Palataan vanhaan vuoteen..

Vuoden ensimmäinen meemi - Minjalta tietysti.

VUOSI 2008 IHMISET:

Kenen kanssa vietit aikaa eniten?
- Läheiset po. muutaman ystävän - jossei vastaukseksi hyväksytä itsensä kanssa.
Keiden kanssa vuoden parhaat muistot?
- Hallatoverit Hallojen 80-vuotispippaloissa - oli kiva aika lystiä. Sitten Punaisen Ristin väen kanssa Oulu oli toinen ihana kokemus.
Tapasitko uusia?
- Muutamia uusia tyyppejä kylläkin, lähinnä vapaa-ajan ympyröistä.
Riitelitkö usein?
- Veljien kanssa tulee aina nahisteltua. Aika diplomaattinen vastaus, eikö?
Riitaannuitko kenenkään kanssa pysyvästi?
- Toivottavasti en.
Ihastuitko/rakastuitko?
- Valitettavasti..
Oletko enää ihastunut?
- Valitettavasti..
Petyitkö ihmisiin?
- Rehellisyyden nimissä täytyy todeta, että petyin.
Olisitko halunnut viettää enemmän aikaa kenenkään kanssa?
- Tietysti olisi halunnut..
Vietitkö liikaa aikaa jonkun kanssa?
- Toivottavasti en..

ITSE:

Mitkä asiat vuodessa olivat tärkeitä?
- Se, että terveys on suht ok ja läheisetkin säilyneet terveinä.
Oletko muuttunut jotenkin?
- Hieman kasvanut henkisesti - elämä opettaa.
Kenties lihonut?
- En.
Haluaisitko muuttaa jotain?
- Totta kai - harvoin sitä tyytyväinen on elämäänsä.
Oletko oppinut uutta?
- Olen - katsomaan puusta ja maasta.
Kadutko jotain?
- Muutamia tekemättömiä asioita.
Olisitko jättänyt jotain tekemättä?
- En olisi.
Olisitko tahtonut tehdä jotain mitä et tehnyt?
- Olisin.
Tahtoisitko elää jonkun päivän uudestaan?
- Ehkä SPR:n yleiskokous Oulussa ja siihen liittyvät jutut voisi elää uudelleen.
Olisitko tahtonut jättää jonkun päivän elämättä?
- En.

MUISTOJA:

Matkustelitko?
- Kotimaassa liikaakin..
Ulkomailla vai kotimaassa?
- Kotimaassa - ei yhtään ulkomaan komennusta. Pöh.
Kävitkö festareilla?
- En.
Jokin surullinen asia?
- Ei kai - toivottavasti.
Laivalla?
- Ei.
Rannalla?
- Kävin rannalla pariin kertaat..
Parhaat muistot?
- Kaikenlaisia pieniä juttuja, ystävien kanssa koettuja.
Parhaat päivämäärät?
- 19.12.2008 - graduseminaari loppui..
Paskimmat päivät?
- Kyllähän niitäkin oli..
Oletko tyytyväinen tähän vuoteen?
- Kohtuullisen tyytyväinen..
Oliko paras kesä? Miksi / Miksi ei?
- Ei ollut, sillä yksinään vähän vaikea viettää parasta kesää..
Millainen tulee ensi vuodesta?
- Loistava, kun toivottavasti valmistun..

MUUTA:

Fyysisiä vammoja?
- Muutama sairaalakäynti..
Pitivätkö uudenvuodenlupauksesi?
- Piti - en aloittanut polttamista.
Paras elokuva, jonka kävit katsomassa?
- Happy-Go-Lucky..

MYÖNNÄTKÖ:

Kokeilleesi tupakkaa?
- En myönnä, koska en kokeillut.
Kokeilleesi alkoholia?
- Kyllähän tuota tuli kokeiltua useampiakin kertoja, hyvää oli.
Lintsanneesi koulusta/töistä?
- Eläköön akateeminen vapaus ja freetyöt.
Harrastaneesi yhden illan juttuja?
- En.
Suudelleesi vastakkaisen sukupuolen edustajaa?
- En.
Suudelleesi saman sukupuolen edustajaa?
- En.
Tapelleesi fyysisesti?
- En.

Read the rest of this entry »

Posted in MEEMIT , TALVI09.

Uutta vuotta - ja hieman entistäkin..

Vuosi 2009 on alkanut rauhallisissa ja perinteisissä merkeissä. Ensin seurasin (jälleen kerran) valtameren takaista juhlintaa aamuseitsemältä eli Times Squaren Ison omenan pudotusta. Itsekin on tehnyt mieli lähteä joku vuodenvaihde sinne hiukan juhlistamaan vuodenvaihtumista, mutta aina se on jäänyt. Sitten nukuin ja seurasin tasavallan presidentin uudenvuoden puhetta - ennen lenkkeilyä kirpakassa pakkassäässä. Ihanaa, kun tulee oikea talvi - toivotaan ainakin!

Eilinen aatto meni Helsingissä pyörien. Tutustuin aamupäivän ihmeelliseen luontoon joutsenien elämää katsellen ja valo/videokuvaillen. Ovat ne kyllä ihmeellisiä eläimiä. Sääliksi kävi yhtä joutsenta, joka yritti turhaan rikkoa jäätä edessään. Toisaalla kaksi joutsenta tyytyivät jäällä tepasteluun ja poseeraamiseen. Tämän jälkeen lähdin keskustan Jääpuistoon ihastelemaan luistelijoita - itsekin olisi tehnyt mieli mennä pyörimään, mutta seuraavalla kerralla. Rakastan luistelemista, tuskin maltan odottaa jäälle pääsyä.

Ennen kotiinlähtöä tapasin erään ystäväni, jonka kanssa vaihdoimme joululahjoja - parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Sain punkkupullon ja erään mielenkiintoisen pokkarin, johon pitää viikonloppuna syventyä. Suunnittelimme myös yhteisiä urheilu- ja gradupäiviä - ystävän kanssa on helpompi puurtaa ja vuodattaa myös hikeä kuin yksinään.

Read the rest of this entry »

Posted in TALVI09.

Hyvää uutta vuotta 2009!

Vanha vuosi on jälleen takana on tullut aika kiittää blogin lukijoita kuluneistä hetkistä sekä uskollisia blogisteja heidän kommenteistaan. Olen yrittänyt peilata tuntojani jossen syvällisesti, niin ainakin pintaraapaisulla. Paljon on kerrottu, mutta paljon jäänyt kertomatta. Vuosi on ollut aika tasapaksu - pettymyskin, mutta muutamia kivoja pikku yllätyksiä on tullut. Pääasia on, että vielä ollaan hengissä!

Jokaiselle teille tasapuolisesti kiitos ja Rauhallista vuodenvaihdetta sekä terveyttä vuonna 2009! Palaan jo huomenna asiaan Helsinki-tunnelmissa.

Read the rest of this entry »

Posted in AJANKOHTAISTA , TALVI08

Happy-Go-Lucky

Aatonaaton ratoksi kävin Kinoiiriksessä katsomassa paljon kehutun "Happy-Go-Luckyn". Elokuva ei jättänyt kylmäksi, vaan tarjosi kahden tunnin verran laadukasta brittielokuvaa. Onnellisuus, jota me kaikki haemme kaikkialta, on elokuvagenressä klisee, mutta Mike Leigh on saanut aiheesta paljon irti.

Poppy (Sally Hawkins) on kolmekymppinen ala-asteen opettaja, joka huokuu onnellisuutta ja levittää sitä niin laitapuolen kulkijalle kuin autokoulun opettajalleenkin - tanssien flamencoa ja pyöräillessäänkin. Poppy ei osaa teeskennellä, vaan on oma (toisten mielestä ärsyttävä) itsensä niin kämppäkaverin kuin perheenjäsenienkin seurassa. Sinkkuna hyvin viihtyvän kaunokaisen elämä saa käännekohtansa, kun hän tapaa koulussa erään fiksun miehen.

Pidin elokuvasta - en siksi, että olen brittiläisen elokuvan ystävä. Tarina on uskottava ja se kulkee sivupoluistaan huolimatta kohti päämääräänsä silti jättäen katsojansa arvailujen varaan. Lisäksi Lontoon kadut huokuvat kesäistä kauneutta tarjoen aidon ja rehellisen elokuvamiljöön.

Elokuvan nähtyäni olen hiukan kateellinen - tahtoisin olla yhtä onnellinen kuin Poppy ja nauttia elämän pienistä asioista. Mutta jokainen on kai oman onnensa seppä.

Read the rest of this entry »

Posted in ELOKUVISSA , TALVI08

Joulu joutui

Niin se joulu joutui ja ollaan Tapaninpäivässä. Aatto ja joulupäivä menivät kyllä aika hujauksessa. Pukkikin kävi eli sen verran kiltti olen ollut - mutta tärkeintähän on antamisen ilo, ei kä saaminen. Pakollisen suklaan lisäksi sain cowboy-tyylisen kaulasolmukkeen (vai mi kä tuon oikea nimi on) ja käsi-gepsin (CC 300), jolla on kiva painaa menemään kaikenlaisten harrastusten parissa. Vielä kun saisi akkuparistot tuohon vehkeeseen niin voipi ulkoiluttaakin sitä - ulkojäätä odotellessa.

Read the rest of this entry »

Posted in AJANKOHTAISTA , TALVI08

Joulutervehdys

Joulupukki kävi jo matkaan, joten on tullut aika toivottaa kaikille Hyvää ja Rauhallista Joulua! Tänään joulusauna ja hyvää ruokaa sekä tietysti yhteisiä hetkiä läheisten kanssa - mitäpä sitä muuta voisi toivoa?

Eevil stöö - Matkaan Jo Käy

Read the rest of this entry »

Posted in AJANKOHTAISTA , TALVI08.

Jouluviinistä

Read the rest of this entry »

Posted in TALVI08

Joulu ja kiireet

Joulukiireet alkavat viimein helpottaa. Kaikki kortit ovat postissa ja muutama paketti uupuu pukinkontista - sitten se olisi siinä. Vein tänään Kuntatalolle varamammalleni ja toiselle kaunotarkolleegalle pikkupaketit joulukortin kera kiitokseksi ystävyydestä sekä työtoveruudesta. He ovat hymyllään ja positiivisuudellaan antaneet minulle paljon - ja antavat aina, kun näemme. Toivoisin, että voisin antaa heille myös jotain itsestäni - heidän kanssaan on mukava jutella ja parantaa maailmaa edes hitusen. Tietysti toivoisin myös heille rakkautta, jota he todella, kuten jokainen meistä, ansaitsee - kumppanin, joka seisoo vierellä niin myötä- kuin vastamäessä. Varamammastani tulee ensi vuonna isoäiti ja olen niin onnellinen niin hänen kuin hänen tyttärensä puolesta.

Prinsessan kanssa on tullut juteltua - lähinnä tosin tekstiviestien ja sähköpostin välityksellä. Sotakirves on haudattu ainakin siihen asti kun pääsemme kunnolla puhumaan. Meillä molemmilla on omat elämämme ja toiveemme sen suhteen. Lisäksi olemme niin erilaisia kuin olla ja voi. Mutta saa nähdä - uuteen vuoteen mennessä voidaan olla hiukan viisaampia tämänkin suhteen. Ehkä minun pitäisi vaan alkaa elää omaa elämääni - suruineen ja murheineen.

L.A.O.S:n Panda style - jeah!

Read the rest of this entry »

Posted in IHMISSUHTEET , TALVI08

Piparit ja pulla

En tiedä, milloin totuus iskee - vastoin kasvoja. Siis totuus siitä, että perjantaina oli viimeinen graduseminaari-istunto. Tämä tarkoittaa sitä, että lopputyö on enää ainoastaan minun (ja osin ohjaajan) murhe. Olihan tuosta seminaarista todella paljon hyötyä - varsinkin tästä syksyn sessiosta. Hyvä ja innokas ryhmä antoi runsaasti vinkkejä ns. matkan varrelle. Tarkoituksena on ollut, että olisin saanut gradulukuni jouluun mennessä suomen kielen lehtorille ja professorilleni tarkastettavaksi - mutta saa nyt nähdä, kun tuo kandikin pitäisi vielä saada päätökseen ennen kolmatta periodia. Joulupyhinä on aikaa, ei kai sitä muutakaan tekemistä tule olemaan.

Eilen sain postiin lähes kaikki joulukortit - muutaman laitan huomenna menemään ja osan annan ns. käteen. Pyrin aina tekemään korteista omannäköisiäni, vaikken askartelemaan juuri ryhdykään (kuka nyt minun tekemiäni kortteja haluisi vastaanottaa - saati laittaa näytille). Valitsen kortin vastaanottajan mukaan ja koristelen kortit tarroilla. (ei kovin miehistä toimintaa, mutta pitäähän sitä hieman panostaa). Lisäksi olen halunnut saada kortteihini erityisen seimileiman, jota Lahti on julkaissut jo vuosia. Vielä kun saisi lahjat hankittua.

Ruuhkaisin pikkujouluaika lienee ollut tänä viikonloppuna. Itse en ole moisiin muutamaan aikaan osallistunutkaan, mutta on mukava kuulla/lukea erinäisiä kertomuksia illanvietosta. Tällä kertaa turinoinnin lopuksi hieman jouluista musiikkia. Pipareita ja pullia on varmaan jo syöty yhdessä jos toisessa osoitteessa. Eli Eevil stöö-Pipari ja Pullat.

Read the rest of this entry »

Posted in OPISKELU , TALVI08

Stadin mestoilla

Itsenäisyyspäivä ja sen jälkeinen elämä on kulunut pääasiallisesti Helsingissä. Lauantaina (eli siis 6.12.) osallistuin erääseen harrastelijatapaamiseen ja päivä kului mukavasti ratikalla reissaten ympäri Helsingin keskustaa sekä Käpylää/Toukolaa/Vanhakaupunkia (josta kuva).

Maanantaina puolestaan istuin lähes koko päivän SPR:n valtuustossa, jonka jäseneksi minut valittiin Oulun taannoisessa yleiskokouksessa. Valtuusto keskusteli , tosin tiukan aikataulun vuoks aika vähän, järjestön tärkeästä roolista nopeana auttajana ja alustuksina oli muun muassa Kauhajoen tapahtuma SPR:n silmin (ja korvin). Myös maailmantalous ja sen vaikutus järjestön toimintaan oli keskustelun aiheena - onhan hallituksemme puheenjohtajana Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen.

Keskiviikkona (eli tänään) piipahdin jälleen Kuntatalolla. Lisäksi tapasin erään rakkaan ystävän Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan kirjastossa (jossa metsästin gradukirjallisuutta) ja kahvittelin hänen kanssaan hetkisen turisten kuulumisia ja sopien muun muassa liikunnallisia aktiviteetteja.

Olen oikeasti miettinyt muuttoa Helsinkiin ja katsellut sopivia "kulmia" sillä silmällä. Mutta muutto tarvitsisi pääomaa ja hieman varmuutta tulevaisuudesta - kumpaakaan ei tällä hetkellä ole liikaa. Olisi kiva nähdä kavereita enemmän kuin pari kertaa vuodessa - eräänkin ystävän kanssa on varmaan jo pitänyt juoda kuuden kaakaot viinipulloilloista puhumattakaan. Toisaalta inhoan Helsingin talvea - loskaa ja kuraa. Kengät ja sukat märkinä. Ei lunta, ei ulkojäätä.

Videona tällä kertaa suomalaista rap-musiikkia: Avain feat. Jurassic-Roihuvuori. Avain aka Asa pokkasi männä viikolla Teosto-palkinnon. Eikä Roihuvuoressa mitään pahaa ole - on tullut "muutaman" kerran ko. kaupunginosassa vierailtua ja 82 ajeltua. Ihan rauhallinen mesta.

Read the rest of this entry »

Posted in TALVI08

6.12.2008

Oi katso Suomi, sinun päiväs koittaa....

Hyvää Itsenäisyyspäivää kaikille!

Read the rest of this entry »

Posted in AJANKOHTAISTA , TALVI08

Tekstarirakkautta

Olen viime aikoina lukenut Metro-lehteä innokkaasti ja odottanut, jotta pääsisin lehteen käsiksi. Tärkeimpänä syynä (toimittajaystäväni juttujen lisäksi) sen tekstarit-palsta. Siinä lukijat voivat päästää sanallisen arkkunsa valloilleen - ja ovathan ne sitä tehneet. Valituksia ruuhkista, töykeistä bussikuskeista tai keravalaisista z-junissa - mukana toki myös muutama kiitos ja kaunis sana ystävällisestä asiakaspalvelusta.

Suurin mielenkiinto kohdistuu, parantumattomana romantiikkona, rakkaus- ja kaipausviesteihin. Etenkin vuosaarelaisen ja Romantikon "jatkokertomus" hakee vertaistaan. Tarina lähti siitä, kun nimimoli ihastunut bussissa Vuosaareen matkalla olevaan kaunottareen. Lainaan tiistain (2.12.) tekstiviestipalstalla olleita viestejä: "Rakas: Näin sut tänään vilaukselta. Sait sydämeni sykkimään tuhatta ja sataa, niin kuin monta kertaa aiemminkin." Romantikko tilittää seuraavan sivun viestissä: "Ihana, suloinen nainen Vuosaaresta: Luulin, että tunne on molemminpuolinen, mutta mitään en saanut sinusta tietää. Kohtaammeko enää koskaan? Mieleeni jäit, kuin syksyn tuuli ja lehdetön puu". Ihanaa, eikö? Rakastan tuollaisia romanttisia kohtaamisia ja innolla jään odottaamaan, mitä tuleman pitää.

Eilen törmäsin Prinsessaan lyhyesti - varmaan viiden sekunnin ajan hänen palauttaessaan erään lainassa (ja kirjastossa myöhässä) olleen kirjan. Aika jäätävä oli katsekontakti molemmilla. Täytynee nyt raapustaa joku sähköpostiviestivastaus hänen ajatuksiinsa - tekstareilla on keskusteltu jo ihan riittävästi.

Read the rest of this entry »

Posted in IHMISSUHTEET , TALVI08

Tunteitten vuoristorataa

Kuluneen viikon päätteeksi olin hämilläni siitä, miten ihmisen fiilikset voivat mennä niinkin lyhyen ajan sisällä sellaista vuoristorataa ettei kyydissä pysy kukaan. Viime maanantaina koin positiivisen yllätyksen, kun eräs ystäväni lähetti minulle partiolaisten adventtikalenterin (kuulemma mielitontulleen, heh!) toivottaen joulunodotusta ja aherrusta opintoihin.

Ahkera on ollut hänkin - valtion kapean leivän ohessa hän opiskeli tiedottajaksi. Kunnioitettava suoritus työssäkäyvältä perheenäidiltä - ja muutenkin käsi nousee lippaan opiskeleville äideille, joista yhteen taas törmäsin torstaina - kävimme hänen ja hänen ystävänsä kanssa pienellä shoppailukierroksella. Shoppailumerkintään viitaten: nyt olin peräti kahden kaunottaren kanssa ostarikeikalla! Ennätystä tosin pitää eräs Tukholman kenkäkauppapyörintä, jossa niitä kaunottaria oli x määrä. Riemua aiheutti myös perjantainen toiseksi viimeinen graduseminaari, jossa opponoitiin allekirjoittaneen graduluku - kritiikki painoittui yllätyksekseni lähinnä kielioppiin. Ensi viikoksi pitänee sitä hieman viilata ja sen jälkeen se onkin valmis suomen kielen tarkastukseen.

Murhetta sen sijaan on aihettanut Prinsessa. On aika karua kuulla jälkikäteen pahasta olosta ja niiden "ei niin järkevästä" tukahduttamiskeinoista - luulisi, että vuosien tuntemisen jälkeen tuo yhteydenottokynnys olisi mahdaltunut. Puimme eilen tekstiviestitse (kun tuo verbaalinen keskustelu on aina ollut meille vaikeata. Siis vaikka "meitä" ei sanan varsinaisessa mielessä koskaan ollutkaan, eikä tule - puhalsin pelin poikki jo ennen sen alkamista. Mutta sitä se on.

Read the rest of this entry »

Posted in IHMISSUHTEET , OPISKELU , TALVI08

Mässyä

Minja antoi minulle makean mässymeemin. Poikkesin tänään karkkikaupassa, joten nyt on hyvä aika meemeillä - kun on mautkin kerrattu. Karkit on jo syöty, joten kuvat ovat jostain muualta..

Eli: 1. Valitse vähintään viisi irtokarkkilaatua, jotka valitsisit oikeastikin karkkipussiisi. 2. Ota karkeista joko itse kuvat tai nappaa ne netistä ja julkaise ne blogissasi. 3. Tämän jälkeen haasta vähintään vähintään kolme ihmistä tekemään tämä meemi, ja linkkaa heidän blogeihinsa. Voit haastaa myös useamman! Koita arvata, mistä nameista he tykkäävät. 4. Halutessasi voit vielä selvittää sanallisesti valintojasi.

Haastan Annen ja Sooloilijan.

1. Jugurttirusinat - aivan pakko saada säännöllisin väliajoin.
2. Hedelmänaperot - kauhotaan suuhunkin kasa kerrallaan.
3. Lakutoukat - ei vaan voi vastustaa.
4. Jättilakritsipuikot - näitäkin löytyy ihan kivasti.
5. Viinikumit - niistä vain ei voi olla pitämättä!

Read the rest of this entry »

Posted in MEEMIT , TALVI08

Shoppailuseurustelua

Minusta on mukava käydä naispuolisten ystävieni kanssa shoppailemassa. Onhan tuota jo käytykin - kenkäkaupoista sekä optikkoliikkeistä lähtien aina vaate- ja sänkyostoksille. Makutuomarina oleminen on mielestäni kunniatehtävä sinänsä ja shoppailureissut ovat kaikin puolin viihdyttäviä. Lähes aina meidät - siis ystäväni (kenen kanssa nyt on ollutkaan ostoksilla) ja allekirjoittanut on yhdistetty pariksi - joko seurustelu- tai aviopariksi. En tiedä miksi - kai meikäläinen on niin lutunen..:D

Itse olen todella otettu tuosta yleistämisestä ja väärien johtopäätösten tekemisestä, mutten olisi varma ystäväni puolesta. No, huumorilla tuollaiset tilanteet on kuitattu ja väärä olettamus korjattu ystävälliseen sävyyn - eihän siinä muuta voi tehdäkään. Vai pitäisikö lopettaa shoppailureissut kokonaan? Tuskin nyt sentään. Olen oppinut ostosreissuilla niin paljon ns. oikeasta elämästä (siis avo/avioliitosta) ja meikeistä, kengistä, vaatteista - keittiötarvikkeista puhumattakaan. Vielä anekdoottina, että pari kolme vuotta sitten erään ystäväni kanssa harjoitimme suukopua siihen malliin, että jo siitä läsnäolevat tulkitsivat meidät aviopariksi. Ei kai avioliitossa riidellä - eihän?

Read the rest of this entry »

Posted in IHMISSUHTEET , TALVI08

Taistele sen puolesta mitä rakastat

Hetki sitten kävin allekirjoittamassa suruadressin Mannerheimin ristin -ritari (n:ro 16) Pentti Iisalon muistoa kunnioittaen. Koruton adressi oli esillä koruttomilla sotaveteraanien aamukahveilla, jonne he kokoontuvat joka arkiaamu tapaamaan tuttuja ja muistelemaan menneitä. Tilaisuuksissa oli usein läsnä myös vänrikki Iisalo itse. Olisi tehnyt mieli jutustella veteraanien kanssa, mutta ehkä he olisivat ottaneet sen tunkeiluna - tai tiedä häntä.

Rakkaan isänmaan puolesta taistellut ritari saa huomenna arvoisensa hautajaiset - viimeisen iltahuudon. Ensin on vuorossa siunaustilaisuus Ristinkirkossa, jonka jälkeen väsynyt taistelija saatetaan isänmaan multiin Levon kappelin edustalle muiden Mannerheim-ristien ritarien viereen - arvonsa mukaisesti kunnialaukauksin. Minulla ei ollut koskaan kunniaa tavata Iisaloa, mutta kyllä television perusteella miehellä oli karismaa ja arvot tietysti kohdallaan.

Eräällä lukion historian tunnilla sain pidellä erään opiskelijatoverini sukulaisen saamaa Mannerheimin ristiä. Kyllähän sen edessä tuli aika hiljaiseksi. Tosin sankareitahan he ovat kaikki - tunnustuksiin katsomatta.

Laineissa Laatokan mahti,
kahlita kenkään ei voi.
Veljet sen rantoja vahti,
konsa on koittava koi.

Ylväänä Karjalan heimo
tuskansa kantanut on.
Maaäiti suojaansa sulkee,
vartija poissa jo on.

Hoivatkaa, kohta poissa on veljet,
muistakaa, heille kallis ol' maa.
Kertokaa lasten lapsille lauluin,
himmetä ei muistot koskaan saa!

Read the rest of this entry »

Posted in AJANKOHTAISTA. , TALVI08.

Kulkurille kulttuuria

K-kirjaimella jatketaan - tällä kertaa kultuurista, jota kulunut viikko tarjosi tällaiselle kulkurille mukavassa suhteessa.

Tiistaina kävin erään ystäväni kanssa Tennispalatsissa katsomassa tuoreen Bondin, joka on herättänyt monenlaisia mielipiteitä katsojissa. En oikeastaan odottanut "Quantum of Solacelta" suuria, sillä tiesin sen olevan jatko-osa aiemmalle Bond-seikkailulle.

Ihan ok toimintaelokuva eikä näyttelijätyössäkään ollut vikaa. Jotenkin minua on alkanut ärsyttämään Bondin toiminnallisuus - ennen James sentään pelaili, vikitteli sihteerikköä ja muuta mukavaa. Tämä nykyinen luomus haluaa ainoastaan mäiskiä ja ampuilla niin, että ruuti haisee katsomoon asti..

Torstaina olikin sitten erikoinen kulttuuri kokemus Suomen Kansallisteatterissa - piti laittaa oikein pikkutakki päälle ja solmio kaulaan (eräs kaunotar kehui, että puku tekee todellakin miehen, heh!). Näytelmänä - tai musikkiesityksenä pikemminkin, oli Kulkurin laulut - Tauno Palo 100 vuotta. Kokemus oli kyllä säväyttävä ja etenkin Jukka-Pekka Palon tulkinnat jäivät mieleen - hän tulkitsi isänsä lauluja antaumuksella! Olen tutustunut harmittavan vähän Palon tuotoksiin. Ainoastaan Rosvo-Roope on tullut tutuksi myös henkilökohtaisella tasolla (olen laulanut sitä koulussa) ja Kulkurin valssia on tehnyt mieli tanssia - siis sitäkin on tullut kuunneltua.

Ehdoton suosikkini oli ohjelmistoon otetuista lauluista tämä - Ruusu on punainen (laulun kesto n. neljä minuuttia, ei siis tuo 5:20). Hieman Palo-triviaa tähän loppuun: Hänen alkuperäinen sukunimensä oli Brännäs (Paloniemi) ja elämänsä viimeiset vuodet hän eli Brändössä (eli Helsingin Kulosaaressa).

PS Kummassa on enemmän karismaa?

Read the rest of this entry »

Posted in ELOKUVISSA , SYKSY08.

K

Minjalta pyysin keskiviikon kunniaksi kauniisti itselleni kirjaimen, kun hänen meeminsä vaikutti mielenkiintoiselta. Homma siis menee näin: Kommentoi tähän postaukseen ja minä annan sinulle kirjaimen. Kirjoita blogiisi 10 sanaa, jotka alkavat kyseisellä kirjaimella ja lisää mukaan selostus, mitä kyseinen sana sinulle merkitsee ja miksi.

Sain kirjaimen K (eli aakkosten 11. kirjain).

1. Koti. Tärkein paikka maailmassa. Tällä hetkellä asustelen vielä hyyryläisenä kotipaikkakunnallani. Mutta toivoa sopii, että jo ensi vuonna voin tunkea kaikki tavarani (no, ei siis ihan kaikki vaan välttämättömät). Mutta mihin ikinä hattuni laitan, siellä on kotini..

2. Kaipaus. Joskus tulee sellaisia ihmeellisiä (?) kaipuupuuskia. Kaipaan tiettyjä ihmisiä, joita olen tavannut vuosien saatossa. Ja tietty heitä, joita en mahdollisesti ole nähnyt pitkään aikaan, on ikävä. Anne Mattila kiteytti laulussaa kaipauksen hyvin: "Missä nyt oot, minne nyt meet, Sun sydämes seuraa mua ain matkaillain; Auttaa sä voisit, jos luonani oisit, Kaipuuni mun on niin uskomaton.."

3. Kosketus. Liittyy edelliseen ja tärkeä asia sosiaalisessa kanssakäymisessä. Eräs ystäväni opetti minut pari vuotta sitten halaamaan - ja ottamaan vastaan halauksia. Viimeksi eilen lähtöhalasin ystävääni, kun ennen elokuvanäytöstä ei ehditty halailla (itse olen täsmällinen kuin kello). On se kosketus ihmeellinen asia, hih..

4. Kunnallisoikeus. Pääaineeni Tampereen yliopistossa, jonne siis tällä hetkellä väännän gradua - koskien kuntajakoa ja sen mahdollista pakkomuutosta. Mielenkiintoinen oikeudenala, ottaen huomioon nykyisen keskustelun kunnallisesta itsehallinnosta (mm. Sipoo-kysymys).

5. Känni ja kankkunen. En ole koskaan kokenut kumpaakaan. Olen kuullut lukemattomia kännitoilauilu/krapulajuttuja ja niitä myös todistanut. Mutta aikansa kai kaikella?

6. Kirjoittaminen. On kai ainoa asia, jonka osaan kunnolla ja josta olen saanut palkintojakin sekä ansainnut hieman voita leipäni päälle. Nyt on harrasteltu lähinnä asia- ja prosessikirjoittamista, mutta riimittelen toisinaan. Haaveissa olisi muutama julkaisu biisi (tuo sovituspuoli ei oikein ole hallinnassa) ja oma kirja - ehkä k-kirjainten aiheista. Kirjoittamiseen liittyy myös tärkein työkaluni tällä hetkellä, eli kannettava.

7. Koira. Ihania otuksia, kertakaikkiaan! Vaikka kädessä on muutama puremajälki, niin pidän niistä silti - pitää näköjään tietää, mitä tekee. Suosikkirotua ei ole - tai en ainakaan myönnä, hih! Kerrostalo, jossa siis asun, ei ole koiran paikka - oman koiran aika on siis joskus tulevaisuudessa.

8. Kuntoilu. Tällä hetkellä kuntoiluna menee asvalttiviidakossa tallaaminen sekä maastopyöräily. Toivottavasti pääsee pian sulkapalloilemaan. Sinne kuntosalille pitäisi myös mennä, sillä kutsu kävi puolimaratoniin. Pidän kuntoilusta ja koen, että sillä on sekä fyysistä että henkistä kuntoa kehittävä vaikutus.

9. Kesä. Ihanaa aikaa, jos on lämmintä ja poutaista. Pidän toki myös kesäsateesta ja ukkosista. Kesällä saa pukeutua kevyesti ja laittaa lipan sekä aurinkolasit silmille - iltasella myös nakit, jos meno aivan villiksi yltyy. En ole uimarantaihmisiä, mutta uin toki - aurinkoa saan lärviin pääasiassa kuntoilun avulla.

10. Kulta. Muistoni eri ihmisistä ja eri elämänvaiheista ovat pääasiallisesti kultaisia, vaikka aika toisinaan tekeekin niille tepposet. Ja olisihan se kiva, jos joskus olisi sellainen..kimpale..

K-bonus: Musiikkina teeman mukaisesti kirjaimella alkava bändi. Nyt areenalle The Killers - Somebody told me. Ei mitään henkilökohtaista - en ainakaan tunnusta.

Well, somebody told me
you had a boyfriend
who looked like a girlfriend
that I had in February of last year.
It's not confidential, I've got potential
of rushing, of rushing around.

Read the rest of this entry »

Posted in MEEMIT , SYKSY08.

Tyyntä myrskyn edellä

Pikainen blogimerkintä siltä varalta, että sähköt menevät jälleen poikki. Poljettuani ulkona tuulessa ja tuiskussa oli suorastaan romanttisen rentouttavaa käydä kynttilänvalossa suihkussa - yksin tosin. Suosittelen sinkullekin! ;) Huomenna olisi tiedossa jälleen Helsinki-reissu (tänään kävin siellä - Kulosaaressa ja eduskunnan kirjastossa). Voi kuinka rakastuin taas mereen! *huokaus* Pitäisi uutukainen Bond katsastaa. ja tavata ystäviä - jossei sähköt mene. Muistakaahan kynttilät ja muut tuikut! Huomenna tarkempaa blogimerkintää. Jos siis sähköä riittää.

Sataa, tulee ja salamoi.

Read the rest of this entry »

Posted in AJANKOHTAISTA , SYKSY08.

Raskas viikko

Ihme, ettei väsytä tämän enempää - raskaan viikon jälkeen. Reilut 600 matkustuskilometriä ja muutama todella aikainen aamuherätys (puoli viideltä keskiviikkona ja perjantaina). Perjantain seminaari oli raskas - etenkin kun olin itse lähes tunnin äänessä opponoinnin takia. Mutta hyvinhän se meni. Ja yllätys yllätys - parin viikon päästä pitää gradusta olla yksi luku esittelykunnossa. Tänään olin jo kirjastossa aamusta alkaen hieman valmistelemassa luvun kirjoittamista (eli keräämässä aineistoa).

Tällä viikolla olen ajatellut ystäviä - ja ystävyyttä ylipäänsä (johtuen varmaan tiistaisesta tuokiosta). Eilen sovin erään pitkäaikaisen ystäväni kanssa tiistai-tapaamisen, johon toivottavasti kuuluu myös tuorein Bond-elokuva. Ja erästä toista rakasta ihmistä olisi tarkoitus nähdä tuolloin - hänellä kun on hieman vaikeata. Nyky-yhteiskunnassa, joka on aika hektistä (ei sillä, ettei minullakaan olisi tekemisen puutetta), on oltava aikaa tärkeille ihmisille. Tapaamisista kun saa voimia tuleviin koitoksiin ja uskoa edes jonkinlaiseen tulevaisuuteen.

Read the rest of this entry »

Piristävä tiistai

Marraskuun ensimmäinen täysi viikko on alkanut aurinkoisissa merkeissä - onneksi! Viime viikolla sitä sadetta saatiin koko lokakuun täydeltä, mutta sääennusteiden mukaan viikon pitäisi kulkea omia latujaan poutaisessa säässä - houkuttelisi enempi liikkumaan kuin tuollainen harmaa, sateinen ilma.

Tapasin eilen tiistaina kaksi ystävääni, jotka todella piristivät olotilaa. Tapasin toisen kaunottarista päivällä kirjastossa ja keskustelimme, yllätys sinänsä, lähinnä opiskelusta. Toisen kaunottarista tapasin shoppailun (toimin makutuomarina lähinnä espiritissä) ja puolukkasiiderin merkeissä. Ko. tapaaminen tuli hieman yllättäen ja hänen vuokseen piti irrottautua mm. eräästä kokouksesta ja lenkkisaunakin jäi väliin - mutta harvoin kun häntä(kin) tapaa, niin pitää muuttaa aikataulujaan.

Mistäs me sitten kolmen tunnin aikana keskustelimmekaan? No, minun opinnoista ja hänen työstään - sekä tietysti kaikesta maan ja taivaan väliltä. Oli hienoa todeta, että hän nauttii tiedottajan opinnoista (joiden takia hän naapurikaupungissa oleli), työstään valtiolla ja ennen kaikkea hänen perheensä voi hyvin - suhde mieheenkin on parempi kuin viimeksi tavatessamme. Ei tuo oikeesti aikuisten elämä taida olla helppoa. Harmittavan lyhyt tapaaminen, jälleen kerran. Hauskaa oli, jälleen kerran..

Niin joo, terkut Tampereelta! Pakkohan tännekin on joskus raahautua, ainakin katsomaan mitä KUTA2 -kurssi (Julkisyhteisöjen johdon laskentatoimi) pitääkään sisällään. Toivottavasti ei mitään hirveän korkeata matematiikkaa, jolloin kyllä täytyy harkita kahdesti osallistuako vai ei. Ihan kun perjantain graduseminaarissa ei olisi tarpeeksi kestämistä.

Niin joo, onnittelut Obama Hussein Barrackille! Toivottavasti muutoksen tuulet puhaltavat tuolla sotarintamallakin.. Peace!

Read the rest of this entry »

Posted in OPISKELU , SYKSY08.

Maanantain ajatuksia

Viikonloppu meni rentouttavissa fiiliksissä, vaikka lauantaina (vielä Pyhäinpäivänä) tuli tehtyä muutama tunti pätkähommia. Lauantaina piti katsoman tuo digiboksin syövereissä maikoileva Pet Semetary, mutta harmikseni jäi katsomati. Pitää katsoman se joku toinen päivä - seuraavaan Pyhäinpäivään tuskin jaksan (malttaa) odottaa. Muutenkin koko Halloween meni aikalailla ohitse, kun en noista jenkkijuhlista paljoa välitä.

Sunnuntaina sain sitten paljonkin järkevää aikaiseksi. Siivosin nimittäin hyllyni, joka on pursunut jos jonkinlaista paperia ja kirjaa. "Ennen" -kuvaa ei ole (enkä kehtaisi sitä näyttääkään), mutta tämä "jälkeen" on jo paljon siistimmän näköinen, eikö? Kaikkia M*A*S*H-kokoelman levyjä en laita tuohon kaappiin pölyttymään (osa pölyttyy siinä samaisessa laatikossa, jossa eräs ystäväni ne lähetti) - niitä on siis jokunen kertynyt (tyyliin: kerää koko sarja). Kuvaan ei mahtunut myöskään toiseksi viimeinen hyllykkö, joka on pyhitetty opiskelupapereille (kansiot sun muut) - hyvä ettei mahtunutkaan, hih! Miltäköhän blogiystävieni hylly mahtaa näyttää? *WINKWINK* Jos haluatte, niin ottakaa toki kuva..

Päässäni liikkuu taas paljon - osin turhaa, osin hyödyllistä. Gradu (ja tulevaisuus muutenkin), ystävät..Osaan asioihin voin tarvittaessa vaikuttaa, osa taas on korkeimman kädessä..

Read the rest of this entry »

Posted in SYKSY08.

Omituinen. Kai.

Minja ystävällisyyttään(kö) haastoi minut meemiin, joka tällä kertaa käsittelee omituisuuksia. Lyhyesti säännöt: "Paljastan viisi omituista tapaani. Tämän jälkeen valitsen seuraavat viisi ihmistä, jotka haastan tekemään saman perästä. Heidän tulee myös kirjoittaa nämä säännöt merkintäänsä. Linkitän haastamani ihmiset tämän merkinnän loppuun ja käyn ilmoittamassa heidän kommenttilaatikkoihinsa haasteesta ja tästä merkinnästä." Haastan Annen, koska hänellä voi olla omituisia tapoja - mene ja tiedä! ;)

1. Lompakko, joka yleensä sisältää jotain muuta kuin käteistä ja sen taskut (eli johon joku kortti tungetaan). Jokaisella kortillani on oma paikkansa. Jos ao. kortti on jossain muussa paikassa, se on hukassa. Esimerkiksi bonuskortit ovat yhdessä ja samassa paikassa (siis kaksi yhdessä taskussa), pankkikortti bonuskorttien lähettyvillä ja erilaiset jäsenkortit sitten omassa "ryhmässään" - ei kuitenkaan yhdessä bonuskorttien ja pankkikortin kanssa. Kirjastokorteille (joita todellakin löytyy) on oma paikkansa lompakossa, kuten myös HKL:n bussikortilla ja opiskelukortilla - nämä kaksi ovat samassa paikassa, vaikka mitään logiikkaa niiden yhdessäpitämiselle ei löyty. Ehkä ne pitävät toistensa seurasta, en tiedä..

2. Toisinaan olen orava. Varastoin siis ruokaa, lähinnä jäätelöä. Jossen syö kulhoon tungettua irtojäätelöä heti, niin se säilyy pakastimessa vähintään viikon - joskus jopa kaksi. Sitä ei vaan tule syötyä silloin, kun pitäisi - ehkä kannattaisi.

3. Aamulla heti ensimmäinen toimenpide on todellakin tietokoneen (eli läppärin) päällelaittaminen, ellei mitään pätevää syytä ilme (esim. netti ei toimi, jolloin koko kannettava on tarpeeton, hehehh). tai on kiire bussiin/junaan. Koneen käynnistämisen jälkeen teksti-tv päälle, josta maailman tapahtumat nopeasti vilkaistuna. Tämän jälkeen kanavaksi vaihtuu, mikäli tarvetta koko television katselemiselle ilmenee, CNN. Olen todellakin vuosia seurannut ko.kanavaa, enkä varmaan voi elää ilman sitä. Näin se vaan menee. Sitten aamutee (maidolla toki englantilaisittain), jonka poikkeuksetta juon kannettavan äärellä. Ei varmaan pitäisi, ettei sattuisi mitään peruuttamatonta vahinkoa. Mutta missä muualla tee juodaan, keittiössäkö?

4. Linja-autossa ja junassa haluan aina ikkunan viereen. Käytäväpaikka syö niin paljoin miestä, että mieluiten vaikka menisin lattialle makaamaan. Ja joskus linja-autossa (jos tässä on numeroidut paikat), niin aina pyrin ottamaan tietyn paikan eli onnennumeroni. Takapenkille menen istumaan vasta pakon sanelemana, vaikka olen huomannut sen olevan varsinkin remureissuilla se paras paikka..

5. Olen omituinen, sillä en ole seurustellut tähän ikään mennessä. Tai no omituinen, mutta nyky-yhteiskunnan normeihin aika outo - kai.. Ja kukaan ei kai halua olla se ensimmäinen..

Musiikkina Seremoniamestari (nyk. Sere) ja Chillaa meidän kanssa. Matti on vanha tuttu Tamy-ajoilta, huippuäijä!

Read the rest of this entry »

Posted in MEEMIT , SYKSY08.

Jälleen idässä..

Terveiset Lappeenrannasta! Harmaata oli ja sateista, mutta niinhän syksyllä aina. Kävin tutustumassa tarkemmin kaupunkiin (mm. sen satamaan ja keskustaan). Tärkeimpänä tietty Prinsessan näkeminen, jota halasin ensimmäistä kertaa (olemme tunteneet jo vuodesta yksi ja kaksi) - tällä viikolla on saanut jo kaksi halia, ihanaa! Kiva oli viettää aikaa, vaikka hänellä oli opintokiireitä - ja koiruleita on aina mukava nähdä.

Meidän tosin piti puhua - minua on jäänyt harmittamaan tuo turhanpäiväinen "tekstiviestiriita" (tai minähän siinä avauduin turhaan). Harvoin tulee ystäviä nähtyä - etenkin heitä, jotka asuvat muka kaukana. Ja Lappeenrantahan ei ole kaukana - ihan kun Helsinkiin menisi. Hiukka kalliimpaa tosin, mutta kuitenkin..

Viime viikolla sain eräältä Lappeenrannan asukilta kortin - kaukaa Cardiffista saakka. Oli visiitillä sielläpäin ja katsomassa toki konserttia hienolla areenalla. Saa nähdä, milloin hän astelee takaisin Suomeen - tämä tahtoisi nimittäin pelata jo sulkapalloa! Yritin jo houkutella Prinsessaa, mutta en tiedä innostuuko. Hikeä pitäisi saada pintaan viikoittain, muutenkin kuin fillaroimalla tai kävelemällä Pasilasta Kallioon.

Minja laittoi omituisuushaasteen, johon tartun huomenissa. Kiitos hänelle jo etukäteen! :)

Read the rest of this entry »

Posted in SYKSY08.

Vaaleja ja jäätelöä

Kuntavaalit on käyty ja voittajia juhlittu sekä häviäjiä "ripitetty" ympäri Suomen monissa tiedotusvälineissä. Itse henkilökohtaisesti iloitsen muutamien ystävieni menestyksestä sekä tietysti vihreiden vaalivoitosta - olemme Suomen neljänneksi suurin puolue! Tästä on hyvä jatkaa, vaikkei yhtään vihreätä päässyt läpi täällä kotikunnassa. Ehkä sitten neljän vuoden päästä, ken tietää?

Vietin sunnuntaiset vaalit siis vaalilautakunnassa, ties kuinka monenko kerran. Kerta toisensa jälkeen on kunnia saada olla mukana arvokkaassa luottamustoimessa. Hilatessani Suomen lippua ylös aamukahdeksalta tunsin, että tätä on hieno tehdä! Näkihän siellä taas tuttuja ihmisiä, joita harvon näkee - ja toki tutustuttiin muutamaan uuteen ihmiseen.

Tänään piipahdin naapurikaupungissa moikkaamassa erästä ystävää. Juteltiin niitä näitä ja syötiin..jäätelöä! Bongasimme K-Supermarketista hyvältä kuulostavan tarjouksen: viisi jäätelötuuttia kahdella eurolla (kuvan Top Caramel Crispy). Söimme ne missäs muualla kuin kauppakeskuksen toisen kerroksen penkillä - kuin teinit ikään. No, idea kuulosti hyvältä. Lähes kolmen jäätelötuutin jälkeen täytyi todeta, ettei kaikki se sokeri varmaan tehnyt elimistölle - eritoten hampaille kovinkaan hyvää. Mutta saipahan jäätelöä vähäksi aikaa. Seuraavan kerran varmaan se puolentoista litran pläjäys, puoliksi siis sillä yksistään vedettynä tekisi varmaan tiukkaa. Ellei satu olemaan sydänsuruja, sillä silloinhan, näin olen ainakin kuullut, menee vielä Fazerkin kaupantekijöiksi!

Read the rest of this entry »

Posted in AJANKOHTAISTA , SYKSY08.

Sitten kun..

Opiskelu varsinkin näin loppuvaiheessa on melkoista tuskaa. Muutama roikkuva kurssi olisi suoritettava ja kandi/gradu olisi kiva saada altapois tai edes jonkinlaiseen alkuun. Itse en ole löytänyt sopivaa hetkeä kahden puuttuvan kandiluvun kirjoittamiseen saati sitten pakollisen graduluvun kirjoittamiseen. Ja tuo työpaikkakin, jonka haastattelussa kävin, kaatui juuri graduseminaariin - voi kunpa olisin käynyt sen aiemmin. Mutta kai noita uusia tilaisuuksia tulee, sitten kun on seminaari käyty ja gradu saatu kunnolla vauhtiin. Tuntuu olevan melko yleistä opintojen loppuvaiheessa, että olisi muutakin tekemistä kuin se opinnäytteet.

Huomenna on tiukan kuntavaalitaistelun vuoro. Oma ehdokas on ollut jo kauan sitten selvillä, joten sen puolesta ei tarvitse pähkäillä. Toivottavasti mahdollisimman moni ystäväni niin kotipaikkakunnallani kuin Tampereellakin pääsee läpi ja vaikuttamaan niin tärkeisiin asioihin. Itselleni vaalipäivä tietää jälleen tärkeätä luottamustoimea vaalilautakunnan jäsenenä. Pikkutakki on jo kaivettu naftaliinistä ja herätyskello on viritetty aamuseitsemäksi - vaalihuoneistossa on vielä paljon askaretta ennen yhdeksää, jolloin virallisesti homma pyörähtää käyntiin. Täytyy toivoa ja luottaa siihen, että mahdollisimman moni uskaltautuu ulos myrskystä huolimatta suorittamaan kansalaisvelvollisuuttaan. Vain äänestämällä voi vaikuttaa, millainen tulevaisuus on..

Lauantain videona Laineen Kasperi- Sitten kun. Milloin se paljon puhuttu tulevaisuus alkaa?

Read the rest of this entry »

Posted in AJANKOHTAISTA , OPISKELU , SYKSY08.

Raskauksia ja riitoja

Noista toinen koskettaa siis minua, henkilökohtaisesti siis. Puhuimme kahvipöydässä raskauksista, joita on harvinaisen paljon. Toinen kahvipöytäläisistä tulee toistamiseen isäksi, toisesta tulee taas isoäiti. Lisäksi tuttava- ja ystäväpiiristä on kantautunut iloisia vauvauutisia. Samaisen keskustelun aikana kuulin sellaisen teorian, että laskusuhdannetta edeltää aina vauvabuumi - aivan kuten 90-luvullakin. Ai miksikö? No, ihmiset hakevat tukea ja turvaa epävarmuuden aikana - yksi asia johtaa toiseen ja voilá. Aika mielenkiintoinen teoria ja jos pitää paikkaansa, niin 9kk Jokelasta tai Kauhajoesta on odotettavissa iloisia vauvauutisia. Tuo sosiaalipsykologia ja -biologia on sitten mielenkiintoinen tieteenala.

Sitten minun ja Prinsessan väliseen eripuraan, jota käytiin yllätys, yllätys tekstiviestitse. Nykyajan ihminen kun on kykenemätön keskusteluun vis a vis. Meidän tapauksessamme tosin välimatka tai halu ei ole este keskustelulle, vaan aika. Olin jo aiemmin loukkaantunut muutamista hänen mesessä esittämistä kommenteistaan ja nyt loukkaannuin kai lisää - vaikka hän heitti asioita noin yleisesti koskien meitä miehiä. Tuo loukkaantuminen siitä huolimatta, että olin aiemmin sanonut, ettei hän voisi minua loukata - sen ovat jo tehneet muut ihmiset. En tiedä, alkaa kohta olemaan ihan sama. Pitäisiköhän sitä alkaa ajattelemaan, kuten lähes kaikki, ainoastaan itseään ja omaa parastaan? Luonne ei vaan anna periksi suhtautua muihin välinpitämättömästi ja itsekkäästi.

Kuuntelin tässä päivänä muutamana bassoradiota ja bongasin tämän hienon tsipaleen: Leijonamieli & Putkimiehet - Laulu sadepäivän varalle. Jos korvaanne tuntuu tutulta tuon kaunottaren ääni tuolla taustalla, niin sehän on Tilt!-ohjelman juontaja Kristiina Wheeler. Toivottavasti niitä sadepäiviä ei niin hirveästi tule nyt ennen lumia..

Read the rest of this entry »

Posted in IHMISSUHTEET , SYKSY08.

Oikeesti aikuiset

Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan yksin elävä keski-ikäinen nainen on edelleenkin ihmetyksen aihe. Perjantaina Tampereen yliopistossa (jee!) tarkastettavan Arja Mäkisen "Oikeesti aikuiset" -väitöstutkimuksen mukaan heitä harmittavat erityisesti suhdeutelut. Kyllähän te tiedätte (vai tiedättekö): "Oletko nirso, kun kukaan ei kelpaa" tai "Mikset seurustele" jne.; tuollaista toki voivat kokea muutkin kuin keski-ikäiset naiset - mutta ei siitä sen enempä.

Mäkinen kuvaa tutkimuksessaan niitä stereotypiota, jotka ihmisten mielestä kuvaavat yksineläjä-naisia: he ovat selibaatissa eläviä vanhojapiikoja, jatkuvasti seksikumppania vaihtavia city-sinkkuja, traagisten tapahtumien seurauksena puolisosuhteeseen kyvyttömiksi tulleita reppanoita tai lesboiksi epäiltävissä olevia naisia. Julmaa, eikö? Stereotypiat eivät todellakaan kerro totuutta mistään. Nehän ovat vain mielikuvia - uskomuksia jostakin asiasta, jota ei ole tieteellisesti todistettu.

Tuo ihmetyksen aiheeksi joutuminen on mielestäni aivan totta, vaikken nainen olekaan - tiedän, koska olen kuullut ja tiedän, koska tunnen muutamia yksineläjä-naisia. Olen heidän kanssaan jutellut ja todennut, että osa heistä todellakin - kuten tutkimus osoittaa, haluaa olla yksin. Osalla taas on takana av(i)oero tai ei työn takia halua sitoutua toiseen ihmiseen - koska suhdehan vaatii osaltaan myös kovaakin työtä onnistuakseen, eikä aikaa siihen "toiseen työhön" välttämäti ole. Eikä heissä mitään vikaa ole - kaunottaria kaikki!

Entäpä sitten yksinelävä alle keski-ikäinen nainen? Eikö sinkkuneitonen sitten ole suuremman ihmetyksen aihe? Etenkin kun opiskelu- tai harrastuspiireissä vilisee liuta pontentiaalisia sulhasehdokkaita.. Itselläni on lähipiirissäni muutama todella..no, nätti ja fiksu neitokainen, jotka eivät edes seurustele. Alkuun ajattelin (eli ts.ihmetelin) moista sitoutumattomuutta (jos tuo nyt on oikea termi), mutta tarkemmin ajateltuani kyse on tietenkin siitä suurimmasta perusoikeudesta eli yksilönvapaudesta. Ketään ei voi eikä tietenkään saa (ainakaan meidän yhteiskunnassamme) pakottaa seurustelemaan tietyn henkilön kanssa.

Niin, sitten me miehet..Eikö kukaan välitä miehistä, jotka elävät yksin? Voi tosin olla, että yhteiskunta on jo tottunut "erakkomiehiin" - heillä saattaa ainoastaan olla seuranaan tietokone, kitara tai joku muu hiluvitkutin. Tai sitten miehet ovat niitä city-sinkkuja, jotka hyppäävät suhteesta toiseen ilman vakiintumistarkoitusta - luulen, vaan en tiedä, koska tästä(kään) ei ole kokemusta. Siis suhteesta toiseen hyppäämisestä. Ns. yksinelämisestä toki on.

Yksineläminen voi olla toisille siunaus - jää aikaa ystäville ja harrastuksille. Toisaalta taas se voi olla kirouskin. Me ihmiset olemme vain niin ihanan erilaisia - asia, joka sopii toiselle, ei välttämättä ole sen toisen juttu. Ja kyllähän se nukkumakaveri varmaan kiva asia on, vaikkei seksiä harrastettaisikaan. Siinpä taas yksi stereotypia: sänky ja seksi.

Tämän päivän videona, kunnianosoituksena itsenäisille naisille, Destiny's Child ja Independent Woman.

Read the rest of this entry »

Posted in IHMISSUHTEET , SYKSY08.

Väsyttävä päivä

Tänään oli pitkästä aikaa väsyttävä päivä heti aamusta - ja vielä keskellä viikkoa (eikä siis loppuviikosta). Nukuin (tai siis "pilkin") sekä meno- että tulomatkan Helsinkiin. Aamupäivän lämmin halaus (ja aurinkoinen sää) onneksi piristivät päivää hieman - muuten en tiedä miten olisin jaksanut edes senkään vertaa. Tiedä, onko täyskuulla (kyllä, siellä se möllöttää) osuutta asiassa? Ehkä. Johtunee kai osittain siitä, että jälleen petyin erääseen ihmiseen. Näköjään ihan sama pettyykö kerran vai kaksi - tunne on aina yhtä kamala. Minun olisi pitänyt kai paljon aiemmin pettyä ihmisiin, olisi turtunut tuohon(kin) tunteeseen. En tiedä, missä tunnetyhjiössä olen elämäni elänyt - tai sitten ole vaan tukahduttanut tiedostamattani niitä. Toivottavasti en kuitenkaan.

Luin eräästä blogista, kuinka toista ihmistä kaivataan viereen nukkumaan. Millaistakohan se on - se tunne nimittäin, että joku sinulle tärkeä on siinä lähellä. Tukena ja turvana. Ehkä se on jotain sanoinkuvaamatonta. En tiedä, kun ei ole kokemusta. Jos haluatte, niin kertokaa toki! :)

Loistava Olavi Virta - Täysikuu..Se kerro hälle täysikuu..

Read the rest of this entry »

Posted in IHMISSUHTEET , SYKSY08.

Syksyinen Helsinki

Maanantaiset terveiset Helsingistä! Pikainen piipahtaminen pääkaupungissamme, tällä kertaa työasioissa. Tein nimittäin sellaisen rohkean tempun, että laitoin työhakemuksen menemään - kun kerran sähköpostitse mielenkiintoinen työtarjous sattui tulemaan.

Kyseinen työ olisi kansainvälisesssä järjestössä ja viestintäpainotteinen. Sain eilisiltana haastattelukutsun (viiden muun onnellisen tavoin) ja kävin tänään ns. piinapenkissä. Tosin tuo penkki oli aika mukava ja teen lomassa oli kiva vastata haastattelijan kysymyksiin. Tilannetta helpotti myös se, että tunsin haastattelijan (ja haastattelija minut ja "historiani") ja muut "tiimiläiset" -erästäkin työntekijää on pitänyt jo monta kertaa käydä moikkaamassa. Nyt siihen tuli oiva mahdollisuus. Saa nähdä, kuin käy. Toki toivon, että saisin mahdollisuuden tuohon ma. tehtävään ja näin kerätä arvokasta työkokemusta. Mutta en kovinkaan paljoa pahastu, jos valinta osuu toiseen. Se on Herran hallussa. Tässä on muutenkin mielenkiintoisa puuhaa erään tutkimushankkeen tiimoilta. Muutenkin oli mukava käydä kyseisessä kaupunginosassa - meren ääressä.


Helsinki on kovin syksyinen. Lehtiä siellä täällä ja myös meri on pukeutumassa syksyn "väreihin". Ihmiset tuntuvat ottavan syksyn omakseen. Eräs neitokainen päätti ottaa rennosti ja maata lehtikasassa - kun hiekassa konsanaan. Olisinpa minä ollut yhtä rennolla tuulella - siinä vaan lekottelemaan ja nauttimaan auringosta ennen sateita. Tuo rennosti ottamista katsotaan nykyaikana kieroon - omia polkujaan kulkevat ihmiset kun ovat harvinainen ilmiö tässä massojen maailmassa.

Read the rest of this entry »

Posted in AJANKOHTAISTA , SYKSY08.

Lähde Lappeenrantaan, humppa siellä soi..

Jos olisin tupakanpolttaja, niin torstaina olisi "muutama" tupakki varmaan palanut VR:n takia. Eihän ohjauslaitevioille mitään voi ja ei sillekään, että varajärjestelmä katuu. Mutta 1) tiedotuksen on oltava kunnossa, 2) asiakkaille olisi järjestettävä mahdollisuuksien mukaan korvaava kuljetus (tai edes teetä/kahvia) ja 3) aiemmistä virheistä tulee oppia. Nyt tuntui siltä, ettei aiemmista virheistä oltu opittu tuon taivaallista. Allekirjoittanut odotti lähes neljä tuntia eri junia matkustaessani Lappeenrantaan ja takaisin - Kouvolan asemalla tunteja meni melkein kolme. Onneksi paluumatkan ankeata tunnelmaa piristi juttutuokio kanssmatkustajan kanssa - tapahtuneesta ja paljon muustakin.

Kävin torstaina siis Lappeenrannassa moikkaamassa Prinsessaa. Itseasiassa piti käydä siellä jo sunnuntaina, mutta nyt hänen syntymäpäivänään oli oiva mahdollisuus nähdä häntä pitkästä aikaa (mukana tietysti asiaankuuluva onnittelukortti. Ystävälle on nimittäin vaikea ostaa lahjaa - tai ainakin sellaista lahjaa, joka ei vihjailisi mitään. Tuo on tullut opittua kantapään kautta pari vuotta sitten). Joka tapauksessa häntä oli kiva nähdä, vaikka puhumisesta (joka on matkan yksi tarkoitus) ei tullutkaan mitään. Kaikkea muuta sitten kai teimmekin. Kävimme opiskelijaravintolassa syömässä, hänen kämpillään kahveella ja pari-kolme tuntia pitkin poikin lähitienoota koluamassa koirien kanssa. Mukava fiilis jäi reissusta, vaikka VR:n tai RHK:n sekoilut veivätkin fiilistä alaspäin heti aamusta lähtien.

Hieman yllätyin siitä, kuinka pieni paikka Lappeenranta on - verrattuna esimerkiksi Lahteen. Sieltä kun ovat kotoisin tai siellä asuvat kaverini, kaverien sukulaiset tai muuten vaan tuttavat. Mutta kaunista seutua - ja se Saimaa! Oui oui miten kaunis sisävesistö! Ehdottomasti uuden vierailun arvoinen paikka - tuo Lappeenranta. Jäi nimittäin ne matkailukohteet hiukan vähälle..

Read the rest of this entry »

Posted in MATKALLA , SYKSY08.

Luottamuksella

Viikon aikana olen useasti törmännyt sanaan luottamus ja edelleen termiin luottamuksella. Henkisen tuen jatkokurssilla puimme asiaa lyhyesti - sitä, kuinka vapaaehtoisille luottamuksella kerrottu asia pysyy luottamuksellisena (eli siitä ei muille juoruta). Samaan asiaan olen törmännyt ystävien kanssa käydyssä kanssakäymisessä - miten he kertovat minulle asioitaan luottamuksella.

Olen aikalailla otettu asiassa. Olisikohan sitä pitänyt lukea psykologiksi (itseasiassa muutamaan otteeseen ihmiset ovat moista kysyneet). Luottamus on nimittäin kallis asia, jonka arvon huomaa vasta kun sen on menettänyt. Pidän luottamusta ihmisen tärkeimpänä - niin ystävien kuin kumppanin (jota ei tosin tällä hetkellä ole) ominaisuutena. En oikeastaan pystyisi olemaan tekemisessä ihmisen kanssa, joka on pettänyt luottamuksen. Tai no, yhden kerran antaa anteeksi - loput olisivatkin sitten silkkaa loukkaamista. Tuo anteeksiantaminenkin on siinä ja siinä - armeijassa moisesta luottamuksenpettämisestä maksetaan pahimmassa tapauksessa hengellä.

Tämän Kylie Minoguen musiikkivideon olen täällä esittänytkin, mutta mielestäni tämä sopii teemaan kuin ketsuppi ranskalaisiin perunoihin. Olisi niiiin tehnyt mieli laittaa ranskankielinen versio, mutta en viitsinyt kiusata..

Read the rest of this entry »

Posted in IHMISSUHTEET , SYKSY08.

Sisäisen rauhan ohjeet

Alla sisäisen rauhan ohjeet, jotka sain tässä päivänä muutamana ja joita tarvitaan kyllä tässä hektisessä maailmassa.

1. Taipumus ajatella ja toimia spontaanisti, ei menneiden kokemusten aiheuttamien pelkojen pohjalta.
2. Pettämätön kyky nauttia jokaisesta hetkestä.
3. Haluttomuus itsensä tuomitsemiseen.
4. Haluttomuus muiden tuomitsemiseen.
5. Haluttomuus konflikteihin.
6. Haluttomuus tulkita muiden tekoja.
7. Kyvyttömyys murehtia.
8. Toistuvat, ylitsevuotavat kiitollisuuden tunteet.
9. Tyydytystä tuottava ykseyden tunne muihin ihmisiin ja luontoon.
10. Toistuvat sydämestä tulevat hymyilykohtaukset.
11. Kasvava alttius vastaanottaa muiden antamaa rakkautta sekä vastustamaton halu jakaa sitä itse.
12. Kasvava alttius antaa asioiden tapahtua mieluummin kuin saada ne tapahtumaan.

Read the rest of this entry »

Posted in SYKSY08.

Sataa sataa..

Viikko meni jälleen tosi nopeaan - ja lokakuu on täydessä vauhdissa. Loppuviikko meni kirjaimellisesti sadetta pidellessä. On se kumma, miten tuota vettä riittää silloin kun sitä tulee. Mutta ehkä syksyyn tuo sade kuuluu enempi kuin kesään, jolloin aurinko on vahvin elementti. Tosin tänä kesänä ei paljon aurinko paistanut, eikä oikein ollut niitä rantakelejäkään. Vuodet eivät ole veljeksiä.

Osa perjantaita ja lauantaitakin meni SPR:n henkisen tuen jatkokurssilla. Peruskurssista oli vierähtänyt muutama vuosi, joten päivitys ja lisätieto oli tarpeen. Opin ainakin sen, että on vaikea puhua itsestään ex tempore 10 minuuttia - kuunteleminen sen sijaan on helpompaa.

Read the rest of this entry »

Posted in AJANKOHTAISTA. , SYKSY08.

Retki Stadissa

Piipahdin eilen siis pääkaupungissamme, aurinkoisena mutta viileänä maanantai-aamuna. Jo pitkään on tehnyt mieli tutustua eri kaupunginosiin ja nyt oli sopiva ajankohta - vaikka tärkeämpääkin tekemistä olisi (mm. erinäiset kirjalliset työt). HKL:n turistilippu kouraan ja menoksi! Aikamoinen harmonia eri kaupunginosilla - jos siis vertaa esimerkiksi Marjaniemeä ja Sörnäistä (molemmissa kävin ensi kertaa elämässäni). Marjaniemen omakotitaloalue näytti hohdokkaalta ja Sörkän kujat aika synkiltä.

Ruoholahdessa sijaitsevassa Kaapelitehtaallakin vierailin ensimmäistä kertaa. Aikamoinen laitos nykyääkin, saati sitten menneisyydessään. Voisin kuvitella asuvani Helsingissä. Niin paljon harrastusmahdollisuuksia ja toisaalta ihania puistoja sekä kartanoita, jossa vierailla - käväisin myös Hertsikan kartanoalueella - Munkkiniemen kreivin tiluksilla (jossa siis on kuvattu romanttinen elokuva Katariina ja Munkkiniemen Kreivi). Ihan mukava päivä, vaikkei ystäviä taaskaan tullut tavattua. Harmillista sinänsä. Pitänee ottaa turistikierros uusiksi joku päivä - Helsingissä on paljon uutta nähtävää ja koettavaa.

Read the rest of this entry »

Posted in SYKSY08.

Apua kaikkialle

Perjantaina käväisin hammaslääkärissä odotellassani graduseminaaria. Jouduin odottamaan päivystysaikaa parisen tuntia. Eihän hammaslääkäri mitään syytä hammassärylle löytänyt, vaan pienenpienen reiän (jonka hän ystävällisesti paikkasi). No, nyt ei ole liiemmin särkenyt - toivottavasti ei särjekään.

Lauantaina olin omalta osaltani pelastamassa maailmaa Operaatio Nälkäpäivän merkeissä - jälleen kerran. Puolentoista tunnin aikana vartioin keräystonkkaa ja kiitin avunantajia heidän panoksestaan yhteisen hyvän eteen. Eräs vanha herra kysäisi kohteliaasti, että "Apuako jonnekin?" Vastasin: "Tarvittaessa kaikkialle." Hän tokaisi siihen, että "Ei kai Venäjällekin?" Edelleen kohteliaasti: "Sinnekin tarvittaessa". Vaikka Venäjä on rikas maa, niin ihmiset, jotka ovat siellä köyhiä, ovat todella köyhiä. Loistoautolla ajavat vain rikkaat oligarkit. SPR antaa apua kaikkialle, myös Suomeen (kuten Kauhajoen tapaus osoitti). On väärin kuvitella, etteikö rikkaissa maissa tarvita apua...

Tänään kävin Helsingissä, turistiretkellä. Kuvia ja tunnelmia myöhemmin..

Read the rest of this entry »

Posted in AJANKOHTAISTA , SYKSY08.

Surrealistinen maailma

Samaan aikaan, kun syksy näyttää parastaan auringon avulla, joku kaistapää tappaa 10 viatonta ihmistä. Miten maailma voikaan tarjota yhtäaikaa kauneutta ja katkeruutta? Kaikkein huvittavinta (jos sellaista tässä tilanteessa voi olla) on se, miten kaikki syyttävät toisiaan - ihmiset mediaa, media ministereitä, ministerit poliiseita, poliisit ministereitä. Lähes kaikki tahot ovat onneksi olleet sitä mieltä, ettei Jokelan turmista oltu opittu yhtään mitään. Kouluterveydenhuollon resurssit ovat samalla tasolla kuin vuosi sitten (tai jopa vähentyneet), opettajilla enemmän oppilaita vanhempien jatkuvasta kiireestä puhumattakaan. Kuinka monta viatonta uhria tarvitaan ennen kuin kaikissa suomalaisissa kouluissa on toimiva oppilashuolto? Syyttelyn sijasta olisi terveellisintä keskittyä tuollaisten tapahtumien ennaltaehkäisyyn. Loppujen lopuksihan sanat eivät merkitse mitään, ainoastaan teot.

Surrealistisesta maailmasta kertoo myös Mark Kurlanskyn kirja 1968 - vuosi, joka vavahdutti maailmaa. Tuo vuosi muutti maailmaa ja maailmankuvaa, jota olivat hallinneet niin Vietnamin sota kuin rotuerottelukin. Miten noin kapea-alaista maailmaa on voinut olla olemassa? Maailmaa, jossa totuudesta puhuminen "palkittiin" vankilatuomiolla tai lyijymyrkytyksellä. Kirja oli todella mielenkiintoinen tällaiselle ihmiselle kuin minäkin, joka on ainoastaan kuullut Prahan keväästä ja Mustista Panttereista, muttei ole elänyt ko. ajanjaksoa. Kannattaa tutustua ko. teokseen, jos historia kiinnostaa vähääkään..

Keväästä tulee kaunis.
Kun rapsi kukkii, totuus on voittanut.
Tsekkoslovakialaisten opiskelijoiden tunnuslause vuodelta 1968

Huomenna Tampere kutsuu. Pitäisi käydä hammashuollossa varaamassa tarkastusaika. Ja aukomassa muutenkin suutaan, kun hampia tuntuu tällä hetkellä särkevän.

Read the rest of this entry »

Posted in AJANKOHTAISTA , KIRJALLISUUS , SYKSY08.

Käsittämätöntä

Tänään piti kirjoittaa jotain aivan muuta, mutta ei pysty. Hiljaiseksi vetää.

Read the rest of this entry »

Posted in AJANKOHTAISTA. , SYKSY08.

Hektinen maanantai

Terveiset Mansesta! Pitipä siellä(kin) piipahtaa aamupäivällä. Tampere se jaksaa aina yllättää - joka paikka on eri näköinen kuin keväällä, jolloin taisin viimeksi keskustassa talsia. Kaupungithan ovat yleisestikin jatkuvassa muutostilassa, joten kovin suuri yllätys remontit sun muut eivät liene. Yliopiston Päätalokin on remontissa. Toivoa vaan sopii, että lisäävät saniteettitiloja (kun ottivat entisiäkin pois).

Paluumatka junassa oli onnistunut (onneksi valitsin ko.vaihtoehdon). Tapasin pitkästä aikaa erään opiskelutoverin, joka kanssa ollaan oltu lähinnä "vihreissä hommissa" - siis ViNOn toiminnassa mukana. Oli kiva kuulla kuulumisia ja kertoa niitä - en olekaan ainoa, joka on ollut yliopiston kirjoissa "riittävän pitkään". Toivottavasti tapaan häntä vielä - hänkin nimittäin on tällainen matkalainen (hänellä tosin on väli Tampere-Helsinki).

Eipä kotonakaan ehtinyt kauaa olla. Operaatio Nälkäpäivän valmistelut kutsuivat (siis spr:n paikallisosaston hallituksen kokous; aiemmin päivällä laitoin lehdistötiedotteen alueen tiedotusvälineille) ja sen jälkeen kunnanvaltuusto - tosin lehteriyleisössä. Valtuustossakin oli pitkästä aikaa päättämisen meininkiä kiistellyn maakaupan ansiosta (ja lehteri täynnä kuntalaisia).

Huomenna Lahteen ja ehkä valmistelemaan mielipidekirjoitusta alueen maakuntalehteen. Aihekin on jo valmiina. Jospa ensin kuitenkin nukkuisi muutaman tunnin..

Read the rest of this entry »

Posted in AJANKOHTAISTA , SYKSY08.

Syksyn jälkeen kevät

Pienen syksyn jälkeen on jälleen (näköjään) koittamassa kevät - ainakin lämpötilan ja aurinkoisuuden näkökulmasta. Jos viime viikon keskilämpötila oli +8C, alkavalla viikolla se kipuaa jopa +12C. Mutta on toki myönnettävä - syksyä se on silti ja on viisainta pukeutua sen mukaisesti, heijastimineen päivineen.

Kunnallisvaalien (tai kuntavaalien, ihan miten vaan) ehdokasasettelu päättyi viime viikolla. Allekirjoittanutta pyydettiin ehdokkaaksi peräti kahdesta puolueesta. Harkitsin ehdokkuuttani pitkään. Olisihan se ollut mielenkiintoista ainakin yrittää päästä kunnanvaltuustoon kolmannella kerralla. Olen toiminut kahdeksan vuotta erinäisissä kunnallisissa luottamustehtävissä ja nähnyt, miten kunnallispolitiikka toimii käytännössä (teoriahan on tullut tutuksi yliopisto-opintojen kautta). Kieltäydyin kuitenkin kauniisti. En nimittäin ollut valmis sitoutumaan kotikuntaani seuraavaksi neljäksi vuodeksi. Olisi nimittäin korkea aika vaihtaa maisemaa ja suunnata toisaalle - kenties jopa ulkomaille. Kolmevuosikymmentä yhdellä paikkakunnalla - se on kauan se.

Huomenna Tampereelle - toki piipahdus vain.

Read the rest of this entry »

Posted in SYKSY08.

Lepotilassa

Olen ollut alkuviikon kirjaimellisesti lepotilassa. Kiireisen kuukauden jälkeen elimistö haluaa nollata itsensä ja laittoin flunssan päälle. Jo sunnuntaina jalat olivat yhtä lötköä ja alkuviikon olen makaillut sängyssä hyvä kirja kainalossa (Mark Kurlanskyn 1968). Nyt olo on parempi - parempi olisi, sillä tänään on piipahdettava Lahdessa (ja ehkä tavatta Prinsessa - ihan kun meillä jotain puhuttavaa olisi) ja loppuviikosta Helsingissä.

Sysky on ihmeellinen vuodenaika. Kaikki muuttuu ihmisiä myöten. Kävin lauantaina kuvailemassa luontoa ja sen muuttumista. On se vaan ihmeellistä!

Read the rest of this entry »

Posted in SYKSY08.

Tyhjä takki

Takki on tyhjä ja koko perjantaipäivän oli outo olo. Kuukausi Kuntaliittoa ja Kuntamarkkinoita takana. "Muutama" ylityötunti ja vähiin jääneet yöunet - unohtamatta toki viikon sairauslomaa. Tapahtuma onnistui ja päälimmäiseksi jäi kiva fiilis! Oli ihana nähdä vanhoja tuttuja (sekä opiskelijoita että muita ystäviä) ja saada tutustua uusiin tuttuihin. Helsinkiläisiä ystäviä ei valitettavasti ehtinyt nähdä, mikä oli todella harmi. Mutta siellähän he ovat, kunhan vain heilläkin olisi aikaa tavata - kiire on ystävyyden pahin vihollinen.

Melkein itkin hyvästellessäni torstaina ihania työtovereita - en ole tainnut ketään halata yhtä lujaa kuin varamammaani (joka opetti uudelleen muun muassa vaatteiden laskostamista ja jonka luona punkkasin Tapiolassa),sekä toista ihanaa työtoveria, jonka iloisuus aina vaan hämmästyttää.

Paluu arkeen sujui Tampereella ja graduseminaarissa. Kävin myös hakemassa uuden lukuvuositarran - juna- ja bussimatkat puoleen hintaan on turvattu taas vuodeksi. Pitäisi vielä jonkin aikaa nollata itsensä (ehkä se onnistuu päätoimittajan antamalla samppapullolla, heh) ja ryhtyä taas kandin kimppuun - kaksi viimeistä lukua odottaa tekijäänsä.

Read the rest of this entry »

Posted in AJANKOHTAISTA , SYKSY08.

Kotona

Oma sänky. Vaikkei ole kaksinen eikä ketään ole vieressä lämmittämässä, niin silti niin ihana - viikon Helsingissä siskon (tai varamamman) sohvalla asumisen jälkeen. Pidot on pidetty ja arkinen aherrus alkaa. Huomenna lisää menneestä viikosta. Koettakaa kestää.

Read the rest of this entry »

Posted in AJANKOHTAISTA , SYKSY08.

Tuska jatkuu

Luulisi, että ensimmäinen pettymys toiseen ihmiseen olisi se kaikkein vaikein läpikäytävä-asia, mutta ei - kyllä toinenkin kerta sattuu yhtä paljon (johtuako siitä, että kyseessä on eri ihminen). Maanantai meni ihan ketuilleen (missasin yhden palaverinkin, heheee), sillä yöunia oli takana vain neljä tuntia. Olemme Prinsessan kanssa tunteneet toisemme jo iät ajat (yli 10 vuotta), mutta silti vielä melko tuntemattomia toisellemme - ja näköjään sellaisina pysymme. Meillä kun ei hänen sanojensa mukaan ole mitään yhteistä (kuten jo muutama merkintä sitten mainitsin) ja varmastikaan ei tule. No, lisää sitten jossain vaiheessa - varmasti viikonloppuna.

Kävin eilen lääkärissä tarkistuttamassa fyysiset tuskat eli puremajäljet. Muuten ne ovat parantuneet ihan ok, mutta keskisormessa oleva aika pahannäköinenkin puremajälki kiusaa edelleen. Lekuri antoi uuden antibioottikuurin ja antoi ohjeet haavan hoitoon (suihkuttelua ja ns. ilmakylpyjä). Niin että millä ajalla, kun sitä Helsingistä kotiutuu aina iltakuudelta - ensi viikolla tuskin silloinkaan. Muutenkin aika nuivaa päivystysmeininkiä tk:ssamme, höh!

Read the rest of this entry »

Posted in IHMISSUHTEET , SYKSY08.