tiistaina, heinäkuuta 31, 2007

Ihan turisti

Eilen maanantaina olin Helsingissä ihan turisti (paitsi, että harvoin turistit vievät lainaamiaan kirjoja takaisin kirjastoon). Kävin nyt siellä Seurasaaren suunnalla, Tamminiemessä ja UK-museossa - Seurasaaren ja Hietaniemen hautausmaan jätin suosiolla seuraavaan kertaan. Paremmalla ilmalla olisin mennyt käymään molemmissa.

Olin yllättänyt sekä paikan kauneudesta että itse päärakennuksen ja miksei saunatilojen pienuudesta - aika ahtaasti presidentti Kekkonen puolisoineen asui. Vanhoista dokumenttisarjoista sai toisenlaisen, aravamman kuvan. Saunakin oli aika pieni eikä uima-allaskaan mikään olympiamittainen ollut.

Mutta hienoa oli! Muun
muassa olohuone, keittiö sekä sauna olivat alkuperäisessä kunnossaan. Lisäksi näytillä oli presidentin saamia muistoesineitä sekä henkilökohtaisia tavaroita solmiosta kirjoihin sekä niihin kuuluisiin laseihin. Kyllä se valta sieltä vielä huokui sekä saunatiloista että presidentin työhuoneesta. Voin vain kuvitella pientä poliitikkoa pienessä työhuoneessa suuren miehen edessä - siinä ei varmaan poikittaista sanaa sanottu - kuvittelisin.

Kahvila Adjutantissa oli myynnissä t-paitoja (tällä kertaa en ostanut, sillä vaatekaapissani on t-paitoja vaikka muille jakaa) sekä joulupiparilta maistuvia Kekkos-pipareita. Nami nami! Ja ihan on näköinen, eikö? Kannattaa käydä vierailemassa tuolla Tamminiemessä ja Seurasaaressakin samalla. Ette tule pettymään. Helsingissä on kyllä nähtävää ja koettavaa, ainakin kesällä. Meilahti ja muut kauniit kaupunginosat kyllä houkuttelevat jossei ihan jäämään, niin vierailemaan. Täytynee laittaa Tamminiemestä kuvia tuonne albumiin, vaikka huomenissa tai viimeistään loppuviikkoon mennessä.


perjantaina, heinäkuuta 27, 2007

Tyhjäkäyntiä

Pari päivää sitten olo oli aivan surkea - niska ja pää olivat kipeinä yhtäaikaa. Nestehukkaa ja huonoa nukkumista, kai. En oikeastaan tehnytkään sinä päivänä mitään, paitsi katselin tuota Tour de Farce:a. Esseen laitoin postiin, varmaan tänään jo perillä. Nyt sitten pitäisi ehdotella proffalle esseekirjoja toista esseetä koskien. Niin ja vielä pitäisi aloittaa lukeminen elokuun lopun viestinnän tenttiin. Täytynee nyt hyvän sään (!) aikana kuntoilla (=fillaroida), jaksaa ahertaa.

Olin ihmetellyt, miksei eräästä ystävästäni ollut kuulunut mitään. Laitoin eilen viestiä ja onneksi sain vastauksen, voin nukkua yöni sen asian suhteen paremmin. Hän oli lähettänyt viime viikolla tekstiviestin, mutten ollut saanut sitä. Hänen pitkään heikkona ollut ukkinsa menehtyi ja sen takia hän on viettänyt ns. hiljaiseloa. Aika rankka pala, menettää rakas läheinen. Toivottavasti näemme ensi viikolla, pääsee lohduttamaan irl. Täytynee viikonloppuna varmaan laittaa kukkia menemään sinne Pohjois-Karjalaan.



tiistaina, heinäkuuta 24, 2007

One ready, n to go..

Ensimmäinen essee on valmis - vihdoinkin. Ihan mukavaa jälkeä, toivottavasti professori on samaa mieltä. Täytynee huomenna laittaa postiin tuo essee kohti Tamperetta ja ryhtyä toisen esseen kimppuun. Sitä ennen on kuitenkin pidettävä muutaman päivän tauko. Näin tänään kirjastossa erään kaverini pitkästä aikaa (varmaan seitsemään vuoteen), kovin on äijä muuttunut - sitä se poliisin työ teettää. Harmi, ettei ollut mahdollisuutta jutella. Muuten ystävä-rintamalla on hiljaista - rupeaa olemaan ihan samantekevää.

Tänään heitin fillarilla pienen lenkin. Hyvältä tuntui. Ainakin paremmalta kuin lauantaina, jolloin jouduin talsimaan pari-kolme kilometriä etukumin tyhjennyttyä. Uusi velo tekisi terää, voisi tehdä pidempiäkin lenkkejä. Harmittaa, että tuo Ranskan ympäriajo meni jälleen pelleilyksi. Mutta vielä menen katsomaan ko. kisaa, sen verran hyvä tunnelma tuolla reitin varrella näyttää olevan. Nyt vaan ketuttaa tuollaiset pellet, jotka pilaavat pienen kuntoilijan uskon puhtaaseen urheiluun.

Luin myös loppuun Hemingwayn Kenelle kellot soivat? Hieno teos, kertakaikkiaan! Yllättävä loppu tosin, vaikkei yhtä dramaattinen kuin Jäähyväiset aseille -teoksessa.

Irinan musiikki kolahtaa. Liiba laabaa en ole vielä ostanut, mutta hyviä biisejä näyttää sisältävän - kuten tämä "Miksi hänkin on täällä".

Voinko puhua suoraan?
Vai kuuluuko mun teeskennellä?
Sanoa, että on hauskaa,

vaikka kaikki menee päin persettä.


keskiviikkona, heinäkuuta 18, 2007

Hengissä ollaan..

Salut, tu le monde! Viimeiset puolitoista viikkoa on mennyt esseen parissa - tänäänkin tietokoneen äärellä meni seitsemisen tuntia tuosta vaan. Luettu on ja kirjoitettukin on jo kohta enemmän kuin olisi ehkä tarpeen. Olen toki viettänyt laatuaikaa Hemingwayn parissa ja kuntoillut. Lisäksi eilinen meni kokonaisuudessaan Ranskan ympäriajon parissa - he vasta äijiä ovat! Sopii itse yrittää ylittää Alppien jylhät ja jykevät vuoristot polkemalla 35 kilometrin tuntivauhtia. Meikäläisen nykykunnolla (vaikka hyvä onkin) ja etenkin pyörällä ei päästä edes alkua pidemmälle.

Ystäväni saapui sunnuntaina Köpiksestä, väsyneenä ainakin. Tekstiviestiä enempää ei olla oltu yhteydessä, ehkä ensi viikolla näemme. Pitäisi sinne Pohjois-Karjalaankin suunnata. No, ensin opiskelu sitten muu elämä (no, eihän sitä elämää ole, mutta ymmärrätte kyllä).


tiistaina, heinäkuuta 10, 2007

Lenkkeilyä ja uimista

Tänään olen ottanut hieman rauhallisemmin, ainakin lukemisen suhteen. Eilen aika vierähti oikeustieteellisen kirjallisuuden parissa - huomenna sama juttu. Tarkoitus olisi tällä viikolla aloittaa esseen kirjoittaminen ja saada se valmiiksi ensi viikolla, jolloin pääsee toisen esseen kimppuun. Eikä haittaa, jos helteitä pukkaa - pitää puurtaa nyt kesällä, jotta syksyllä pääsee hieman helpommalla. Mutta tuskin yliopistossa koskaan helpolla pääsee, varsinkin näin loppusuoralla - eikä tutkintorakenteen uudistus helpota asiaa pätkän vertaa. Pyörälenkkeilin myös hieman.

Kävin tänään saunomassa ja peräti kolmesti uimassa. Vesi oli lämmintä ja sauna suorastaan taivaallista (kuvassa uitetut varpaat). Osalle saunojista on sama, onko sauna puu- vai sähkölämmitteinen. Minulle ei ole, puulämmitteinen ilman muuta. Harmittavasti pääsee nauttimaan puulämmitteisen löylyistä aniharvoin. Tuli myös paistettua makkaraa. Oma taiteenlajinsa tuokin.

Ystäväni laittoi Tanskasta jälleen viestiä. Kehui sääoloja ihaniksi, hmm.. Ei kuulemma huvita palata takaisin Suomeen. Toivottavasti palaa, olisi ihana nähdä häntä pitkästä aikaa.


maanantaina, heinäkuuta 09, 2007

Hikeä pukkaa

Viikonloppu meni kuntoillessa (lauantaina ukonilmalla, mutta onneksi ei tullut vettä) ja Hemingwayta lukiessa - Kenelle kellot soivat on kahlattu jo puoliväliin. Yllättävänkin mielenkiintoinen kirja. Lauantaina olisi ollut serkkutytön syntymäpäivät, mutta virallisen delegaation osallistuminen riitti - ainakin minulle. Olin kotosalla ja katselin ukonilmaa parvekkeelta. Niin ja sivusilmällä Taivaansilpojaa sekä Liljaa. Olen nykyään huono katselemaan elokuvia televisiosta, eilinen Sliding Doors jäi harmikseni väliin (erittäin hyvä tunnuskappale elokuvalla ja ajatusta herättävä). Sen sijaan Ylikomisario Morse tuli katsottua, loistavaa aivojumppaa!

Tästä viikosta tulee näköjään hikinen. Ärsyttävää, kun yölläkin on tyynyt sun muut hiestä märkinä ja sitten päivällä täytyy vaihtaa parikin kertaa paitaa. Ystävältäni tuli vihdoin kuvaviesti Tanskasta, kivan liejuista sielläpäin Eurooppaa. Saa nähdä, milloin Köpiksestä tulee postikortti - kuitenkin ollut niin hauska matka, että jätti kortin laittamatta.


perjantaina, heinäkuuta 06, 2007

Runon ja suven päivä

Olen viime merkinnän jälkeen miettinyt, tulikohan paljastettua itsestään liikaa? Toisaalta olen aina pyrkinyt avoimuuteen ja rehellisyyteen kaikessa toiminnassani - myös kirjoittamisessa. Ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa kun avoimuus on kaiken a ja o - luottamuksen ohella. Ultra Bran sanoin: eihän voi tuntea ihmistä, joka ei kerro itsestään mitään. Niin ja pakko kirjoittaa, kun ei ole ketään, jolle puhua. Tosin en olisi varma, puhuisinko - kirjoittaminen kun on minulle aina ollut helpompaa.

Kulunut viikko on ollut täynnä lukemista ja liikuntaa. Tänään vakaana aikomuksenani on keskittyä pelkkään lukemiseen (eli saa nyt nähdä). Kroppa jo eilen antoi ymmärtää käyvänsä ylikierroksilla - kuitenkin tein 40 min lenkin (digikameran kanssa) ja illalla pieni fillarointi päälle
.

Hyvää Runon ja suven - Eino Leinon päivää!

En jaksa hymyillä (Eino Leinon runokokoelmasta Hiihtäjän virsiä,1900)


Olen koettanut silloin ma hymyillä,
kun itkuhun olin pakahtua.
Olen laulellut silloin ma keväitä,
kun syystuulet tutjutti mua.

Olen laulellut silloin ma lemmestä
ja muistellut tyttöni sua.
Nyt kevääni kantelo kaunis sä,
nyt joudat sa unhottua.

Nyt enää mä hymyillä jaksa en.
Pää painuvi vasten kättä.
Minä halajan metsien povehen.

Nyt itkeä tahdon ma kaiken sen,
mitä jäänyt on itkemättä
multa vuosina vaivojen menneiden.


keskiviikkona, heinäkuuta 04, 2007

Seitsemän faktaa

Mukaan haastetut kertovat 7 satunnaista faktaa/tapaa itsestään sekä pelin säännöt omassa blogissaan. Sitten haastetaan 7 muuta bloggaajaa mukaan. Haastettujen blogiin pitää laittaa viesti, jotta nämä tietävät ottaa osaa peliin ja katsoa ohjeet haastajan blogista. Ainakin Lady ja Anne ovat tämän tehneet..


1. En ole seurustellut kenenkään kanssa. Elokuvissa ja syömässä olen kaunokaisten kanssa käynyt, vaan en varsinaisilla treffeillä. Mites tuo määritelläänkään, treffit siis?

2. Jatkoa edelliseen - en ole rakastellut kertaakaan. Tästä myöhemmin blogimerkintä.

3. En ole ollut kännissä enkä krapulassa. Huvittuneena ja osin kauhistuneena kuunnellut kavereiden tarinoita illanvietoista. Enkä ole maistanut tupakkiakaan.

4. Ennen lukiota olin hirveän ujo ja kammosin esiintymistä. Ilmaisutaitopainoitteisessa lukiossa sitten koulunäytelmiä, koululehteä ja oppilaskuntaa - luulisi noilla jo esiintymiskammo lähtevän.

5. Olen parantumaton romantikko - kaikesta huolimatta. Romanttiset elokuvat ovat ihania, ja niitä voi katsella vaikka kuinka monta kertaa tahansa. Ja ne ihanat romanttiset biisit, nyyh!

6. Olen ahkera saunoja. Jos olisi oma sauna, niin joka toinen päivä sen kyllä lämmittäisin! Reissuissa ollessani ikävöin toiseksi eniten saunaa.

7. Rakastan kirjoittamista! Olen luvannut itselleni, että kirjoitan kirjan sekä muutamia musiikkikappaleita - sitten joskus. Yli kymmenen vuotta olen kirjoitellut lehtijuttuja sekä vapaaehtoisena että (pien)palkollisena.


Tässäpä tämä. Kaikkea mitä kirjoitin ei saa käyttää minua vastaan! *wink* Haasteen heitän ainakin heille, joiden blogi on "suljettu" - tiedätte, keitä olette. *näyttää kieltä*


tiistaina, heinäkuuta 03, 2007

Helteinen heinäkuu

Huh hellettä! Sateisen viikon jälkeen kaipasinkin auringonpaistetta, mutta näin lämmintä..No, puolen vuoden päästä on talvi ja hiukan viileämpää, toivottavasti. Aika on mennyt lukiessa: sain loppuun Hemingwayn Jäähyväiset aseille. Hyvä teos, en ole elokuvaa nähnyt. Aika surullinen loppu tosin. No, sitä se elämä on. Nyt on lukuvuorossa Kenelle kellot soivat, joka varmaan kestääkin heinäkuun puoleen väliin.

Olen ollut huolissani eräästä ystävästi, joka onneksi on kunnossa ja tällä hetkellä toivottavasti bilettämässä Kööpenhaminan yössä. Se tieto lohduttaa, että näemme tässä kuussa - en tiedä vielä missä, joka Pohjois-Karjalassa tai Helsingissä. Ei sen väliä, kunhan näemme.

Tänään kävin mustikassa. Ihan vaan sen verran, että suun sai makeaksi. Kypsiä ovat, eikun marjametsään!


Twitter Delicious Facebook Digg Favorites More