Maanantaiset terveiset Helsingistä! Pikainen piipahtaminen pääkaupungissamme, tällä kertaa työasioissa. Tein nimittäin sellaisen rohkean tempun, että laitoin työhakemuksen menemään - kun kerran sähköpostitse mielenkiintoinen työtarjous sattui tulemaan.
Kyseinen työ olisi kansainvälisesssä järjestössä ja viestintäpainotteinen. Sain eilisiltana haastattelukutsun (viiden muun onnellisen tavoin) ja kävin tänään ns. piinapenkissä. Tosin tuo penkki oli aika mukava ja teen lomassa oli kiva vastata haastattelijan kysymyksiin. Tilannetta helpotti myös se, että tunsin haastattelijan (ja haastattelija minut ja "historiani") ja muut "tiimiläiset" -erästäkin työntekijää on pitänyt jo monta kertaa käydä moikkaamassa. Nyt siihen tuli oiva mahdollisuus. Saa nähdä, kuin käy. Toki toivon, että saisin mahdollisuuden tuohon ma. tehtävään ja näin kerätä arvokasta työkokemusta. Mutta en kovinkaan paljoa pahastu, jos valinta osuu toiseen. Se on Herran hallussa. Tässä on muutenkin mielenkiintoisa puuhaa erään tutkimushankkeen tiimoilta. Muutenkin oli mukava käydä kyseisessä kaupunginosassa - meren ääressä.
Helsinki on kovin syksyinen. Lehtiä siellä täällä ja myös meri on pukeutumassa syksyn "väreihin". Ihmiset tuntuvat ottavan syksyn omakseen. Eräs neitokainen päätti ottaa rennosti ja maata lehtikasassa - kun hiekassa konsanaan. Olisinpa minä ollut yhtä rennolla tuulella - siinä vaan lekottelemaan ja nauttimaan auringosta ennen sateita. Tuo rennosti ottamista katsotaan nykyaikana kieroon - omia polkujaan kulkevat ihmiset kun ovat harvinainen ilmiö tässä massojen maailmassa.
Kyseinen työ olisi kansainvälisesssä järjestössä ja viestintäpainotteinen. Sain eilisiltana haastattelukutsun (viiden muun onnellisen tavoin) ja kävin tänään ns. piinapenkissä. Tosin tuo penkki oli aika mukava ja teen lomassa oli kiva vastata haastattelijan kysymyksiin. Tilannetta helpotti myös se, että tunsin haastattelijan (ja haastattelija minut ja "historiani") ja muut "tiimiläiset" -erästäkin työntekijää on pitänyt jo monta kertaa käydä moikkaamassa. Nyt siihen tuli oiva mahdollisuus. Saa nähdä, kuin käy. Toki toivon, että saisin mahdollisuuden tuohon ma. tehtävään ja näin kerätä arvokasta työkokemusta. Mutta en kovinkaan paljoa pahastu, jos valinta osuu toiseen. Se on Herran hallussa. Tässä on muutenkin mielenkiintoisa puuhaa erään tutkimushankkeen tiimoilta. Muutenkin oli mukava käydä kyseisessä kaupunginosassa - meren ääressä.
Helsinki on kovin syksyinen. Lehtiä siellä täällä ja myös meri on pukeutumassa syksyn "väreihin". Ihmiset tuntuvat ottavan syksyn omakseen. Eräs neitokainen päätti ottaa rennosti ja maata lehtikasassa - kun hiekassa konsanaan. Olisinpa minä ollut yhtä rennolla tuulella - siinä vaan lekottelemaan ja nauttimaan auringosta ennen sateita. Tuo rennosti ottamista katsotaan nykyaikana kieroon - omia polkujaan kulkevat ihmiset kun ovat harvinainen ilmiö tässä massojen maailmassa.
2 kommenttia:
Pidän peukkuja! :)
Kiitos peukuista! :)
Lähetä kommentti