Näytetään tekstit, joissa on tunniste OPISKELU. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste OPISKELU. Näytä kaikki tekstit

sunnuntaina, kesäkuuta 06, 2010

Melkein maisteri

Paljon on tapahtunut sitten viime merkinnän. Piipahdin Tallinnassa tuoden mukanani muun muassa 60 euron hotellin logolla (Hotel Telegraaf) varustetun kylpytakin itselleni. Harvoin ostan itselleni matkoilta mitään, mutta nyt oli pakko. Kävin nimittäin pitkästä aikaa kylvyssä (ah ihanuutta!) ja heti, kun laitoin kylpytakin päälleni, niin päätin että tuon ostan! Jotain luksusta joskus, eikö?

Viikko sitten sain Tampereen yliopistolta kaipaamaani postia. Paksu kirje sisälsi todistuksen (sekä suomeksi että englanniksi) kandidaattitutkinnon suorittamisesta. Tuntuu kiva, kun tietää saavuttaneensa jotain (ja että on melkein maisteri) . Vaikka eihän kandi ole mitään maisteriuden eikä tohtoriuden rinnalla. En ole vielä juhlinut saavutustani oikein mitenkään, enkä halua mitään hössötystä. Muutama vieras tulee kakulle, that´s it.  Tosin eiköhän muutama skumppapullo tule jossain vaiheessa (kesää) ystävien kanssa korkattua. Nyt pitää ottaa ihan rennommin ja kerätä voimia siihen suureen koitokseen, eli graduun, joka on levällään kuin Suomen maalinedusta jääkiekon MM-kisoissa.

Pitäisi hankkia uusi pyöräkin. Olen katsellut sillä silmällä muutamia hybridejä (cycloon kun ei ole varaa) ja pyytänyt asiantuntija-arvioita erinäisiltä keskustelupalstoilta. Joku 700 euroa on maksimi, enempää ei pyörään (joka kuitenkin varastetaan jossain vaiheessa) raaski laittaa.


torstaina, toukokuuta 20, 2010

Tyhjä ja tyhmä olo


Nyt on jotenkin tyhjä ja samalla tyhmä olo. Vein aamupäivällä tiedekunnan kansliaan kandidaattitutkinnon hakemuksen. Väänsimme opintosihteerin kanssa hakemuksen lopulliseen kuntoon ja siellä se sitten on - matkalla dekaanin pöydälle. Ensi viikolla on hakemuksen puolto/hylkäysesittely ja sitten tulisi (toivottavasti) tutkintotodistus kotiin. 180 opintopisteen eteen on tehty työtä ja muutama kyynelkin on vieritetty hikipisaroiden lisäksi. Saa nähdä.  Muutaman arvosanan olisi voinut korottaa ja keskittyä paremmin muutamiin tentteihin. No, tutkinnon arvosanasta ei ole niin väliä - enää.

Tuon hakemussession jälkeen kävin Juveneksella syömässä jauheliha-jalopeno-pitsan. Sitten Sorsapuistoo, jossa näin erään hallatoverin. Juttelimme puun varjossa puolitoista tuntia niitä näitä - aika henkilökohtaisiakin asioita. Oli todella kiva juttelusessio ja varmasti otamme  Sorsapuisto-sessiin uudelleen (ajan kanssa). 

Huomenna Tallinnaan SVAL:n seminaariin. Tiedossa kesäkelejä vielä pariksi päiväksi. Hyvä niin, vaikka saisi kyllä viiletä "vähän".


torstaina, huhtikuuta 29, 2010

Oi ihana toukokuu?

Olen huolissani. Toukokuusta oli suunnitelmieni mukaan tulossa suhteellisen vapaa kuukausi kaikesta stressaavasta ja puuhata ystävien kanssa jotain kivaa. Mutta kalenteri onkin täyttymässä. Jo kuun alussa olisi kaksi kokousta (sekä ydinvoima-miekkari) eikä kuun loppukaan näytä kokousvapaalta - tiedossa olisi muun muassa kaksipäiväinen seminaarimatka Tallinnaan. Lisästressiä aiheuttaa maanantaina uusintatenttaamani sopimusoikeus: mikäli se menee läpi, on metsästettävä kokonaismerkintöjä ja laitettava kandidaattitutkintoanomus eteenpäin. Mikäli taas tulee hylsy (siis TAAS), niin pitää neuvotella vaihtoehtoisista suoritustavoista tenttaattorin kanssa (kesätentti ao. oppiaineesta on vasta elokuun lopulla). 

Sitten se gradu. Huusin itselleni huutonetistä 10 euroon Uuden graduoppaan, jota jo toki olin silmäillyt aiemmin. Halpa ja tärkeä ostos!  Vaikka eräs toverini sanoi, ettei sitä gradua oppaalla tehdä vaan sisulla. Joka tapauksessa G on ollut "jäähtymässä" jo liiankin kauan ja toukokuussa sillekin olisi tehtävä edes jotain - riippuu tietenkin sopimusoikeuden tilanteesta. Vaikka kahta asiaa pystynkin tekemään yhtä aikaa, niin tentteillä ja gradua en pysty - tai siis en halua. 
 
Opiskeluun liittyen: pyysin ensimmäistä kertaa koko yliopistourallani tenttijäljennöksen taannoisesta vero-oikeuden perusteet -tentistä (siis kopion tenttisuorituksesta). Täytyy kyllä todeta, että a) oma käsialani on aika surkea (ei nyt ihan harakanvarpaita kuitenkaan) ja b) tenttaattorin merkinnöistä ei saa mitään tolkkua. Jaa tästä vitonen?! Tekstissä esiintyi muutama kielioppivirhe, mutta kai tuossa asiaa oli tuon vitosen verran. Toivottavasti tuo toinen murheenkryyni menisi läpi yhtä komeasti!


maanantaina, tammikuuta 25, 2010

Leipää ja sirkushuveja

Viime viikko oli parhain aikoihin, ainakin mitä tulee syömiseen, sosiaaliseen kanssakäymiseen ihmisten kanssa sekä opintoihin. Tiistaina illastin erään yhdistyksen hallituksen kanssa Lahden Rouxissa, jossa tuli kyllä syötyä parhain ateria aikoihin. Alkuruoaksi vihreää salaattia, karamellisoitua päärynää ja Aura gold-juustoa, passionvinegretteä ja paahdettuja cashewpähkinöitä. Pääruokana pippuripihvi (medium) häränsisäfileestä, sinappi- kermakastiketta ja maalaisranskanperunat ja jälkkäriksi mustikka- valkosuklaajäähdyke ja kuusenkerkkäsiirappia. Niin ja punaviiniä, jonka merkkiä ei kuollaksenikaan muista. Jo seuran takia ilta oli onnistunut eikä ruoassakaan ollut valittamista! 

Ei syömiset tuohon loppuneet. Torstaina oli vuorossa pätkätyöpaikan "pikkujoulut" Helkan keittiössä, Helsingissä. Eikä ruoka / seura yhtään hävinnyt tiistain porukalle. Alkuun suomalaista lohikeittoa ja saaristolaisleipää. Pääruokana tarjoiltiin jälleen pippuripihviä (medium) härän marmorifileestä, konjakki-pippurikastiketta ja lankkuperunaa (jotka olivat kyllä aika raakoja). Jälkiruoaksi mustikka-leipävanukasta ja vaniljajäätelöä sekä jotain makeaa jälkiruokaviiniä. Olisi vielä päässyt kaunottarien kanssa lauleskelemaan aavan meren tuolle puolen Satumaahan, mutta oli pakko otta raincheck.

Täytyy kyllä todeta, että melko huono omatunto tuli viikon syömingeistä - sekä moraalisesti (muun muassa Haitin tilanteen vuoksi) että ruokavalion kannalta (elimistö kun ei ole a la carteen tottunut). Viikonloppuna olisi ollut tarjolla vielä kolmannet kestit (meikäläinen kun on monessa mukana), mutta aikataulu ja omatunto eivät antaneet mahdollisuutta. Ehkä hyvä niin, onhan ahneus yksi kuolemansynneistä. Toisaalta olen uhrannut vapaa-aikaani ja voimavarojani erilaisiin yhdistyksiin - lounas ja seurusteluhetki silloin tällöin on kai oikeutettu?

Ehdottomasti odotetuin asia oli kuitenkin vero-oikeuden tentin läpäiseminen. Kun olen vuodesta yksi ja kaksi sitä aika ajoin yrittänyt läpäistä, niin joskus se onnistuminen oli pakko tulla. Sain tentistä kiitettävän eli vitosen! En ollut odottanut moista arvosanaa, vaikka tunsin tentistä poistuessani että nyt tärppäsi. Tulikin aika iso vonkale! Seuraavaksi sopimusoikeuden kimppuun, sitten olisikin kanditutkinto suoritettuna.


keskiviikkona, tammikuuta 13, 2010

Hyvä ja paha

Eilen oli kieltämättä hyvä päivä. Ei tosin maailman parhaimpia, mutta siedettävä koska sain kaksi halausta - ne kyllä pelastavat päivän! Tapasin Tampereella ennen vero-oikeuden tenttiä opiskelijatovereitani (lue: kaunottaria) maittavan Juvenes-purilaislounaan ja muuten vaan jutustelun merkeissä. Merkillepantavaa oli, että ensimmäistä kertaa muuten muistin esitellä kaksi toisilleen vierasta ihmistä toisilleen (ja se esittely vasta vaikeata onkin, kun ei liiemmin ole joutunut sitä tekemään). Mielestäni esittely kuuluu hyviin tapoihin, vaikka opiskelijoiden keskuudessa sitä ei kai liiemmin harrasteta - paitsi tutor-fuksi-jutuissa. Ei se esittey virallisen kaavan mukaan edes mennyt (Saanko esittellä..ja nuorempi vanhemmalle..), mutta epävirallisia kun ollaan muutenkin niin väliäkö hällä..

Päivän päätteeksi piipahdin toimittajaystävälläni viemässä vihdoin Brysselin tuliaissuklaat ja kuuntelemaan tuoreimmat kuulumiset. Aikomuksenamme oli mennä syömään ja nauttimaan hyvästä viinistä, mutta siitä tulikin kotituokio. Viini (olisin saanut viskiä tai konjakkia, mutta tyydyin viiniin) maistui hyvältä ja tee nautittuna tonnikalaleipien kera antoi voimia kotimatkalle.
 

Blogimerkinnän otsikko liittyy mikrobeihin. Ostin ennen tentin alkamista Juvenekselta muutaman jättimikrobin, joita on ilmestynyt tuotevalikoimaan. Harmikseni punasolut ja ne opiskelijalle tärkeimmät, eli aivosolut olivat päässet loppumaan (onko tuo nyt opiskelijoiden keskuudessa suuri yllätys?!). Mukaan tarttui kuitenkin valkosolu ja siimaeläin (mikähän tuon suomenkielinen termi on) - hyvä ja paha.


maanantaina, tammikuuta 11, 2010

Härkäviikot

Härkäviikot ovat alkaneet, eli pyhät on lusittu ja arki on edessä. Opiskelijalle arki näyttäytyy armottomana raatamisena ja kirjojen sekä muistiinpanojen pläräilynä. Allekirjoittanut ei ole vielä(kään) saanut vero-oikeuden perusteiden tenttiä läpi. Olen jo käynyt opettajan kanssa alustavia keskusteluita siitä, josko tuon tentin voisi korvata jonkintyyppisellä esseellä. Huomenna toki yritän parhaani mukaan saada ao. tentin läpi, jotta voin keskittyä graduun. Myönnän, että omalla valmistautumisella voi paljonkin vaikuttaa tentin arvosanaan. Mutta vero-oikeus on jo aiheena aika luotaantyöntävä, vaikka tärkeä oikeuden osa-alue onkin. Sitä varten on kuitenkin verotoimistot ja tuttavat/kaverit, jotka neuvovat tarvittaessa.

Viime viikolla tuli käytyä hieman nettikaupoissa. Ostettua tuli lähinnä harrastukseen liittyvää tavaraa, kuten geokolikoita ja muuta kätköilytirpehööriä. Ruotsista saakka piti tilata (kun halvalla sain) käsigepsiin (Garmin Colorado) kantolaukku. Eroa Suomen ja Ruotsin hinnoilla oli peräti reilut parikymppiä. Ja kun näköjään kaupantekijöiksi sai vielä parit toffeet, niin suosittelen naapurimaata!



torstaina, marraskuuta 05, 2009

Kummallinen tunne


Eilen ja vielä tänäänkin oli pääkopassa onnistumisen kummallinen tunne - sellainen vapautunut olotila, jota ei ole ollut aikoihin ja joka ei kuitenkaan kestä kauaa. Mutta iloitsen siitä, että a) eräs vaikea tentti meni läpi (ykkösellä, jei!) ja b) alan pakolliset opinnot alkavat olla takanapäin. Viivasin tänään tenttilistasta tuon läpiaherretun tentin - mahtava tunne! Vielä kaksi tenttiä (toivottavasti se olisi siinä), niin voin hakea kandin paperit ja graduakin voisi alkaa tekemään täyspäiväisesti.

Sinänsä työ ei lopu siihen, mutta voisin alkaa hengittää vapaammin - siis muualle kuin paperipussiin. Ensi tiistaina on verotuksen perusteiden tentti. Oli pakko tilata netistä tenttikirja, muuten lukeminen on täysin mahdotonta. Ja sopimusoikeutta tentitään keväällä (joo, vasta - meillä on tällaisia hölmöjä tenttimisrajoituksia). Huomenna on Nenäpäivä - muistakaa pöljäillä hyvän asian puolesta!


perjantaina, lokakuuta 16, 2009

Kiireitä ja harrastuksia

Huh, kun on ollut taas kiireitä! Opiskelu(lue:tentti)- ja pätkätyökuvioita sekä muutamia muita kuvioita, joiden eteen pitäisi tehdä sitä sun tätä. Ja uusin harrastus, postcrossing, vie aikaa myös - tosin sen pari minuuttia kun kortin lähettää tai sen rekisteröi. Toinen uusin harrastus liittyy elokuviin, mutta siitä sitten myöhemmin.

Tällä viikolla olen suunnistanut etelään ja pohjoiseen - ohjelmassa on ollut siis Helsinkiä ja Tamperetta. Kummallakin paikkakunnalla on omat tekemisensä ja kaverit, joiden kanssa haluaisin viettää sitä paljon metsästettyä, mutta silti niin olematonta laatuaikaa. Muutto kumpaan tahansa kaupunkiin ei ratkaise sitä ongelmaa, että toisessakin on käytävä - on kai järkevää asustella täällä keskellä ja pendelöidä väsymykseen saakka. Ehkä sitten seuraavassa elämässä..


keskiviikkona, kesäkuuta 17, 2009

Elämä on tentti

Kuluneen viikon olen ollut aika ulalla - tai kokonaan pois radioaalloilta. Luomenpoisto aiheutti katkoksen sekä liikunnassa että saunomisessa - kummastakin pidän kuin hullu puurosta. Sauna nyt ei niinkään, mutta tuo liikkuminen - siellä se maastopyörä pölyttyy pyörävajassa. Onneksi sunnuntaina saa taas suhailla sen minkä ehtii! Olo on ollut aika väsynyt liikunnan puutteen ja antibioottikuurin takia - eikä tuo nukkuminenkaan mitään suurta juhlaa ole ollut. Tämä kaikki näkyy yleisessä suoritustasossa. Unohdin muun muassa ilmoittautua vero-oikeuden ja oikeusteorian tentteihin (jotka olisivat olleet tänään). Tenttien missaamisen lisäksi missasin tänään yhden mielenkiintoisen tapaamisen - kaikki ompeleiden takia. Elämä on muun muassa tenttekä - ja niitä tulee syksyllä. Myös tuo tapaaminen on siirretty molemmille parempaan ajankohtaan, joten no problemo.

Mutta olen saanut sentään jotain hyvääkin aikaiseksi, nimittäin terapoinut ystäviäni. Etäisesti tosin, mutta tärkeintä on, että joku (siis minä) kuuntelee. Ja sitähän minä olen osannut tehdä aina ja mielelläni teen sitä myös jatkossa. Olen suorittanut SPR:n henkisen tuen perus- ja jatkokurssit sekä lukenut psykologiaa, joten jonkinlaista valmiutta löytyy toisen ihmisen auttamiseen ja kohtaamiseen. Harmittelen, etten ole voinut olla läsnä (siis livenä), sillä tuolloin auttaminen on paljon helpompaa - näkee toisen ja tarvittaessa voi koskettaakin. Kosketuksella on aikamoinen vaikutus kriisitilanteessa.

Huomenna pääsen moikkaamaan erästä ystävääni Vantaalle. Tarkoitus on mutustella, jutella ja katsoa "Enkeleitä ja demoneita" Flamingossa (missä en ole aikaisemmin käynytkään). Toivottavasti takana on vähintään yhtä hyvä yö, kuin viime yö (nukuin melkein heti, vaikka olin aiemmin ottanut tunnin päikkärit) - muuten tiedossa oleva kiva torstai voi saada vähemmän kivaksi. Ja ensi viikolla toivottavasti näen uusia tuttavuuksia (esim. ihanan lähihoituri-neitokaisen).

Keskiviikon ratoksi pitkästä aikaa hiphopia (eli bassoradion kuuntelijoille tuttua musiikkia). Itselleni on hieman jäänyt tuo basson kuuntelu, kun Soppis lähti "lomille" - toivottavasti hän palaa sieltä, missä nyt onkin. Avain (vaikka kuvassa on Steen1) featuroi Iso-H:n kanssa: Elämä on tentti. Fock yea!

mitä pitää oppii et elämässä pärjää?
mitä pitää tietää et joku duuniin värvää?
ei periks edes senttii, jokainen on talentti
istu alas penkkiin, elämä on tentti
mitä pitää oppii et elämässä pärjää?
mitä pitää tietää et joku duuniin värvää?
ei periks edes senttii, jokainen on talentti
istu alas penkkiin, elämä on tentti




tiistaina, toukokuuta 05, 2009

Kolme kirjettä

Kerroin taannoin kahdesta kirjeestä (VR:ltä ja Tampereen yliopiston oikeustieteiden laitokselta), jotka ovat odottaneet lukijaansa. Kiireiden vuoksi en ollut niihin ehtinyt paneutua, mutta nyt olen. Ja aika mukavaa postia on tullutkin - nyt yksi kirje kahden edellisen seuraksi.

Ensin ystävämme Valtion Rautateillä, jonka palveluksessa ollut konduktööri kohteli allekirjoittanutta aika kaltoin alkutalvesta. Lyhyesti sanottuna töykeä käytös (muun muassa petos- ja valehteluväite). Mutta onneksi joku tajuaa asiakaspalvelusta jotain. VR:ltä tuli pahoittelukirjeen (jossa kerrottiin keskustelusta konduktöörin kanssa) lisäksi kaksi viiden euron matkaseteliä. Tuleehan tarpeeseen, vaikka pahalle mielelle ei voi hintaa määrittääkään.
Kaksi seuraavaa kirjettä olikin sitten iloisia uutisia opiskelurintamalta. Ensimmäinen kirje kertoi allekirjoittaneen kandidaattitutkielman arvosanan, joka on ihan hyvä (eli se hyvä (3)). Lausunnossa tosin on muutama nelonen (erityisesti dokumentoinissa ja keskustelussa/kritiikissä), mutta loppuarvosanaksi siis kolmonen. En odottanut kovin kummoista arvosanaa, sillä loppua kohden mielenkiintoni asianomaisen tutkielman tekoon laski kuin lämpötila talvella. Niin se on kai jokaisessa kirjallisessa työssä - on vaan lopetettava (ja osattava lopettaa) jossain vaiheessa pisteeseen.

Tuoreempi kirje oikeustieteiden laitokselta koski gradun harjoitusainettani. Harjoitusaine on jo kerran käynyt allekirjoittaneella korjaamista varten. Kieliopillisesti teksti oli ihan ok, mutta periaatteen vuoksi piti muokata ja muokata - ja muokata, kunnes Kielikeskuksen ihminen oli tyytyväinen. No, nyt sitten on sekin hoidettu.

Kiva saada tuollaistakin postia, eikä vaan aina mainoksia/laskuja! Tosin vielä ihanampaa olisi saada käsinkirjoitettu kirje tai niitä postikortteja, joita itsekin matkoiltani tai onnitteluiden merkeissä lähetän..


maanantaina, maaliskuuta 23, 2009

Yhden rintaman sota

Jo yli puolen vuoden ajan olin taistellut kahdella rintamalla - tahkonnut graduseminaaria ja vääntänyt sinne gradulukua. Lisäksi kandi on vienyt aikaa, hermoja, istumalihaksia ja paperia - kirjoista puhumattakaan. Nyt tuo alempi yliopistotutkinto on askeleen lähempänä. Kuukausi sitten palautettu kandidaattitutkielma sai tänään seurakseen kypsyysnäytteen ja 10-sivuisen kandiseminaarin korvaavan esseen. Kahden viikon päästä olisi tulossa kandista lausunto - odotan kakkosta tai kolmosta. Ei sillä niin väliä, kunhan on pois alta. Nyt sitten tenttien ja gradun kimppuun. Kahden rintaman sota muuttui kertalaakista yhden rintaman sodaksi.

Tänään pelasin erään ystäväni kanssa sulkapalloa. Oli ihan tasainen vääntö ja mukavia pallorallejakin. Hiki tuli pintaan ja kiva mieli kaupan tekijöiksi! Ensi viikon palloittelusta en ole varma, sillä pelikaverini poikaystävällä oli kuulemma hieman sanomista jo tästäkin mittelöstä. On se kiva, että joku tuntee minut uhkaksi - suorastaan imartelevaa. Minähän nimittäin olen, kuten minut livenä nähneet ovat todenneet, varsinainen Don Juan ja Brad Pitt samassa persoonassa. *sic!* No, ehkä minä ymmärrän asian silloin kuin itse olen parisuhteessa. Parisuhteeseen nimittäin liittyy paljon sellaista, jota minä en vaan näköjään ymmärrä.



perjantaina, maaliskuuta 20, 2009

Valintoja

Eilen oli aika hektinen päivä verenluovutustilaisuuden takia - onneksi aamupäivä oli ns. vapaata ja sai nukkua peräti puoli yhdeksään saakka. Niin, verenluovutustilaisuutta kävin järjestelemässä yhden aikoihin. Piti kantaa tuoleja ja pöytiä, järjestellä kahvipöytää sekä kiinnittää vielä viimeiset ilmoitukset luovutuspaikan läheisyyteen. Olihan meitä onneksi muitakin (peräti kolme minun lisäksi), joten puoli kolmen aikoihin lähdin kotiin pariksi tunniksi. Tilaisuus onneksi lähti rullaamaan omaa uraansa ja miksei olisi, onhan näitä jo järjestelty muutaman kerran. Viiden aikoihin tulin takaisin ja tällä kertaa laitoin essun päälleni. Olihan se aikamoinen näky, mutta hyvän asian vuoksi.

Tänään olisi taas puuhaa yllinkyllin. Vaikka essee on pulkassa, täytyy suunnitella ensi viikon opintoja. Gradun tutkimussuunnitema vaatii päivitystä ja itse graduakin olisi kiva kirjoittaa taas pitkästä aikaa. Laitan tänään myös muutaman työhakemuksen menemään - eräässä vapaaehtoisjärjestössä olisi muutama todella mielenkiintoinen työtilaisuus tarjolla ja katuisin, mikäli en hakisi kyseisiä paikkoja.

Piipahdan tänään myös pikaisesti kaverini syntymäpäivällä (siis kakkukesteillä), pari tuntia mennee siinäkin. Helsingissä olisi erään hyvän ystäväni tuparitkin, johon oikeasti olisin halunnut mennä. Ensi maanantaina on kuitenkin tärkein tentti tähän asti eli kandin kypsäri, johon pitää valmistautuakin.
Pitänee varmaan kysellä Mansesta yösijaakin - muuten herään maanantai-aamuna puoli viideltä. Harmittaa oikeasti, kun kaikki kiva ja ei-kiva ajoittuu samoille päiville. Sellaisia ajankohtia, jolloin ei tapahdu mitään (siis ei ole mitään menoja), on vuodessa ihan tarpeeksi. No, valintoja on tehtävä ja nukkuakin olisi kiva ainakin viikonloppuna tarpeeksi.


keskiviikkona, maaliskuuta 18, 2009

Omien joukossa

Eilen oli Tampereella ihan kiva päivä, pitkästä aikaa. Kotiinpäästyäni väsytti jonkin verran, olinhan jo aamuviideltä herännyt. Tapasin Kuntaliiton kolleegoiden lisäksi ainejärjestön ahkeria ihmisiä erään tilaisuuden aikana, jota itse olin mukana järjestämässä - voi sitä työnmäärää, miten kahden tunnin tilaisuuden järjestämiseen vaaditaan. Vaikka osanottajamäärä ei päätä huimannut, silti oli mukava olla omien joukossa. Tilaisuuden jälkeen kävin tenttimässä sopimusoikeutta, joka toivottavasti menee läpi edes sillä ykkösellä.

Tentistä päästyäni tapasin erään vapaaehtoistoiminnasta tuntemani kaunokaisen. Pidimme sellaisen puolentoista tunnin teetuokion (herrasmiehenä tarjosin toki teen ja teeleivän), jonka aikana juttelimme sekä opiskelu- että muista asioista. Oli iloinen saatuani tietää, että hänestä tulee ns. sosiaalitantta ja hän pääsee kotipuoleen (Turkuun) sijaistamaan kesällä Tyksiin. Sovimme teetuokion päätteeksi maanantaille (heti kypsärini jälkeen) sulkapallomittelön. Hikiliikuntaa on hyväksi harjoittaa viikoittain, välillä siihen ei valitettavasti ole mahdollisuutta. Mutta ensi maantaina sitten taas sulkkista, jeah!


maanantaina, maaliskuuta 16, 2009

Päätäni särki hiukan..

Viikonlopusta on selvitty hengistä - juuri ja juuri. Lauantaina ollessani kirjastossa istumassa koneen äärellä ja naputtelemassa esseestä, iski aivan hirveä päänsärky ja silmätkin olivat hiukan "hellinä". Nappasin Panadolin, mutta eihän se mitään auttanut - iski vaan ns. lämmön päälle, kuten aina. Oli pakko lopettaa opiskelu ja siirtyä kotiin lepäilemään. Onneksi oli voimia katsoa Liverpoolin mahtava vierasmatsi ManUa vastaan! Aikaiset heräämiset yhdistettynä jatkuvaan näyttöpäätetyöskentelyyn tuon huonon olotilan varmaan aiheuttivat, toivottavasti. Sunnuntai menikin kotosalla pääasiallisesti alppihiihdon ja West Wingin seurassa.

Huomenna taas Tampereelle, aikaisin aamulla tietysti (onneksi linja-autossa saapi nukkua jonkin aikaa). Luvassa on ensin yksi Kuntaliiton tilaisuus ja sitten sopimusoikeuden tenttiin sekä ehkä kevätkokoustakin. Tentti todennäköisesti uusitaan, sillä en ole ehtinyt lukea kuin sivun sieltä täältä. Toivottavasti eteen tulee sellaisia kysymyksiä, joihin voi vastata pelkällä yleistiedolla. Pääasia, että pääsisin läpi - tässä vaiheessa arvosanat eivät ole niitä kaikkein tärkeimpiä asioita. Ja tulisi edes kevät ja sulaisi nuo lumet..


torstaina, maaliskuuta 12, 2009

Tupareita ja leikkinukkeja

Sain eilen elämäni ensimmäisen henkilökohtaisen tupaantuliaiskutsun. Otin helsinkiläisystäväni kutsun vastaan ilomielin ja tietysti vastasin myöntävästi. Hänen "vanhassa" asunnossaan kun en ehtinyt vierailla, niin tässä uudessa sitten. Onneksi nuo tuparit ovat vasta viikon päästä, sillä en ole vielä keksinyt mitään lahjaa. Viiniä en arvaa tuoda, sillä sitä kuitenkin tulee "muutama" pullo kuitenkin - suolasta ja leivästä puhumattakaan. Mietin jotain käyttöesinettä. En perinteistä paahdinta sun muuta, mutta jotain kivaa ja nostalgista. Pitänee vierailla Oliverissa ja katsoa, jos jotain hyvää ja halpaa löytyisi..

Kulunut viikko on ollut yllättävän kiireinen. Olen vääntänyt kandiseminaarin korvaavaa esseetä ja yrittänyt lukea edes vähän tiistaiseen sopimusoikeuden tenttiin. Lisäksi olen juossut kahdessa kevätkokouksessa, joista toisessa toimin sihteerinä. Onneksi seuraava on sitten tiistaina (jos jaksan tentin jälkeen mennä). Viestittelin kunnallisoikeuden lehtorille eräästä tentistä, joka olisi ollut samaan aikaan kypsyysnäytteeni kanssa. Totesin, etten todellakaan rupea vääntämään kirjatenttiä ja kypsäriä yhtä aikaa! No, tentti ei siirtynyt, mutta kypsäri kyllä - h-hetki olisi 23.3. (eli kuukausi kandin jättämisen jälkeen).

Kaikkien nukkelelujen äiti ja esikuva Barbie täytti maanantaina pyöreitä - mittariin tuli 50 vuotta. Sen kunniaksi Aquan hieno laulu tälle ikinuorelle leikkirouvalle, jonka toivoisi löytävän sen elämänkumppanin (ovat kuulemma Kenin kanssa eronneet). Kuvan laatu ei ole kaikkein parhaimpia, mutta toisaalta tämä on karaoke-versio - siitä vaan laulamaan!



perjantaina, maaliskuuta 06, 2009

Sisäisesti sivistynyt

Eilen minut valtasi sivistynyt, melkeinpä akateeminen olotila. Sain aamupäivällä tiedon kandityön ohjaajalta, että työ on hyväksyttävissä (tarkoittaa varmaan, että se menee läpi) ja että voin ilmoittautua kypsyysnäytekokeeseen - joka harmikseni on vasta loppukuusta. Vaikka olin ratketa liitoksistani, tiesin, että vaativin urakka on vielä edessä. Gradu odottaa tekijäänsä, mutta on tässä kaikenlaista muutakin - esseitä, kirjatenttejä ja oikeita töitä (pätkissä tosin, mutta kuitenkin). Jos vaikka viikonloppuna voisi levätäkin, onhan se opiskelijallekin sallittu?

Ihmissuhdepuolella ei mene yhtä hyvin. Ystävyys Prinsessan kanssa on joko väliaikaisesti tai pysyvästi katkolla. Joskus vaan asiat eivät mene siihen suuntaan, kuin itse toivoo. On järkevämpää puhaltaa peli poikki ja vaatia aikalisää. Ihan mitä tahansa kohtelua keneltä tahansa ei tarvitse sietää, vaikka ymmärrystä löytyykin. Seuraava merkintä sitten Operaatio Valkyriesta.


tiistaina, tammikuuta 06, 2009

Viisaat miehet

Juhlat on juhlittu ja arki on oven takana. Vaikka Nuutin päivä yleisesti ottaen päättää joulunvieton, niin kyllä se Loppiaisen jälkeen on ihan samaa arkea kuin ennen joulua. Tänään en nukkunutkaan pitkään, vaan lähdin viimeistelemään gradulukua (eli harjoitusainetta), jotta saisi sen vihdoinkin kielentarkastukseen. Sain myös tekstiviestin Prinsessalta, joka lupasi vastata lähettämääni sähköpostiin ja jatkaa osaltaan keskustelua siitä, mitä tulevaisuus tuo tullesaan - vai tuoko se mitään. Rupeaa kyllästyttämään tämä jahkaaminen.

Tällä viikolla pitäisi graduluvun lisäksi paneutua kandiin, joka vielä odottaa valmistumistaan. Jotenkin on jäänyt nuo tärkeimmät kirjoitustyöt, mutta kai sitä opiskelijakin saa vapaata pitää. Ja elokuvissakin voisi käydä - katsomassa tuo Once. Eipä Lahdessa paljon muuta katsottavaa pyörikään. Kyllä se nykyään pitäisi elokuvatkin käydä Helsingissä katsomassa.

Loppaisena juhlitaan kolmea viisasta miestä - itämaan tietäjää tahi kuningasta, jotka lahjoivat Jeesus-lasta minkä ehtivät. Sen kunniaksi James Blunttia, olkaa hyvä.



sunnuntaina, joulukuuta 14, 2008

Piparit ja pulla

En tiedä, milloin totuus iskee - vastoin kasvoja. Siis totuus siitä, että perjantaina oli viimeinen graduseminaari-istunto. Tämä tarkoittaa sitä, että lopputyö on enää ainoastaan minun (ja osin ohjaajan) murhe. Olihan tuosta seminaarista todella paljon hyötyä - varsinkin tästä syksyn sessiosta. Hyvä ja innokas ryhmä antoi runsaasti vinkkejä ns. matkan varrelle. Tarkoituksena on ollut, että olisin saanut gradulukuni jouluun mennessä suomen kielen lehtorille ja professorilleni tarkastettavaksi - mutta saa nyt nähdä, kun tuo kandikin pitäisi vielä saada päätökseen ennen kolmatta periodia. Joulupyhinä on aikaa, ei kai sitä muutakaan tekemistä tule olemaan.

Eilen sain postiin lähes kaikki joulukortit - muutaman laitan huomenna menemään ja osan annan
ns. käteen. Pyrin aina tekemään korteista omannäköisiäni, vaikken askartelemaan juuri ryhdykään (kuka nyt minun tekemiäni kortteja haluisi vastaanottaa - saati laittaa näytille). Valitsen kortin vastaanottajan mukaan ja koristelen kortit tarroilla. (ei kovin miehistä toimintaa, mutta pitäähän sitä hieman panostaa). Lisäksi olen halunnut saada kortteihini erityisen seimileiman, jota Lahti on julkaissut jo vuosia. Vielä kun saisi lahjat hankittua.

Ruuhkaisin pikkujouluaika lienee ollut tänä viikonloppuna. Itse en ole moisiin muutamaan aikaan osallistunutkaan, mutta on mukava kuulla/lukea erinäisiä kertomuksia illanvietosta. Tällä kertaa turinoinnin lopuksi hieman jouluista musiikkia. Pipareita ja pullia on varmaan jo syöty yhdessä jos toisessa osoitteessa. Eli Eevil stöö-Pipari ja Pullat
.



tiistaina, joulukuuta 02, 2008

Tunteitten vuoristorataa

Kuluneen viikon päätteeksi olin hämilläni siitä, miten ihmisen fiilikset voivat mennä niinkin lyhyen ajan sisällä sellaista vuoristorataa ettei kyydissä pysy kukaan. Viime maanantaina koin positiivisen yllätyksen, kun eräs ystäväni lähetti minulle partiolaisten adventtikalenterin (kuulemma mielitontulleen, heh!) toivottaen joulunodotusta ja aherrusta opintoihin.

Ahkera on ollut hänkin - valtion kapean leivän ohessa hän opiskeli tiedottajaksi. Kunnioitettava suoritus työssäkäyvältä perheenäidiltä - ja muutenkin käsi nousee lippaan opiskeleville äideille, joista yhteen taas törmäsin torstaina - kävimme hänen ja hänen ystävänsä kanssa pienellä shoppailukierroksella. Shoppailumerkintään viitaten: nyt olin peräti kahden kaunottaren kanssa ostarikeikalla! Ennätystä tosin pitää eräs Tukholman kenkäkauppapyörintä, jossa niitä kaunottaria oli x määrä. Riemua aiheutti myös perjantainen toiseksi viimeinen graduseminaari, jossa opponoitiin allekirjoittaneen graduluku - kritiikki painoittui yllätyksekseni lähinnä kielioppiin. Ensi viikoksi pitänee sitä hieman viilata ja sen jälkeen se onkin valmis suomen kielen tarkastukseen.

Murhetta sen sijaan on aihettanut Prinsessa. On aika karua kuulla jälkikäteen pahasta olosta ja niiden "ei niin järkevästä" tukahduttamiskeinoista - luulisi, että vuosien tuntemisen jälkeen tuo yhteydenottokynnys olisi mahdaltunut. Puimme eilen tekstiviestitse (kun tuo verbaalinen keskustelu on aina ollut meille vaikeata. Siis vaikka "meitä" ei sanan varsinaisessa mielessä koskaan ollutkaan, eikä tule - puhalsin pelin poikki jo ennen sen alkamista. Mutta sitä se on.


keskiviikkona, marraskuuta 05, 2008

Piristävä tiistai

Marraskuun ensimmäinen täysi viikko on alkanut aurinkoisissa merkeissä - onneksi! Viime viikolla sitä sadetta saatiin koko lokakuun täydeltä, mutta sääennusteiden mukaan viikon pitäisi kulkea omia latujaan poutaisessa säässä - houkuttelisi enempi liikkumaan kuin tuollainen harmaa, sateinen ilma.

Tapasin eilen tiistaina kaksi ystävääni, jotka todella piristivät olotilaa. Tapasin toisen kaunottarista päivällä kirjastossa ja keskustelimme, yllätys sinänsä, lähinnä opiskelusta. Toisen kaunottarista tapasin shoppailun (toimin makutuomarina lähinnä espiritissä) ja puolukkasiiderin merkeissä. Ko. tapaaminen tuli hieman yllättäen ja hänen vuokseen piti irrottautua mm. eräästä kokouksesta ja lenkkisaunakin jäi väliin - mutta harvoin kun häntä(kin) tapaa, niin pitää muuttaa aikataulujaan.

Mistäs me sitten kolmen tunnin aikana keskustelimmekaan? No, minun opinnoista ja hänen työstään - sekä tietysti kaikesta maan ja taivaan väliltä. Oli hienoa todeta, että hän nauttii tiedottajan opinnoista (joiden takia hän naapurikaupungissa oleli), työstään valtiolla ja ennen kaikkea hänen perheensä voi hyvin - suhde mieheenkin on parempi kuin viimeksi tavatessamme. Ei tuo oikeesti aikuisten elämä taida olla helppoa. Harmittavan lyhyt tapaaminen, jälleen kerran. Hauskaa oli, jälleen kerran..

Niin joo, terkut Tampereelta! Pakkohan tännekin on joskus raahautua, ainakin katsomaan mitä KUTA2 -kurssi (Julkisyhteisöjen johdon laskentatoimi) pitääkään sisällään. Toivottavasti ei mitään hirveän korkeata matematiikkaa, jolloin kyllä täytyy harkita kahdesti osallistuako vai ei. Ihan kun perjantain graduseminaarissa ei olisi tarpeeksi kestämistä.

Niin joo, onnittelut Obama Hussein Barrackille! Toivottavasti muutoksen tuulet puhaltavat tuolla sotarintamallakin.. Peace!



Twitter Delicious Facebook Digg Favorites More