Ihme, ettei väsytä tämän enempää - raskaan viikon jälkeen. Reilut 600 matkustuskilometriä ja muutama todella aikainen aamuherätys (puoli viideltä keskiviikkona ja perjantaina). Perjantain seminaari oli raskas - etenkin kun olin itse lähes tunnin äänessä opponoinnin takia. Mutta hyvinhän se meni. Ja yllätys yllätys - parin viikon päästä pitää gradusta olla yksi luku esittelykunnossa. Tänään olin jo kirjastossa aamusta alkaen hieman valmistelemassa luvun kirjoittamista (eli keräämässä aineistoa).
Tällä viikolla olen ajatellut ystäviä - ja ystävyyttä ylipäänsä (johtuen varmaan tiistaisesta tuokiosta). Eilen sovin erään pitkäaikaisen ystäväni kanssa tiistai-tapaamisen, johon toivottavasti kuuluu myös tuorein Bond-elokuva. Ja erästä toista rakasta ihmistä olisi tarkoitus nähdä tuolloin - hänellä kun on hieman vaikeata. Nyky-yhteiskunnassa, joka on aika hektistä (ei sillä, ettei minullakaan olisi tekemisen puutetta), on oltava aikaa tärkeille ihmisille. Tapaamisista kun saa voimia tuleviin koitoksiin ja uskoa edes jonkinlaiseen tulevaisuuteen.
Tällä viikolla olen ajatellut ystäviä - ja ystävyyttä ylipäänsä (johtuen varmaan tiistaisesta tuokiosta). Eilen sovin erään pitkäaikaisen ystäväni kanssa tiistai-tapaamisen, johon toivottavasti kuuluu myös tuorein Bond-elokuva. Ja erästä toista rakasta ihmistä olisi tarkoitus nähdä tuolloin - hänellä kun on hieman vaikeata. Nyky-yhteiskunnassa, joka on aika hektistä (ei sillä, ettei minullakaan olisi tekemisen puutetta), on oltava aikaa tärkeille ihmisille. Tapaamisista kun saa voimia tuleviin koitoksiin ja uskoa edes jonkinlaiseen tulevaisuuteen.
0 kommenttia:
Lähetä kommentti