Väsyttävä päivä

Tänään oli pitkästä aikaa väsyttävä päivä heti aamusta - ja vielä keskellä viikkoa (eikä siis loppuviikosta). Nukuin (tai siis "pilkin") sekä meno- että tulomatkan Helsinkiin. Aamupäivän lämmin halaus (ja aurinkoinen sää) onneksi piristivät päivää hieman - muuten en tiedä miten olisin jaksanut edes senkään vertaa. Tiedä, onko täyskuulla (kyllä, siellä se möllöttää) osuutta asiassa? Ehkä. Johtunee kai osittain siitä, että jälleen petyin erääseen ihmiseen. Näköjään ihan sama pettyykö kerran vai kaksi - tunne on aina yhtä kamala. Minun olisi pitänyt kai paljon aiemmin pettyä ihmisiin, olisi turtunut tuohon(kin) tunteeseen. En tiedä, missä tunnetyhjiössä olen elämäni elänyt - tai sitten ole vaan tukahduttanut tiedostamattani niitä. Toivottavasti en kuitenkaan.

Luin eräästä blogista, kuinka toista ihmistä kaivataan viereen nukkumaan. Millaistakohan se on - se tunne nimittäin, että joku sinulle tärkeä on siinä lähellä. Tukena ja turvana. Ehkä se on jotain sanoinkuvaamatonta. En tiedä, kun ei ole kokemusta. Jos haluatte, niin kertokaa toki! :)

Loistava Olavi Virta - Täysikuu..Se kerro hälle täysikuu..

Posted in IHMISSUHTEET , SYKSY08.