ja kiireinen ensi viikko, jolloin reissataankin Tampere-Lahti -väliä oikein urakalla. Onneksi perjaintaina on vuosijuhlat, josta oma merkintänsä joskus. Mutta kiva kun on lämmin ja aurinkokin paistaa..


tiistaina, maaliskuuta 25, 2008

Astuminen arkeen..

Äkkiä tuo Pääsiäinen meni. Kouluhommissa ja lepäillessä - liikuntaa unohtamatta. Pari päivää oli ihanteellinen pyöräilyilma, joka oli pakko käyttää hyväksi. Huomenna onkin sitten toinen juttu, kun tulee kova lumipyry - jopa 25cm lisää sitä olisi tulossa. Sitähän tässä kaipaakin, lisää lunta.. Mietin tuossa viikonloppuna jo suksien ottamista varastosta (ja hiihtämistä), kun tuo kevät ei tässä näytä etenevän.

Gradun tutkimussuunnitelma sentään onneksi etenee (tosin hitaasti). Viikon päästä pitää lähettää se koko komeudessaan seminaariryhmälle. Perjantaina pitäisi istua seminaarissa koko päivän, kolme lukua odottaa opponointia. Pelkään jo etukäteen, monen aikaan nukahdan sinne seminaariin - pe-aamuna kun pitää herätä jo ennen viittä ja raahautua Tampereelle. Ennen seminaaria pitäisi ehtiä sulkapalloillakin. Onneksi on enää puoli kuukautta sitäkin "huvia" jäljellä.

Nukkumisesta puheen ollen, minua ärsyttää suunnattomasti se, että aamulla heräilen tavan takaa (enkä saa siis nukuttua putkeen). Ensin ennen kuutta, sitten ennen seitsemää ja lopulta ennen kahdeksaa. No, parempi tuo kuin olisi nukahtamisvaikeuksia - kai..


torstaina, maaliskuuta 20, 2008

Hengailua

Koko viikko on käyty niin Helsingit kuin Tampereet läpi. Väsy iski jo keskiviikkona, kun sulkapalloilun jäljiltä oli paikat verttyneessä kunnossa (kertoo siitä, että sulkapallotuokiomme taso on noussut). Nukkumisestakaan ei ole oikein tullut mitään, kun on pitänyt aikaisin herätä - varsinkin tiistaina. Ei ole oikein opiskelusta tullut mitään, vaikka tentti tuntuikin menevän läpi (no, aina ne tuntuvat).

Tänään kävin Lahdessa hakemassa muutaman gradukirjan ja jutustelemassa erään ystävän kanssa syntyjä syviä. Kävimme kaupasta ostamassa jäätelöt ja söimme sitä ostarilla hengaillen - kuten teinit ikään. Oli ihan mukava pari-kolmetuntinen.

Nyt Pääsiäisenä pitää tehdä kunnallistalouden harjoitusaine. Aikaavievää puuhaa tosin, kun englanninkielisistä artikkeleista tulee tehdä jonkinlainen järkevä suomenkielinen harjoitustehtävä. No, kärsimysviikolla pitää kärsiä.



maanantaina, maaliskuuta 17, 2008

Kaksi kynttilää

Terveiset (jälleen) Helsingistä, jossa lumesta ei ollut edelleenkään tietoakaan! Tällä kertaa tuli yhdistettyä huvi ja hyöty. No, jos huviksi lasketaan turistina oleminen ja hyödyksi gradun eteenpäin vienti. Huvi ensin töitä, niinhän se menee. Meinasin päivän aluksi lähteä Suomenlinnaan, katsomaan pääsiäismunanäyttelyä. Ilma oli siedettävä, mutta koska aikataulu ei (Suomenlinnassa menee koko päivä), niin jätin seuraavaan kertaan.

Sen sijaan kävin Tuomiokirkossa, joka oli turisteja täynnänsä (kuinkas muuten). Kaunis kirkko - sekä sisältä että ulkoa. Mutta sisältä oudon pieni. Television välityksellä ajattelin sen olevan tilavampi. Sytytin kaksi kynttilää - yhden ystävilleni (rakastan teitä kaikkia) ja yhden maailman sorron uhreille (ajatukset lensivät muun muassa Tiibetiin). Istuin kirkonpenkille ja rukoilin. Voimaa ja terveyttä sekä itselleni että muille. Tässä maailmassa on käsittämättömän paljon pahuutta. Enempi rakkautta, niin hyvä tulee (yritän tehdä erään rakkaan ystäväni kanssa ns.sovintoa - kaksi vuotta mykkäkoulua on jo liikaa).

Tuomiokirkon jälkeen kävin pääsiäismunanäyttelyssä Kryptassa. Hienoja munia, kannattaa piipahtaa! Jouduin puhumaan myös lontoota, opastin pari italialaista Kauppatorille. Olin yllättynyt, kuinka sujuvasti englanti tuli suustani ulos. Mutta siltä se vitonen englannin suullisesta ilmaisusta oli liikaa.. Kävin myös kansalliskirjastossa hakemassa Helka-kortin, jos sitä joskus vaikka tarvitsee. Pakko vielä mainita Myllypuron piipahdus. Ei millään pahalla, mutta ei ole minun asuinpaikkani - sorry..

Kuntaliitossa oli henkevä palaveri tulevasta gradustani lakiasiain johtajan kanssa. Täytyy keskiviikkona paneutua tarkemmin. Huominen eu-tentti painaa sen verran mieltäni, ettei muusta opiskeluun liittyvästä tule mitään. Oli pakko moikata myös entisiä hallatovereita, jotka ovat jo ns. sorvin äärellä. Ehkä minäkin - joskus..


torstaina, maaliskuuta 13, 2008

Peruttuja juttuja

Eilinen päivä ja etenkin sulkapallo-osuus meni kivasti - kun tuohon peliin pääsee sisään ja tarpeeksi pitkään sulkaa mätkii, niin kyllä se siitä. Ihan mukavia palloralleja, jotka välillä naurattivat sekä minua että pelikaveriani. Myös ruokailuhetki oli ihan ok - vaikka kanakastike ei ollut currya nähnytkään, niin hyvää oli! Ensi tiistaina taas mätkimään, ennen tenttiä..

Tänään piti mennä elokuviin ja puhua sydänsuruista erään ystäväni kanssa, mutta siitä nyt ei tullutkaan mitään. Toki olin hieman pettynyt, mutta toisaalta ymmärrän häntä. Juttelimme mesessä vähän aikaa ja hän sanoi, ettei minun kannata olla pahoillaan tuosta lauantaisesta - hän puolestaan oli pahoillaan siitä, että perui leffaillan. Tuntuu, että kumpikin on pahoillaan kaikesta. No, kai tuo ilmoittaa, jos kaipaa tukea. Päivän iloisin uutinen taisi olla se, että broidi saa pitää työnsä. Insinörtti kun on, niin helposti ulkoistettavissa.

Huomenna menen taas kaakaolle (hmm..kaakaota) erään toisen ystäväni kanssa. Pieni hengähdystauko hieman kaikesta tekee hänelle kai hyvää ja minäkin pääsen jälleen tilittämään elämääni - tai siis sen puutetta. Ja hyvä, että on joku ystävä lähitienoolla. Se digisanelinkin pitäisi viimein saada hankittua. Ja se elämä.


tiistaina, maaliskuuta 11, 2008

Kevättä ilmassa

Aurinkoiset terveiset keväisestä Helsingistä, jossa lämpötila kipusi tänään +7 asteeseen.

Kyllä sen huomasi kaikista ihmisistä, etenkin kaunottarista, että oli ihana ilma. Vaikka alkuperäinen suunnitelma päivän kulusta ei lopulta pitänytkään paikkaansa, oli pääkaupunkireissu ihan ok. Kävin moikkaamassa sen kahden minuutin ajan erästä rakasta ystävääni, jota olisi kyllä kiva nähdä hieman useammin - ehkä ensi viikolla sitten leffaa ja apetta, tiedä häntä. Mietin jälleen pääkaupunkiin muuttamista erittäin vakavalla mielellä. Vuokrataso ja elinkustannukset hirvittävät, mutta eipä tässä vaihtoehtoja ole.

Ennen "lihaa säästämättä - laadusta tinkimättä" Rambo-pläjäystä, tein pienen mini-piknikin Vuosaaren "Aurinkorannalle". Ihana auringonpaiste lämmitti syödessäni eväitä. Tosin toppatakin olisi voinut ottaa pois - etenkin kiiruhtaessani metroon.

Rambo sitten olikin aivan toimintaa koko 6,5 euron edestä. Vaikkei itse leffa päätä huimannut, niin John Rambo oli nimensä veroinen - kyyninen taistelija. Huomenna Tampereelle. Sulkkista ja kandin aiheen saa lopullisesti hyväksyttyä. Pitäisi tosin keskittyä enemmän tuohon graduun.


maanantaina, maaliskuuta 10, 2008

Prinsessa pieni..

Viikonlopusta ei oikeastaan jäänyt mitään käteen. Ulkoilukelit olivat mitä olivat eivätkä kaksi suurinta hankettani (kandi ja gradu) ole edennyt oikeastaan mihinkään suuntaan. Urheilua tuli tosin seurattua, on se Roddick aikamoinen peluri - ja Miller alppirinteiden kuningas!

Lauantai-iltana tapasin pitkästä aikaa Prinsessan. Olisi ollut mukavampi tavata hieman iloisimmissa merkeissä. Puimme jonkin verran hänen sydänsurujaan, johon ei oikein osannut sanoa mitään - kun en tiedä, miksi ihmiset pettävät ja jättävät. Yritin painottaa, ettei hänessä ole mitään vikaa ja kymmenisen minuuttia vakuutin hänelle, että hän on kaunis ja ihana ihminen. Harmittelen vieläkin, etten jaksanut lähteä hänen kanssaan radalle (ja Radalle). Tuollaiset baarireissut pitäisi lisäksi sopia etukäteen. En tiedä, mitä voin tehdä tai sanoa, jotta hän pääsisi asian yli. Mutta sen tiedän, ettei ketään voi rakkauteen pakottaa - kyllä sen täytyy lähteä molemmista. Kai. Mutta sydänsurujen parantelu jatkuu toivottavasti torstaina leffan merkeissä ja lauantaina radalla. Kai.

Meille paistoi hetken kauniin suven lämmin sää,
hetken vain me oltiin pysyvää.
Sitten aika teki meistäkin niin särkyvää,
yksilöinä rakkaus ei voi hengittää;
Ei oo meillä enää mitä kantaa huomiseen,
vaan pisteen tälle tarinalle teen..
(Anne Mattila / Toivon sulle)


lauantaina, maaliskuuta 08, 2008

Naistenpäivää!

Eilen oli jälleen mukava päivä - lukuun ottamatta alkuillan järjetöntä päänsärkyä, joka vei allekirjoittaneen petiin jo ennen kymmentä. Hirveä jomotus, argh! Mutta päivä itsessään meni siis Tampereella. Pelailin yhden uuden tuttavuuden (kaunottaren) kanssa sulkapalloa tunnin verran. Sen jälkeen kävimme syömässä ja kahvittelemassa. Allekirjoittanut lörpötteli kyllä aivan liikaa, hämäläiseksi (mieheksi, jotka eivät kuulemma puhu eivätkä pussaa) siis.. *nolo* Seuraava sulkkistuokio on päätetty keskiviikoksi, toivon mukaan olen vähemmän suulaampi tuolloin. Hain myös N95:n huollosta, nyt pitäisi gps toimia.

Ja ihanaa Naistenpäivää kaikille kaunottarille! *halaa* Ihania olette kaikki! Tänään pitäisi nähdä Prinsessa pitkästä aikaa, jolla on vieläkin sydänsuruja. Ahdistaa ystävän puolesta, kun kaikki ei menekään suunnitellun mukaisesti. Mutta mikä elämässä meni käsikirjoituksen mukaan? Mutta toivon mukaan aika parantaa haavat..



keskiviikkona, maaliskuuta 05, 2008

Muissa maailmoissa

Pari päivää olen ollut muissa maailmoissa. Kaiken turhan lisäksi olen ajatellut kandia, joka kai pitää gradun lisäksi vääntää. Asiaa ei yhtään helpota se, että aikaisintaan ensi viikolla yliopiston puolelta palataan tuohon kandiin. No, se ei merkinne tässä suossa mitään. Hyvä sentään, että tuo kuta-tentti meni hyvin - enää vaan harkkatyö, niin on tuokin kurssi puitu. Parin viikon päästä EU-oikeuden tentti - jälleen kerran.

Eilen tuli taas kaakoteltua erään ystävän kanssa ja turistua jonkin verran myös opiskeluun liittymättömistä asioista. Hyvä niin. Tänään piti luistella tai edes uida, mutta jäi seuraavaan kertaan. Perjantaina sitten sulkapalloa ja pitää hakea N95 huollosta - ehkä tuolloin ollaan kartalla.


torstaina, helmikuuta 28, 2008

Ihan kiva torstai

Eipä voi tässä torstaissa olla valittamista, vaikka meinasi käydä heti aamulla ns. kylmät. Unohdin lokerikon avaimen kotio (havahduin vasta puolivälissä Tamperetta). Voi kevät! En siis olisi saanut sisäpelikenkiä, sulkkismailaa ja juomapulloa ilman avuliasta virastomestari-setää. Kunnallisoikeuden tentti meni ihan..no, jotenkin. Olisi voinut paremminkin valmistautua, mutta kaikilla oli samanlaisia tuntemuksia. Kiva oli kuulla myös hallatovereiden kuulumisia ennen tenttiä, heitä ei koskaan näe liikaa.

Ennen sulkapallokurssin viimeistä osaa kävin syömässä erään toverin kanssa, joka on tuttu myös vapaaehtoishommista. Hän se jaksaa painaa opintoja kasaan huimalla vauhdilla. Voi kun itselläkin olisi ollut pari vuotta sitten virtaa yhtä paljon, niin olisin kenties jo valmistunut. Mutta puolitoista tuntinen ruokahetki oli kyllä paikallaan - juteltua tuli vähän kaikesta.

Pitkästä aikaa jaoin tänään sähköpostiosoitetta ja puhelinnumeroa kaunokaiselle. Yhteystiedot saanut on tullut tutuksi torstaisista sulkapalloilusta. Menemme ensi perjantaina pelailemaan tunniksi. Pelailu tarkoittaa siis palloilua höntsytunnelmissa. Tuskin maltan odottaa. Gradukin, tai siis tutkimussuunnitelma on saamassa lähestymisnäkökulmansa. Mutta siitä sitten joskus.

Huomenna on karkauspäivä. Mitäköhän kivaa sitä keksisi? Jos vaikka hamekangaskaupassa pyörisi..Ehkä en nyt kuitenkaan. Nyt kuitenkin eepostelen Kalevalan merkeissä.

Mieleni minun tekevi, aivoni ajattelevi
lähteäni laulamahan, saa'ani sanelemahan,
sukuvirttä suoltamahan, lajivirttä laulamahan.
Sanat suussani sulavat, puhe'et putoelevat,
kielelleni kerkiävät, hampahilleni hajoovat.


keskiviikkona, helmikuuta 27, 2008

Korkealaatuista teknologiaa

Muutaman päivän ajan olen taistellut N95:seni kanssa. Ihan mukava kapula, mutta gps ei toimi. Kokeilin ihanassa kevätsäässä, antaako satelliitit edes sijaintia - eivät antaneet. Eli kartalla ei olla ja se on aika huono juttu se. Konsultoin huoltoa, josko se pitäisi kiikuttaa sinne - takuun piikkiin tietysti.

Yritän paikkailla erään ystäväni sydäntä. Pitäisi päästä ihan kasvotusten puhumaan asiasta. Tekstiviestit eivät oikein vakuuta minua siitä, että hän on kunnossa. Ikäviä tuollaiset, mutta elämää, elämää..

Bongasin eilen VH1:ltä Belinda Carlislen Leave a light on. Nätti likka - jo tuolloin..



lauantaina, helmikuuta 23, 2008

Taas viikonloppu

Eilinen seminaari meni ihan mukavasti, vaikka kolme tuntia kuuntelemista ja opponointia on aivan liikaa. Mitenköhän pärjään, kun seminaari kestää koko päivän? Pitäisi ensi viikolla löydä lukkoon aihepiiri ja rajaus, jotta tutkimussuunnitelma tulisi joskus valmiiksi. Ensin tietysti luetaan torstaiseen kuta-tenttiin.

Niin muuten, viime vuoden kaltaista syntymäpäivätilitystä ette saa - valitettavasti. Vaikka vanheneminen ei mitään herkkua olekaan.


On 23rd Feb 1977 ...

The Number 1 single was:
Leo Sayer - "When I Need You"
For Number 1 single over the subsequent years Click Here

The Number 1 album was:
Shadows - "20 Golden Greats"
For Number 1 album over the subsequent years Click Here



torstaina, helmikuuta 21, 2008

Nopea viikko

Viikko on mennyt vauhdilla - vastahan oli perjantai. Kai sitä jotain on saanut aikaiseksi, mutta enemmänkin olisi pitänyt. Vaan ei ole jaksanut. Ostin tänään apteekista multivitamiini-purnukan, jos vaikka auttaisi. Pitäisi muutenkin käydä lääkärissä tai edes terveydenhoitajalla. Kipu ei ole kivaa. Tänäänkin piti lähteä Tampereelle, mutta ei vaan ollut lähtöolo. Sitä se vanheneminen teettää. Huominen verenluovutustilaisuus menee toivottavasti omalla painollaan. En pääse "valvomaan" sitä, koska pakko mennä istumaan seminaariin.


maanantaina, helmikuuta 18, 2008

Joutsenia ja Sovitusta

Tänään piipahdin Helsingissä. Oli perin outoa tulla Lahden seudun lumimaisemasta (noin puoli metriä lunta) täysin lumettomaan pääkaupunkiin. No, jääpuistossa sentään oli tekojäätä ja pieni kinos lunta. Sääliksi käy, olisi varmaan pitänyt raahata muutama sata kiloa lunta z-junan kyydissä Helsinkiin.

Kävin turistiretkellä Vuosaaressa (aiemmin Itä-Helsinki-tietouteni rajoittui Herttoniemeen ja Mellunmäkeen). Metromatka meni uusia maisemia katsellessa. Vuosaari ei kyllä näyttänyt siltä, miltä olin kuvitellut. Tosin näkökulmani rajoittui Aurinkolahteen ja sen ihaniin joutseniin. Paikallisten ihmisten kanssa tuli myös muutama sana haasteltua. Vusaaressa olisi pitänyt viettää toinenkin tunti, mutta elokuva kutsui.

Kävin siis Kinopalatsissa katsastamassa paljon kehutun Sovitus-elokuvan (Atonement). Mitäpä tuosta sanoisi, kun kaikki kehusanat tuosta valheesta, rakkaudesta ja ikuisesta toivonkipinästä kertovasta elokuvasta on jo sanottu? Hyvä tarina Ian McEwanin romaanin pohjalta, mainioita näyttelijäsuorituksia (no, kyllähän Keira Knightley olisi voinut olla paljon parempi) ja hienoja kamera-ajoja/kuvakulmia. Ja kunnon brittienglantiakin kuuli vaihteeksi - on se hieno kieli! Odotin toisenlaista loppua, mutta elämä - se on. Eihän sitä koskaan tiedä, mihin tämä taival vie. Eittämättä tämä mestariteos ja Oscar-suosikki (kyllä, pystejä sataa viikon päästä) kuuluu kategoriaan "kestää usean katselukerran".


lauantaina, helmikuuta 16, 2008

Sulkista ja jutustelua

Loppuviikko sujui hieman paremmissa merkeissä kuin mitä viikko sitten osasin odottaa. Torstain kuta-luento ja sulkapallokurssi sujuivat ihan mukavasti (tosin sulkistappiot hieman harmittavat, mutta mikään Ville Lång sentään ole). Ystävänpäiväkortteja tuli tasan yksi, mutta parempi sekin. Pääasia, että oma tervehdykseni ovat menneet perille - kai.

Perjantaina vietin erään ystäväni kanssa kolmen tunnin jutustelusession kahvikupin ääressä. Oli mukava jutustella opinnoista (oli pakko purkaa gradupaineita) sekä elämästä yleensä oikein ajan kanssa. Kahvilakin oli rauhallinen, joten oli oikein kiva päivä. Tänään olen lepäillyt ja parannellut lihasrevähdystä. Olisi sittenkin pitänyt laitattaa teipit, niin tätäkin tuskaa ei tarvitsisi kärsiä. Saunan jälkeen buranaa naamaan, että saa kunnolla unen päästä kiinni.

Maanantaina Helsinkiin. Ainakin kirjastossa pitäisi käydä ja elokuvissa - Sovintoon olen jo varannut lipun. Harmittavasti sää näyttää lämpenevän. Tämä aurinkoinen pakkasjakso oli ihana.


keskiviikkona, helmikuuta 13, 2008

Ratinan varjossa

Tänään tuli tehtyä pikavierailu Tampereelle - olinkohan peräti pari tuntia itse paikkakunnalla. Kävin juttelemassa professorin kanssa juttelemassa gradusta. Palaveri sujui ihme kyllä hyvässä hengessä ja ehkäpä nyt päästään eteenpäin. Vielä on toki tutkimusongelma täsmentämättä ja tutkimuskysymykset hakusessa, mutta työnimi on jo valmiina. Loppuviikko täytyy kypsytellä aihetta ja kysymyksiä sekä hakea näkökulmaa. Tuskin maltan odottaa tutkimussuunnitelman tekoa. Huomenna taas Tampereelle, toivon mukaan on yhtä aurinkoinen ilma kuin tänään.

Huomenna on ystävänpäivä. Päivää on jo hehkuteltu joka paikassa ja joka tavalla. Muutama kortti tuli laitettua. Yhtään en odota takaisin, minulle riittää että ystäväni ovat olemassa. Vaikka nyt on hieman seesteisempi vaihe. Ehkä se tästä.

Rembrandsien myötä hyvää Ystävänpäivää - myös blogiystäville!





perjantaina, helmikuuta 08, 2008

Pettymys

Tämä viikko on ollut enimmäkseen pettymys ja tämänpäiväinen graduseminaari "kruunasi" kaiken. En tiedä, jotenkin oli sellainen mielikuva seminaarista, että ohjaaja on ymmärtäväinen ja auttavainen sekä tekee koko puurtamisesta edes jotenkin siedettävän. Mutta vielä mitä. Itse joutuu pähkäilemään senkin, mitä seminaarissa tehtävä tutkimussuunnitelma sisältää ja minkä laajuinen se on. Taidan kysyä muutamalta ystävältäni, jotka ovat jo G:sta selvinneet.

Tekisi mieli vetäytyä koko projektista, mutta se on edessä kuitenkin jossain vaiheessa - olisi pitänyt sittenkin raahautua seminaariin jo vuosi-pari aiemmin . Elämä saattaisi näyttää valoisemmalta. Ensi keskiviikkona sitten juttelemaan ideasta, eli tutkielman aiheesta ohjaajan kanssa. Mitenköhän tuostakin selviää? Eräs ystäväni yritti lohduttaa, että "kyllä se siitä". Kai se sitten siitä vielä iloksi muuttuu..


torstaina, helmikuuta 07, 2008

Ja mä pelaan sulkista..

Urheiluhullu jo olen..Tänään oli ensimmäinen sulkapallokoulu - alkeiskurssin kerta siis. Tuli opeteltua uudelleen - pitkästä aikaa siis, oikea mailaote, liikkuminen ja sijoittuminen kentällä. Ihan mukava hiki tuli, kaunokaisten kanssa höntsyillessä (eihän alkeissa kunnon pelejä saada aikaiseksi). No, kunhan lätkin - ei ole väliä, kenelle häviän ja kenet voitan. Tuli myös käytyä kuntosalilla pitkästä aikaa, lähinnä kuntopyöräilyä - seuraavaksi siirrytään soutulaitteeseen ja varmasti kokeillaan painojakin vielä - tosin niiden kanssa en ole touhunnut aikoihin..


tiistaina, helmikuuta 05, 2008

Viisi teemaa

Tirppa haastoi minut vaativaan meemiin. Eli 1. Laita viisi linkkiä viiteen aikaisempaan blogipostaukseesi. Niiden tulee liittyä näihin viiteen teemaan alla:

perhe (Perheestä en paljoa kirjoittele - en kyllä tiedä miksi. Kaksoisveljeni kanssa olemme ehkä kaikista lähempiä, sattuneesta syystä).
ystävyys (Liittyy myös seuraavaan teemaan. Ihana ihminen - parhaat hetket ikinä).
rakkaus (Kyynel-niminen koru maksoi "jonkun verran", mutta jokaisen sentin arvoinen).
minä itse (Syntymäpäivä-postaus, jollaista ei enää tule).
mitä tahansa (Vanhin postaus, mitä löytyy. You have come a long way, baby!)

Haasteen saa tällä kertaa Anne.


Runebergiä ja laskiaista

Terveiset Tampereelta! Piipahdin siellä eilen piirihallituksen kokouksessa - kotiuduin sieltä vasta pu0li kahdeltatoista. Onneksi tässä on muutama päivä taukoa ennen seuraavaa Tampere-pyrähdystä. Ensi viikolla olisi tarkoitus yöpyä Tampereella (to-pe), mutta sen näkee sitten..

Laitoin eilen eräälle ystävälleni tekstiviestin, vaikka ystävänpäivä onkin vasta ensi viikolla. Kerroin hänelle, että hän on 13 vuoden ajan ollut tärkeä ihminen. En haluaisi menettää häntä, vaikka hän vakuutti, ettei niin tapahdu. Miksi sitten siltä tuntuu? No, ehkä meidän pitäisi puhua asiasta. En ole koskaan ollut mikään puhuja, mutta kai se on yritettävä. Yhden ystävän jo menetin, toista en halua.

Tänään on sekä Runebergin että laskiaispäivä. Edellisen kerran kansalaisrunoilijamme päivä osui laskiaistiistaille vuonna 1856. Saamme siis valita, laskemmeko pulkkaa runoillen Runebergin torttu suussa, vai syömmekö laskiaispullaa runoillen? Mutta liukasta laskiaista ja hyvää Runebergin päivää!

Suudelman toivomus (Kyssens hopp)
Kun istuin uneksien lähteellä,
kuulin huulillani suudelman hiljaa
toiselle näin puhuvan:
"Katso, hän tulee, katso, ujo tyttö
tulee jo; hetken päästä
lepään hänen ruususuullaan:
ja hän on uskollinen,
koko päivän kantaa minua,
kunpa ei metsämansikoita maistaisi,
ettei sekoittaisi minua niiden mehulla,
kunpa ei joisi lähdevettä
ettei minua musertaisi lasin reunaan,
kunpa ei lausuisi sanaakaan rakkaudesta,
ettei minua karkoittaisi ruususuultaan.

(suom. Risto Ahti)


sunnuntaina, helmikuuta 03, 2008

Tuulta ja kirjoittelua

Viikonloppu on mennyt liikkuessa ja kirjoittaessa. Tuulessa ja tuiskussa on tullut tehtyä pakolliset päivälenkit - lumessakin on kahlattu ihan riittämiin. Kirjoittamispuoli on ollut suurilta osin liittynyt gradun tutkimussuunnitelmaan, mutta on yhtä artikkeliakin väännetty. Muuten on tullut mietittyä kaikkea turhaa, varsinkin viime yönä - eipä tullut paljoa nukuttua. Ehkä ensi yönä. Pitäisi vaan hoitaa muutama asia. Ei tästä nyt enempää - ainakaan nyt (sen verta henk.koht.juttuja).

Ensi torstaina alkaa sitten sulkapallokoulu, johon otettiin 18 opiskelijaa - 40 henkilöä haki. Aika säkä siis, kun nuo paikat arvottiin. No, Wilson on jo esillä - pääsee vetämään itsensä hikeen edes kerran viikkoon. Uimaankaan ei ole ehtinyt, ehkä tulevalla viikolla.


perjantaina, helmikuuta 01, 2008

Ihmeelliset sääolot

Tämän talven sääolot ovat jotain ihan ihmeellistä. Eilen, kuten kuvasta näkyy, ainakin täällä Päijät-Hämeessä oli ihana talvinen ilma - aurinkoa, paljon lunta ja pikkupakkasta. Tänään on ollut aivan jotain muuta: lumimyräkkä, paljon lunta ja muutama salamakin välähti ilta-taivasta vasten. Huomenna on luvassa vielä jotain ainakin muuta: räntää ja pluskelejä. Toivoisin todella kunnon pakkaskelejä. No, vuodet eivät ole veljeksiä.

Tänään tuli herkuteltua Runebergin ihanilla, rommilla kastetuilla tortuilla. Kalliita ovat (kolme euroa kaksi kappaletta), mutta hyviä. Huomenna ja itseasiassa myös tiistaina on luvassa itsetehtyjä laskiaispullia. Vesi tulee jo nyt kielelle. Voi hyvillä mielin polttaa kaloreita lenkkipoluilla ja kohta myös uimahallissa - kuntosalillekin olisi tarkoitus eksytä piiiiiitkän tauon jälkeen.

Huomenna olisi tarkoitus levätä ja sunnuntaina miettiä sitä gradun tutkimussuunnitelmaa. *huokaus*


keskiviikkona, tammikuuta 30, 2008

Alkuviikko vapaaehtoisesti

Alkuviikko on mennyt vapaaehtoistyön merkeissä - lähinnä paperitöiden parissa. On järjestelty verenluovutustilaisuutta (ja saatu valmiiksi tilaisuuteen liittyvä lehdistötiedote), ensiavun peruskurssia ja väsätty muutama lehtiartikkelikin - nyt vain odotellaan tuon artikkelin "kypsymistä" ennen oikolukua. Ensiapukurssi ja verenluovutustilaisuus etenee mallillaan, toivottavasti saadaan molemmat ns. täyteen.

Pitäisi sitä graduaihettakin miettiä oikein ajan kanssa - päällimmäisenä murheena on tuo alustavan suunnitelman tekeminen. Erään kaverini mielestä tuo suunnitelma on helppo tehdä, koska seminaarin aikana se muotoutuu moneen kertaan. No, tiedä häntä. Viestinnän esseestä ja koko kurssista tuli viimein arvosana: nelonen. Olen ihan tyytyväinen, vaikka parempaan olisin ajan kanssa pystynyt. Mutta ihan ok fiilis.

Tässäpä kaunottarille silmänruokaa - Lauri Tähkää siis. Pauhaava sydän on kiva biisi, kikkailua sanoilla ainakin..


Ei kauneus oo rumuutta kauniimpaa
ruma on kaunis ja kaunis rumaa
Jos ruma on suoraa ja kaunis väärää
kuka kauniin säätää ja ruman määrää





tiistaina, tammikuuta 29, 2008

Menetetyt elokuvat

Menetetyistä tilaisuuksista olen jo muutamaan otteeseen maininnut, enkä halua enää vääntää puukkoa haavassa(ni). Sen sijaan menetettyjä elokuvia on tarkoitus voivotella, siis sellaisia jotka ovat jääneet ja jäävät katsomatta. Ensin valkokankaan puolelle. Rottatuille piti katsoman jo kauan aikaa sitten, mutta niin se vain jäi - yksin ei viitsinyt ja kaksin ei ole ollut aikaa. Samaan sarjaan jäänee 2 päivää Pariisissa - onneksi Kimpassa tuli sentään katsottua, oli mahtava leffan aloitusaikakin (iltapäivällä). Sitten televisioon, josta on ruvennut tulemaan ihan ok elokuvia. Eilen jäi katsomatta Rakkautta vain ja tänään Amelie. Mutta onneksi on dvd - tosin muutama leffa on pitänyt katsoa levyltäkin, mutta milloin?


maanantaina, tammikuuta 28, 2008

Väsyttävä viikonloppu

Takana on väsyttävin viikonloppu aikoihin. En edes muista milloin olisin ollut edes perjantaina noin poikki. Molemmat päivät menivät "puolivaloilla", toki piti päivän liikunta-annos muistaa (vaikka etenkin lauantaina kroppa oli ihan rikki). Uimaankin olisi tehnyt mieli, mutta väsyneenä ei altaaseen olisi ollut mitään asiaan.

Luin sentään tuohon kuta-kurssiin liittyen yhden kolmesta englanninkielisestä artikkelista, tällä viikolla pitänee lukea loput. Torstaina pitäisi piipahtaa Tampereella ja varmaan perjantaina Helsingissä - kun en tiedä ystävieni aikatauluista. Espanjan matkaajaa pitäisi ainakin moikata ja käyttää vaikka Jääpuiston jäällä. Laitoin kesätoimittaja-hakemuksen Helsingin Sanomiin, sinne verkkopuolelle. Toivottavasti edes haastattelevat. Vaikka rehellisesti sanoen kesä on ns. auki - kaikilta osin. Mutta keskitytään nyt talveen - nyt kun tuli kunnon lumipeite ja pikkupakkaset.


perjantaina, tammikuuta 25, 2008

Viikonloppu

Yli 700 kilometriä ja noin 10 tuntia matkustelua - junalla ja linja-autolla. Viikon saldoksi ihan kohtuullinen - enemmänkin on reissattu vuosien varrella. Tämänpäiväinen Tampere-reissu oli aika turha. Graduseminaari oli peruttu (eikä kukaan ollut vaivautunut ilmoittamaan). Lisäksi proffa ei vaivautunut kertomaan, miten laaja siitä alustavasta tutkimussuunnitelmasta tulee tehdä. Täytyy kai vääntää joku yhden tai sadan sivun alustava suunnitelma - tai sitten keskittyä kandiin. Harmittaa, sillä missasin tuon takia todella mielenkiintoisen väitöstilaisuuden. No, metwursti-persikka-pizza oli kyllä hyvää, suosittelen! Tosin ruokaseura olisi tehnyt siitä entistä maittavampaa, mutta se siitä. Lauantai eli huominen lepäillään ja katsellaan muun muassa Garmischin syöksylaskua. Sunnuntaina pureudutaan kunnallistalouden kiemuroihin, eli yritetään lukea edes muutama lontoonkielinen artikkeli.

Tänään tuntui keväiseltä, kun kävelin kampusalueella. Aurinko paistoi ja linnut lauloivat - mutta mihin jäi talvi? Sen ja viikonlopun kunniaksi hieman Schubertia (Impromptu). Löytyy sekä kännykän soittoäänenä että mp3:sen (eli sinisestä Zenistä). Enjoy.



torstaina, tammikuuta 24, 2008

Sinä,minä ja hiekkaranta..

Talvimyrsky riehui myös Tampereella. Kunnallistalouden luentojen aikana alkanut lumisade ja tuuli piiskasivat vasten kasvojani, kun matkasin toimittajakollegan luo teelle Sampolan kulmille. Hyräilin mielessäni lahtelaisessa paikallisradiossa aamulla vingutettua Gina G:n Ti Amo: I wanna be where the sun is shining, amore mio, I wanna have you there beside me.. Teen lämmittäessä miellyttävästi sisuksia, kuulin Radio Aaltosta Chris Rean On The Beach: Between the eyes of love I call your name.. Voi kun olisi mahdollisuus - ehkä lottovoiton sattuessa..

Itse luento meni kivasti. Luennoitsija oli huumorimiehiä, vaikka onkin Tampereen kaupungin palkkalistoilla. Näin jälleen monia hallatovereita pitkästä aikaa - ihanan pienen hetken tunsin olevani kaltaisteni parissa. Ihania olentoja kaikki tyynni..


tiistaina, tammikuuta 22, 2008

Vaihtelevaa

Tiistai-päivä sujui vaihtelevissa merkeissä ja olosuhteissa. Aamu alkoi lumisissa olosuhteissa taapertaessani seisakkeelle ja Lahden-junaan. Ei näköjään auraus- ja hiekoitusihmiset ole ehtineet joka paikkaan. SVAL:n paikallisosaston kahviseura oli miellyttävää. Juttua riitti. Pariisilainen kahvini (jota aina silloin tällöin tilaan) oli hyvää, vaikkakin jouduin sen itse kuppiin kaatamaan - ja siinä ei hyvä heilunut, kun porotokka poikineen eksyi kuppiin - taitolaji sekin. No, ensi kerralla pitää pyytää, että suorittavat tuon kuppiin kaadonkin.

Matka keskustasta asemalle ei ollut yhtä riemastuttava. Kun sitä hiekkaa ei ollut yhtään, niin rypäsin oikein kunnolla alamäessä. Ei siinä mitään, mutta kannettava laukkuineen otti hieman iskuja. No, onneksi tämä toimii vielä. Laitoin Kuntatekniikalle melko äkäisen viestin kunnossapidosta. Meikäläisellä oli noin parintonnin arvoista elektroniikkaa matkassa (ja ystävälleni joululahja) ja tuollaiset kolhut voivat olla ikäviä - puhumattakaan mahdollisista luumurtumista. Olkaahan varovaisia siellä kaduilla..

No, Z-junassa oli aikaa rauhoittua sinisen Zenin parissa. Tuli napsuttua N-seriesillä oheinen kuvakin - lujaa mentiin kohti melko lumetonta Helsinkiä.

Kuvaamisen arvoinen olisi ollut ystäväni ilme. Kävin hänen työpaikallaan (eräässä oppilaitoksessa Pasilassa) viemässä lahjani, joka oli kuukauden lojunut kirjahyllyssäni. Kahteen kertaan kaunokainen kyllä vilkaisi.
Hänellä oli kiire pitämään tunteja, mutta oli pakko halata häntä ja toivottaa hyvät joulut (no, vaikka ensi vuodelle). Mieleni kyllä kirkastui aamuisesta mielettömästi - on se vaan kumma. Ihan kiva oli nähdä häntä, vaikkakin vaan tuon maagiset pari minuuttia. Sellaista se on.

Pasilasta pääkirjaston kautta Kuntatalolle ja sieltä metrolla Kamppiin. Hain ennen kotimatkaa Eduskunnan kirjastosta muutaman esseekirjan - jos vaikka joskus saisi ne syventävät opinnot loppuun.


maanantaina, tammikuuta 21, 2008

Hylättyjä ja hyväksyttyjä

Vaivasin viikonloppuna päätäni opiskeluasioilla ehkä enemmän mitä piti. Hahmottelin päässäni gradun lisäksi kandia, joka kai minun on lopputyön lisäksi pakko vääntää - kiitos tulevan tutkintouudistuksen. Oma vikahan tuo on, mutta kyllä tästä jotenkin selvitään. Aihe on proseminaarista tuttu, johon saisi tungettua jotain ajankohtaistakin asiaa. Viimeisimmästä eu-oikeuden tentistä tuli HYL, mutta kai tuo oli arvattavissa. Sen sijaan tutkimusprosessi on hallinnassa - kirjoista tuli nelonen ja luennoista kakkonen. On se hyvä, että onnistumisiakin tulee - motivaatio säilyy edes jonkinlaisena. Viestinnän esseen numeroa odotellaan yhä, mutta eiköhän se viimeistään ensi viikolla ilmesty..

Minun piti eilen sekä käydä katsomassa 2 päivää Pariisissa että mennä uimaan (sain ostettua uudet, joskin hintavat uikkarit). Pieni kävelylenkki sohjossa riitti kuitenkin liikunnaksi. Onneksi nyt näyttäisi taas kunnon talven tulevan ja kenties viikonloppuna pääsisi jäälle. Mutta toiveunta kai, kuten nykyään kaikki muukin. Huomenna pitäisi taas käväistä Helsingissä, toivottavasti ilmoja piisaa..


torstaina, tammikuuta 17, 2008

Pieniä sanoja, vol 1

Pari päivää on pitänyt aika harmaata - kuin olisi syksy tai kevät, kun nurmikkokin vihertää. Eräs ystäväni lähtee huomenna Espanjaan viikon lomalle. Olisipa minullakin mahdollisuus. No, ehkä sitten joskus. Täytyy vaan sinnitellä täällä ei-niin talvisessa Suomessa.

Pyysin eilen eräältä pitkäaikaiselta (olemme tunteneet toisemme jo kohta 13 vuotta) ystävältä anteeksi. Viime aikoina emme ole juurikaan nähneet, vaikka suunnitelmia on ollut. Vastasin hänen tekstiviestiinsä aika tylysti tyyliin "nähdään sitten joskus", vaikka en todellakaan tarkoittanut niin. Kyllä sitä kai turhautuu, jossei näe ystäviään tarpeeksi usein. En tiedä, jotenkin sitä on meillekin tullut elämä väliin - työkiireet ja sen sellaiset.

Huomenna graduseminaariin. Myönnän, että hieman jännittää ja kenties pelottaakin. Mutta pakko kai tuo on tehdä. Ja en varmaan ole yksin tuon G:n kanssa.


EDIT 9.20: G-seminaari siirtyi osaltani viikolla. Helpotusta se ei tuo, tuskaa vaan lisää.


tiistaina, tammikuuta 15, 2008

Tampereelta taas takaisin..

Terveiset Tampereelta! Sää oli tavanomaisen harmaa, kuten kuvasta näkyy ja keväinen (Koskenrannan nurmi vihertää). Vietin pitkästä aikaa lähes koko päivän yliopistokaupungissani, koska oli tenttipäivä (eu-tentti oli ja meni toivottavasti läpi).

Aikaisin tuli herättyä (varttia vaille kuusi) - onneksi bussimatkalla sain hieman nukuttua. Kävin aamupäivällä Metsossa lukemassa tenttiin. Keskipäivästä lounastin erään tuttavani kanssa ja tutustuin Aamulehden toimitukseen (kiitoksia vaan seurasta sekä toimituskierroksesta). Täytyy myöntää, että tuli ikävä toimitustyötä (tai no, sitähän friikkuna teen, mutta etänä) - kiireistä ilmapiiriä ja sitä tunnetta, kun deadline lähestyy, eikä valmista ole vielä moneen aikaan. Tavallaan tuo opiskelukin deadlinen kanssa kilpajuoksua, itse en tosin ehdi elokuuhun mennessä valmistua. Loppupäivä ennen tenttiä menikin sitten lukiessa ja tentissä. Bussissa sain kai nukuttua jonkin verran. No, jaksoin sentään raahautua lenkkisaunaan.

Nyt nukkumaan. Rupeaa tuo ajatus karkaamaan sellaisiin asioihin, ettei varmasti saa unta, jos käy liiaksi miettimään.



sunnuntaina, tammikuuta 13, 2008

Yksinäiset yhdessä

Olen varmaan jo useasti blogissani maininnut, että Audrey Tautou on paitsi kaunis näyttelijätär, mutta myös äärettömän lahjakas. Tänään kävin katsomassa Tautoun tähdittämän Kimpassa (Ensemble, c'est tout 2007), eikä tarvinnut pettyä.

Tämä Anna Gavaldan romaaniin perustuva elokuva kertoo ystävyydestä ja avunannosta - kolmesta erilaisesta ihmisestä (aristokraatti, teurastaja ja siivooja - tai kuten Camille käyttää ilmaisua pinta-asiantuntija), jotka kohtalo on liittänyt yhteen. Kukin heistä yrittää elää omaa elämäänsä kolkossa Pariisissa, mutta tielle on ilmaantunut vaikeuksia. Työläinen-Camille painii työnsä ja terveytensä kanssa, hulttio-Franck ahkeroi kokin apulaisena tehden pitkiä päiviä murehtien samalla sairaasta mummostaan ja puhevikainen Philibert haluaa ilmaista itseään teatterin keinoin.

Yksinäiset yhdessä, elämä kommuunissa ei ole helppoa. Omasta tilastaan luopuminen on vaikeata, eikä sitä ole rakastaminenkaan. Pelko on elokuvassa aina läsnä - pelko kuolemasta, rakastumisesta ja puhumisesta. Voittaako rakkaus nuo pelot? Sen voitte itse käydä katsomassa.

Ranskalaisen elokuvan ystävänä on pakko kehua elokuvaa, jonka kantavina voimina toimivat näyttelijöiden lisäksi koskettava miljöö sekä musiikki muun muassa Yves Montandin pyöräretken charmikkaaseen tahtiin. Suosittelen.


lauantaina, tammikuuta 12, 2008

300

Terveiset Helsingistä! Perjantaina tuli siellä taas piipahdettua vapaaehtoisissa merkeissä. Tuli nähtyä taas ihania ystäviä pitkästä aikaa. Ihan kiva fiilis jäi päivästä, vaikka menin väärään bussiin, väärään ratikkaan ja myöhästyin junasta (tosin oma vika, KOM:sta olisi pitänyt lähteä aikaisemmin).

Viikostakin jäi ihan positiivinen maku, vaikka tänään on väsyttänyt oikein kunnolla - kai osin ilmoistakin johtuu. Pitkästä aikaa näin monia ihmisiä, jotka saavat hyvälle tuulelle. Huomenna ajattelin lukea tiistain eu-oikeuden tenttiin ja kenties käydä katsomassa Kinoiiriksessä ranskalaista romanttista komediaa (Kimpassa).

Bloggerin mukaan tämä olisi 300:s merkintä. Ei pidä paikkansa, sillä suuressa uudistuksessa osa merkinnöistä katosi bittitaivaaseen. Mutta onhan näitä kertynyt jo jonkin verran.


torstaina, tammikuuta 10, 2008

Takarivissä

Terveiset Tampereelta! Yliopisto kökötti paikoillaan, odottaen innokkaita opiskelijoita tiedon pariin. Itselläni on ollut hieman kaksijakoinen päivä. Väsyttää aivan mielettömästi, eikä asiaa auttanut aikainen herääminen+neljän tunnin matkustaminen puolentoista tunnin luennon takia. Tuossa ravaamisessa ei ole ollut mitään järkeä enää aikoihin, mutta eipä noita valintojakaan voi enää takaisin vetää. Toisaalta taas oli erittäin miellyttävä nähdä muutamia opiskelutovereita ja saada yksi lämmin halaus eräältä ihanalta ystävältä, jota en ollut nähnyt aikoihin! :) Harmittelen jo etukäteen, että kohta on luovuttava noista(kin) ihmisistä.

Kunnallisoikeuden luennon takarivissä (takariviin, maksoi mitä maksoi) oli hieman levotonta meininkiä, johtuen paitsi olotilasta myös ehkä takarivin ihmisistä. Luennoitsijamme kertoi aika oudon anekdootin eräästä ihmisestä, joka on pitänyt omasta taloudestaan (siis rahataloudestaan) kaksikertaista kirjanpitoa! Siis kuvitelkaa - tavallinen matti meikäläinen kirjaamassa ylös kaikki menonsa ja tulonsa postimerkkiä myöten. Ymmärrän taloudenpidon perheessä tai miksei paritaloudessakin, mutta ihan henkilökohtaisella tasolla. Itse tiedän tasantarkkaan, mihin minun euroni menevät ja mihin eivät - ja kuitteja ei ainakaan näkyville (lompakkoon) auta jättää, tulee vaan paha mieli.

Pitäisi meemitellä, mutta ehkä viikonloppuna. Nyt ei ole siihen virtaa. On kuitenkin syytä onnitella Remu Aaltosta, 60veee tällä päivämäärällä. Paxu huuleen Remu ja baanalle!


keskiviikkona, tammikuuta 09, 2008

Harmaa Helsinki


Harmaat terveiset Helsingistä! Pääkaupunkimme elää ja ainakin näytti hyvinvoivalta - tiedä sitten, mitä todellisuus on. Aika meni kuin siivillä, vaikkei käynyt kuin tärkeimmillä asioilla. Ensimmäiseksi kävin Pasilan pääkirjastossa lukemassa muutamia lehtiä. Sitten kävelin Kuntatalolle lainaamaan muutamia esseekirjoja sekä moikkaamassa toimittajakolleegoita. Tulihan se halauskin taas pitkästä aikaa - sekä edestä että takaapäin. Tuli rupateltua muun muassa matkustamisesta. Eräs ihminen kävi joululomallaan Dubaissa, oli kuulemma mukava reissu. Itse haaveilen edelleenkin Pariisin matkasta. Freekkupalkka pitäisi riittää siellä piipahtamiseen, mutta onko matkaan sittenkään varaa?

Kalliossa vietetyn ajan jälkeen hyppäsin metroon ja poikkesin ensimmäistä kertaa Itäkeskuksessa. Olihan tuo kauppakeskus suuri, muttei kovin ihmeellinen - sekava, kuin mikä. Ei oikein jäänyt hyvää kuvaa kauppakeskuksesta, mutta ehkä tunti oli liian lyhyt tutustumisaika (metron vaihtoaika meni umpeen, kaksi euroa kun on joskus kaksi euroa). Ehkä tuollainen kuukausikortti olisi kätevä, mutta tällä hetkellä se ei kannata. En onnistunut tavoittamaan erästä ystääväni, joten tuli lähdettyä kotiin suunniteltua aikaisemmin (no, osaltaan aikatauluun vaikutti myös tyhjentynyt N95:n akku). Olisi tehnyt mieli vuokrata luistimet ja viillettää pitkin Jääpuistoa, kuten jotkut onnelliset.

Kävin eilen siellä parturissa. Tulikin kunnon siilitukka, eli sellainen jenkkiarmeija-kampaus. Kuulemma sopii tyyliini. Lukioaikoina minulla oli ponnarihiukset, mutta tuskin tulee enää sellaista - tai mistä sen tietää.


Huomenna heti aamusella Tampereelle ja kahden tunnin kunnallistalouden luennolle. Kiva kiva. Elviksellä oli eilen syntymäpäivä (onnea näin jälkikäteen). Sen kunniaksi Elvistä. Täysillä. Summer kisses, winter tears - sellaistahan se elämä on..


tiistaina, tammikuuta 08, 2008

Unta riittää

Muutamia öinä on unta riittänyt, huolimatta alakerrassa metelöivistä remonttimiehistä. Pyhien aikana tuli kyllä nukuttua, mutta kyllä sitä tuli tehtyäkin kaikenlaista - lähinnä opiskeluun liittyviä juttuja. No, kyllä ne unettomat yöt vielä tulevat. Lisäksi ehkä liikakin on tullut liikuttua (jalat ainakin ovat sitä mieltä). Ajattelin tänä vuonna ottaa uinnin ja kuntosalin "ohjelmistooni" - mukavaa vastapainoa pyöräilylle ja lenkkeilylle. Niin ja se hikiliikuntakin olisi tärkeätä. Torstaisin olisi Atalpassa (yliopiston liikuntatalo) sulkapallovuoroja. Maila olisi, mutta mistä halukas pallottelupari?

Tänään on parturointipäivä. Aamulla ajoin parran ensimmäisen kerran tänä vuonna (hieman ensimakua siitä, millainen siitä playoff-parrasta tulee ensi keväällä, hih) ja päivällä lähtee suurin osa hiuksista. Ihan kaljuksi en kehtaa ajattaa, mutta sellainen military-siili on ihan jees. Ei tarvitse ainakaan kammatta.

Loppuviikko onkin taas yhtä matkustelua. Huomenna piipahdan Helsingissä (kirjastossa ja ehkä tapamaan ystävää), torstaina opintojen pariin Tampereelle (kahdeksi tunniksi, jee!) ja perjantaina todennäköisesti taas Helsinkiin. Torstaina pitäisi ehtiä myös elokuviin, Superpäivän 5e:n näytöksiin. Ainakaan Lahdessa ei mitään järkevää mene. Pitäisikö Finnkinon sijasta mennä Kino-Iirikseen?


lauantaina, tammikuuta 05, 2008

Kaikuja menneisyydestä

Viime päivinä olen aistinut menneisyyden kaikuja. Torstaina ja perjantaina YLE Teema ilahdutti "lahjapaketillaan" Sinisiä lauluja, mainiolla katsauksella suomalaisen taiteen syviin tuntoihin. Mieleeni syöpyi monta kohtausta: alueet, jotka ovat minulle jääneet etäiseksi ja peräti tuntemattomiksi (kerran suomalaiset kaupungit Petsamo ja Viipuri), talvi- ja jatkosodan vaikutus suomalaiseen identiteettiin ja tamperelainen taide-elämä Linnasta Päätaloon ja Viitaan (nyt valkeni sekin, miksi yliopiston päärakennusta kutsutaan Päätaloksi - syystäkin. Ja Päätalon ohella yliopiston kirjasto kantaa arvokasta nimeä Linna). Harmi vaan, ettei minusta koskaan taida tulla tamperelaista - tamperelaisuuteen kun on (kai) synnyttävä, kuten helsinkiläisyyteenkin..

Sininen laulu laittoi ennen kaikkea ajattelemaan nykykulttuuria ja sen paatoksellista tilaa verrattuna esimerkiksi 50-70-luvun kulttuuriin. Tietysti aika kultaa muistot ja kulttuuri on aina sidoksissa omaan aikaansa sekä maailmantilaan. Yrityksiä suomalaisen kulttuurin tekemiseen ja isänmaallisuuden säilyttämiseen kyllä löytyy (tästä oivana esimerkkinä Aki Kaurismäki), mutta jotenkin kulttuurinteossa on menty markkinahumuun mukaan - kulttuuria tehdään rahasta, ei rakkaudesta siihen.

Joululahja isälleni eli Reinot tulivat vihdoinkin postissa - parempi myöhään, eikö? Töppöset olivat kivat ja lämmittivät mieltä. Äitini vitsaili, että isäni pitää niitä vielä vanhainkodissakin - toivotaan, että pitää! Ja kenkälaatikkokin oli ihanan vanhanaikainen. Tilasin Reinot postimyynnistä, tulivat viikon kuluessa tilauksesta. Kaupasta hakisin niitä vielä ensi juhannuksenakin. Eli jos Reiskat kiinnostavat, niin ostakaa ihmeessä ne postitse. Olisi pitänyt tajuta tuo mahdollisuus jo ennen joulua, mutta sama pää kesät talvet..


torstaina, tammikuuta 03, 2008

Verkkaista verkkaista..

Uusi vuosi on lähtenyt käyntiin melko verkkaisesti, vaikka valmistakin on saatu aikaiseksi. Sain viestinnän viimeisen kurssin esseen valmiiksi (tein sitä uudenvuodenaattona). Enää puuttuu kirjatentti - sitten on aineopinnot kasassa. Onhan noita esseitä nyt kirjoiteltu, eikä tilanne hellitä - kunnallisoikeudesta odottaa viimeinen rästiessee ja sitten alkaa se todellinen koitos..

Uudenvuodenaatto meni siis opiskellessa, mutta tuli hoideltua myös ystävyyssuhteita. Pitkästä aikaa kahvittelin Prinsessan kanssa ja ihan mukavaa oli - levotonta läppää tuli heiteltyä puolin ja toisin. Ja miten helpostikaan hän punastuu, heh heh!

Sää alkaa pakastumaan ja se on erittäin hieno asia! Kävin jo tänään katsastamassa Urheilukeskuksen jäätilannetta. Hyvältä näyttää, ehkä jo sunnuntaina pääsee kokeilemaan luistelu- ja mailankäsittelytaitojaan. Ei kai nuo mihinkään katoa.

You were my guardian angel, you saved me all times
But angels will fall burning, all candles have burned out
There is one way to escape but worse things will await
I'll let him take me, eternity will pay my price


Sturm Und Drang - Indian


Twitter Delicious Facebook Digg Favorites More