tiistaina, syyskuuta 30, 2008

Retki Stadissa

Piipahdin eilen siis pääkaupungissamme, aurinkoisena mutta viileänä maanantai-aamuna. Jo pitkään on tehnyt mieli tutustua eri kaupunginosiin ja nyt oli sopiva ajankohta - vaikka tärkeämpääkin tekemistä olisi (mm. erinäiset kirjalliset työt). HKL:n turistilippu kouraan ja menoksi! Aikamoinen harmonia eri kaupunginosilla - jos siis vertaa esimerkiksi Marjaniemeä ja Sörnäistä (molemmissa kävin ensi kertaa elämässäni). Marjaniemen omakotitaloalue näytti hohdokkaalta ja Sörkän kujat aika synkiltä.

Ruoholahdessa sijaitsevassa Kaapelitehtaallakin vierailin ensimmäistä kertaa. Aikamoinen laitos nykyääkin, saati sitten menneisyydessään. Voisin kuvitella asuvani Helsingissä. Niin paljon harrastusmahdollisuuksia ja toisaalta ihania pu
istoja sekä kartanoita, jossa vierailla - käväisin myös Hertsikan kartanoalueella - Munkkiniemen kreivin tiluksilla (jossa siis on kuvattu romanttinen elokuva Katariina ja Munkkiniemen Kreivi). Ihan mukava päivä, vaikkei ystäviä taaskaan tullut tavattua. Harmillista sinänsä. Pitänee ottaa turistikierros uusiksi joku päivä - Helsingissä on paljon uutta nähtävää ja koettavaa.





maanantaina, syyskuuta 29, 2008

Apua kaikkialle

Perjantaina käväisin hammaslääkärissä odotellassani graduseminaaria. Jouduin odottamaan päivystysaikaa parisen tuntia. Eihän hammaslääkäri mitään syytä hammassärylle löytänyt, vaan pienenpienen reiän (jonka hän ystävällisesti paikkasi). No, nyt ei ole liiemmin särkenyt - toivottavasti ei särjekään.

Lauantaina olin omalta osaltani pelastamassa maailmaa Operaatio Nälkäpäivän merkeissä - jälleen kerran. Puolentoista tunnin aikana vartioin keräystonkkaa ja kiitin avunantajia heidän panoksestaan yhteisen hyvän eteen. Eräs vanha herra kysäisi kohteliaasti, että "Apuako jonnekin?" Vastasin: "Tarvittaessa kaikkialle." Hän tokaisi siihen, että "Ei kai Venäjällekin?" Edelleen kohteliaasti: "Sinnekin tarvittaessa". Vaikka Venäjä on rikas maa, niin ihmiset, jotka ovat siellä köyhiä, ovat todella köyhiä. Loistoautolla ajavat vain rikkaat oligarkit. SPR antaa apua kaikkialle, myös Suomeen (kuten Kauhajoen tapaus osoitti). On väärin kuvitella, etteikö rikkaissa maissa tarvita apua...

Tänään kävin Helsingissä, turistiretkellä. Kuvia ja tunnelmia myöhemmin..


torstaina, syyskuuta 25, 2008

Surrealistinen maailma

Samaan aikaan, kun syksy näyttää parastaan auringon avulla, joku kaistapää tappaa 10 viatonta ihmistä. Miten maailma voikaan tarjota yhtäaikaa kauneutta ja katkeruutta? Kaikkein huvittavinta (jos sellaista tässä tilanteessa voi olla) on se, miten kaikki syyttävät toisiaan - ihmiset mediaa, media ministereitä, ministerit poliiseita, poliisit ministereitä. Lähes kaikki tahot ovat onneksi olleet sitä mieltä, ettei Jokelan turmista oltu opittu yhtään mitään. Kouluterveydenhuollon resurssit ovat samalla tasolla kuin vuosi sitten (tai jopa vähentyneet), opettajilla enemmän oppilaita vanhempien jatkuvasta kiireestä puhumattakaan. Kuinka monta viatonta uhria tarvitaan ennen kuin kaikissa suomalaisissa kouluissa on toimiva oppilashuolto? Syyttelyn sijasta olisi terveellisintä keskittyä tuollaisten tapahtumien ennaltaehkäisyyn. Loppujen lopuksihan sanat eivät merkitse mitään, ainoastaan teot.

Surrealistisesta maailmasta kertoo myös Mark Kurlanskyn kirja 1968 - vuosi, joka vavahdutti maailmaa. Tuo vuosi muutti maailmaa ja maailmankuvaa, jota olivat hallinneet niin Vietnamin sota kuin rotuerottelukin. Miten noin kapea-alaista maailmaa on voinut olla olemassa? Maailmaa, jossa totuudesta puhuminen "palkittiin" vankilatuomiolla tai lyijymyrkytyksellä. Kirja oli todella mielenkiintoinen tällaiselle ihmiselle kuin minäkin, joka on ainoastaan kuullut Prahan keväästä ja Mustista Panttereista, muttei ole elänyt ko. ajanjaksoa. Kannattaa tutustua ko. teokseen, jos historia kiinnostaa vähääkään..

Keväästä tulee kaunis.
Kun rapsi kukkii, totuus on voittanut.
Tsekkoslovakialaisten opiskelijoiden tunnuslause vuodelta 1968
Huomenna Tampere kutsuu. Pitäisi käydä hammashuollossa varaamassa tarkastusaika. Ja aukomassa muutenkin suutaan, kun hampia tuntuu tällä hetkellä särkevän.


tiistaina, syyskuuta 23, 2008

Käsittämätöntä

Tänään piti kirjoittaa jotain aivan muuta, mutta ei pysty. Hiljaiseksi vetää.


maanantaina, syyskuuta 22, 2008

Hektinen maanantai

Terveiset Mansesta! Pitipä siellä(kin) piipahtaa aamupäivällä. Tampere se jaksaa aina yllättää - joka paikka on eri näköinen kuin keväällä, jolloin taisin viimeksi keskustassa talsia. Kaupungithan ovat yleisestikin jatkuvassa muutostilassa, joten kovin suuri yllätys remontit sun muut eivät liene. Yliopiston Päätalokin on remontissa. Toivoa vaan sopii, että lisäävät saniteettitiloja (kun ottivat entisiäkin pois).

Paluumatka junassa oli onnistunut (onneksi valitsin ko.vaihtoehdon). Tapasin pitkästä aikaa erään opiskelutoverin, joka kanssa ollaan oltu lähinnä "vihreissä hommissa" - siis ViNOn toiminnassa mukana. Oli kiva kuulla kuulumisia ja kertoa niitä - en olekaan ainoa, joka on ollut yliopiston kirjoissa "riittävän pitkään". Toivottavasti tapaan häntä vielä - hänkin nimittäin on tällainen matkalainen (hänellä tosin on väli Tampere-Helsinki).

Eipä kotonakaan ehtinyt kauaa olla. Operaatio Nälkäpäivän valmistelut kutsuivat (siis spr:n paikallisosaston hallituksen kokous; aiemmin päivällä laitoin lehdistötiedotteen alueen tiedotusvälineille) ja sen jälkeen kunnanvaltuusto - tosin lehteriyleisössä. Valtuustossakin oli pitkästä aikaa päättämisen meininkiä kiistellyn maakaupan ansiosta (ja lehteri täynnä kuntalaisia).

Huomenna Lahteen ja ehkä valmistelemaan mielipidekirjoitusta alueen maakuntalehteen. Aihekin on jo valmiina. Jospa ensin kuitenkin nukkuisi muutaman tunnin..


sunnuntaina, syyskuuta 21, 2008

Syksyn jälkeen kevät

Pienen syksyn jälkeen on jälleen (näköjään) koittamassa kevät - ainakin lämpötilan ja aurinkoisuuden näkökulmasta. Jos viime viikon keskilämpötila oli +8C, alkavalla viikolla se kipuaa jopa +12C. Mutta on toki myönnettävä - syksyä se on silti ja on viisainta pukeutua sen mukaisesti, heijastimineen päivineen.

Kunnallisvaalien (tai kuntavaalien, ihan miten vaan) ehdokasasettelu päättyi viime viikolla. Allekirjoittanutta pyydettiin ehdokkaaksi peräti kahdesta puolueesta. Harkitsin ehdokkuuttani pitkään. Olisihan se ollut mielenkiintoista ainakin yrittää päästä kunnanvaltuustoon kolmannella kerralla. Olen toiminut kahdeksan vuotta erinäisissä kunnallisissa luottamustehtävissä ja nähnyt, miten kunnallispolitiikka toimii käytännössä (teoriahan on tullut tutuksi yliopisto-opintojen kautta). Kieltäydyin kuitenkin kauniisti. En nimittäin ollut valmis sitoutumaan kotikuntaani seuraavaksi neljäksi vuodeksi. Olisi nimittäin korkea aika vaihtaa maisemaa ja suunnata toisaalle - kenties jopa ulkomaille. Kolmevuosikymmentä yhdellä paikkakunnalla - se on kauan se.

Huomenna Tampereelle - toki piipahdus vain.


keskiviikkona, syyskuuta 17, 2008

Lepotilassa

Olen ollut alkuviikon kirjaimellisesti lepotilassa. Kiireisen kuukauden jälkeen elimistö haluaa nollata itsensä ja laittoin flunssan päälle. Jo sunnuntaina jalat olivat yhtä lötköä ja alkuviikon olen makaillut sängyssä hyvä kirja kainalossa (Mark Kurlanskyn 1968). Nyt olo on parempi - parempi olisi, sillä tänään on piipahdettava Lahdessa (ja ehkä tavatta Prinsessa - ihan kun meillä jotain puhuttavaa olisi) ja loppuviikosta Helsingissä.

Sysky on ihmeellinen vuodenaika. Kaikki muuttuu ihmisiä myöten. Kävin lauantaina kuvailemassa luontoa ja sen muuttumista. On se vaan ihmeellistä!


lauantaina, syyskuuta 13, 2008

Tyhjä takki

Takki on tyhjä ja koko perjantaipäivän oli outo olo. Kuukausi Kuntaliittoa ja Kuntamarkkinoita takana. "Muutama" ylityötunti ja vähiin jääneet yöunet - unohtamatta toki viikon sairauslomaa. Tapahtuma onnistui ja päälimmäiseksi jäi kiva fiilis! Oli ihana nähdä vanhoja tuttuja (sekä opiskelijoita että muita ystäviä) ja saada tutustua uusiin tuttuihin. Helsinkiläisiä ystäviä ei valitettavasti ehtinyt nähdä, mikä oli todella harmi. Mutta siellähän he ovat, kunhan vain heilläkin olisi aikaa tavata - kiire on ystävyyden pahin vihollinen.

Melkein itkin hyvästellessäni torstaina ihania työtovereita - en ole tainnut ketään halata yhtä lujaa kuin varamammaani (joka opetti uudelleen muun muassa vaatteiden laskostamista ja jonka luona punkkasin Tapiolassa),sekä toista ihanaa työtoveria, jonka iloisuus aina vaan hämmästyttää.


Paluu arkeen sujui Tampereella ja graduseminaarissa. Kävin myös hakemassa uuden lukuvuositarran - juna- ja bussimatkat puoleen hintaan on turvattu taas vuodeksi. Pitäisi vielä jonkin aikaa nollata itsensä (ehkä se onnistuu päätoimittajan antamalla samppapullolla, heh) ja ryhtyä taas kandin kimppuun - kaksi viimeistä lukua odottaa tekijäänsä.


torstaina, syyskuuta 11, 2008

Kotona

Oma sänky. Vaikkei ole kaksinen eikä ketään ole vieressä lämmittämässä, niin silti niin ihana - viikon Helsingissä siskon (tai varamamman) sohvalla asumisen jälkeen. Pidot on pidetty ja arkinen aherrus alkaa. Huomenna lisää menneestä viikosta. Koettakaa kestää.


torstaina, syyskuuta 04, 2008

Tuska jatkuu

Luulisi, että ensimmäinen pettymys toiseen ihmiseen olisi se kaikkein vaikein läpikäytävä-asia, mutta ei - kyllä toinenkin kerta sattuu yhtä paljon (johtuako siitä, että kyseessä on eri ihminen). Maanantai meni ihan ketuilleen (missasin yhden palaverinkin, heheee), sillä yöunia oli takana vain neljä tuntia. Olemme Prinsessan kanssa tunteneet toisemme jo iät ajat (yli 10 vuotta), mutta silti vielä melko tuntemattomia toisellemme - ja näköjään sellaisina pysymme. Meillä kun ei hänen sanojensa mukaan ole mitään yhteistä (kuten jo muutama merkintä sitten mainitsin) ja varmastikaan ei tule. No, lisää sitten jossain vaiheessa - varmasti viikonloppuna.

Kävin eilen lääkärissä tarkistuttamassa fyysiset tuskat eli puremajäljet. Muuten ne ovat parantuneet ihan ok, mutta keskisormessa oleva aika pahannäköinenkin puremajälki kiusaa edelleen. Lekuri antoi uuden antibioottikuurin ja antoi ohjeet haavan hoitoon (suihkuttelua ja ns. ilmakylpyjä). Niin että millä ajalla, kun sitä Helsingistä kotiutuu aina iltakuudelta - ensi viikolla tuskin silloinkaan. Muutenkin aika nuivaa päivystysmeininkiä tk:ssamme, höh!




sunnuntaina, elokuuta 31, 2008

Whoo-ah!

En tiedä, miten pukisin tämänhetkiset tuntemukset sanoiksi. Kävin Prinsessan luona - en yllätyksekseni juttelemassa, mutta toteamassa, miten sokea olen ollut. Ja kaikkea muutakin. No, onneksi puhumiset on puhuttu vähäksi aikaa. Voisi alkaa keskittymään huomenna alkavaan syyslukukauteen. En vaan jaksa enää kilpailla ystävieni ajasta/huomiosta. Oppia ikä kaikki..

Tänään tuli iltapäivän ratoksi Naisen tuoksu (joka itseltäni löytyy dvd:nä, katsoin toki tunnin lopusta), joka on mielestäni yksi Al Pacinon parhaimpia elokuvia. Koskaan. Ja yksi muistattavimpia kohtauksia on oheinen tangokohtaus. Voi kun minullakin olisi tuon verran koordinaatiokykyä ja viehätysvoimaa, heh..

Lt. Col. Frank Slade: Haven't you heard? CONSCIENCE is daihed.
Charlie Simms: No, I haven't heard.
Lt. Col. Frank Slade: Well, then, take the fuckin' WAX outta your ears! GROW UP! It's fuck your buddy. cheat on your wife. Call your mother on Mother's Day. Charlie, it's all shit.



lauantaina, elokuuta 30, 2008

Lentävä aika

Rankka työviikko takana ja vihdoin viikonloppu! On saanut nukkua tuonne yhdeksään viikonpäivien kuuden sijasta. Luksusta! Aika ei ole mennyt työmatkoissa, vaan tyylikkäästi kotisohvalla ja tietokoneen äärellä. Pitäisi lähteä liikkumaan syksyiseen ilmaan. Tänään oli tarkoitus käydä vierailemassa Prisenssan luona. Olisi niin paljon puhuttavaa, vaikka toisinaan tuntuu, ettei puhuttavaa ole. Toimin eilen hänen "assarinaan" hoitaen yliopisto-ilmoittautumisen maksuineen päivineen. Huomenna sitten.

Vanhenemisen tietää näköjään siitä, että aika menee eteenpäin hurjaa vauhtia. Huomasin tänään erään ystäväni FB:n viestin: "x.x. meni naimsiin viisi vuotta sitten". Jo viisi vuotta siitäkin on kulunut!? Muistan tapahtuman siitä, että olin tuolloin, en hänen häissään Hollannissa, vaan ORUP:n matkassa Ruotsissa. Tekstasin Tukholman yöelämästä kysellen morsiamen kuulumisia - hän kertoi olevansa päissään omissa häissään! Hyvä, että myös avioparilla tuntui olevan hauskaa ja hienosti menee nykyäänkin, kun perhe on kasvanut yhdellä lisäkaunottarella..

Ajan kulumisen huomaa myös televisiosarjoista. Vasta eilenhän seurasin silmä kovana Hill Street Blues -sarjaa tai pikemminkin sen ensimmäistä uusintakierrosta. Nyt tuo sarja tulee jo ties kuinka monetta kertaa - tällä kertaa torstaisin FST5-kanavalta. Legendaarinen sarja, joka näytti tietä muun muassa sellaiselle mestariteokselle kuin NYPD Blue.





keskiviikkona, elokuuta 27, 2008

Uutta vanhaa ilmettä

Blogini on saanut uuden ilmeen syksyn kunniaksi. Syksyn värejä ei nähdä, sillä olen yrittänyt lisätä minulle niin rakkaan sinisen osuutta. Pahoitteluni siitä, että päivittäminen on hiukan jäänyt - osaksi sen takia, että oikea kirjoituskäteni on hieman vajaasorminen (nyt kun keskisormi on pienessä paketissa). Ja tietty Helsingissä ravaamisella on oma osuutensa - huomenna tulee noin 800 kiskokilometriä täyteen. Lisäksi olen ollut huolissani eräästä ystävästäni. Olen viestitellyt hänen kanssaan ja lauantaina ehkä näemme (toivoa sopii). Kouluasiatkin (se kandi) painavat mieltä - viikonloppuna olen ottanut ohjelmakseni ja tavoitteekseni saada yksi luku valmiiksi jo nyt myöhässä olevaan kandiin..

Viikonloppuna luvassa myös blogin päivitystä - luvassa turinoita ystävyydestä, Helsingistä ja elämästä noin yleensä. Ja muutama musiikkivideokin - jee.. Tähän loppuun kuitenkin kulkureiden (eli myös allekirjoittaneen) tunnusbiisi: Egotrippi - Matkustaja, joka ainakin soi Radio Aallossa kiitettävään tahtiin..

Aina matkalla jonnekin, minne ikinä päätyykin
On puolitiessä jostain, tietää sen varsin hyvin itsekin

On olemassa asioita niin kipeitä ja vaikeita

Ettei niistä puhumalla selviä




torstaina, elokuuta 21, 2008

Sairauslomalla

Tämän viikon olen ollut elämäni ensimmäisellä sairauslomalla. Viime perjantai-iltana näet sattui pieni tapaturma joka kai olisi ollut vältettävissä - sain kantapään kautta kokea koirien hampaat ja niiden puremavoiman. No, ei ehkä mitään niin vakavaa, kuin aluksi pelkäsin. Antibioottikuuri naamaan - buranaa unohtamatta ja jäykkäkouristuspiikki takapuoleen. Ei ole oikein pystynyt kirjoittamaankaan, kun vasen käsi on ollut aika turvoksissa.

Onneksi televisiosta on tullut Pekingiä (kisastudion Inka-ystäväni hymyn voimalla parantuu mikä vaan) ja unta on riittänyt. Nyt vaan toivotaan, että haavat paranevat ja mitään ikävää ei ilmaannu. Missasin tosin eilisen Finnkinon SuperPäivän kuten viikonlopun Rockfutiksenkin. Mutta eihän sairauslomalla lennetä eikä urheilla - vaan sairastetaan!


sunnuntaina, elokuuta 17, 2008

It´s me!

Minjan innoittamana loin oman avatarin. En tiedä, onko näköinen - mutta ainakin melkein. Tällä hetkellä tosin parta on jäänyt ajamatta.. Oman hahmosi voit luoda täällä.


tiistaina, elokuuta 12, 2008

Uusi vanha pyörä

Tässä se nyt on - uusi vanha pyöräni. Kirpparilta 40 eurolla sai 21-vaihdetta, jolla jo ajaa päräyttää kummasti vaikka hieman muhkuraisillakin teillä. Ja sävy sävyynkin. Viikonloppu oli hiukka rauhallinen johtuen siitä, että kaikki muut olivat jossain (esimerkiksi Prinsessa pohjoisissa). No, Prinsessan kanssa tulikin nähty viime viikolla kolmesti. Tekstailin pitkäaikaisen ystäväni kanssa, joka vietti aikaansa lapsuusmaisemissaan Pohjois-Karjalassa (eilen häneltä tuli sieltä korttikin). Pitäisi saada aikaiseksi käydä siellä hänen kanssaan - kuten puhetta on ollut.

Väsyttää - sitä ei vaan ole näköjään tottunut aikaisiin herätyksiin kesän jälkeen. Ja nyt junalla kohti Helsinkiä.


torstaina, elokuuta 07, 2008

KAOS under CONTROLL

Monet varmasti muistavat CONTROLLIN - tuon kuuluisan agenttijärjestön sekä tämän kaksi huippuagentin, Maxwell Smart 86:n ja hänen aisaparinsa 99:n, kamppailut rikollista "kaaosta" (KAOS) vastaan. Kultaisen 60-luvun komediasarja lanseerasi monien bondimaisen gadgettien (joita tuoreimmassa versiossakin esiintyy ehkä liiaksikin) lisäksi ensimmäisenä matkapuhelimen esiversion - sen kuuluisan kenkäpuhelimen.

Agenttijärjestö älykköineen kaikkineen on siirtynyt 2000-luvulle. Don Adamsille sekä muille sarjan näyttelijöille osoittaa kunnioitustaan tuore Salainen agentti 86 -elokuva (Get Smart), jonka pääosissa tunari-86:sena häärii Jim Carreyn manttelinperijäksi nimetty Steve Carell. Carellin aisaparina, hehkeänä 99:ä loistaa Pirun punaiseenkin pukeutunut Anne Hathaway. Agentti 23:na mahtailee WWE-painimatoilta tuttu Dwayne "The Rock" Johnson ja pomona Alan Arkin. Elokuvan käsikirjoitukseen ovat näppinsä tunkeneet alkuperäisessä sarjassa vaikuttaneet Mel Brooks ja Buck Henry.

Elokuvan asetelma on sarjastakin tuttu hyvä vs. paha. CONTROLLIN arkkivihollinen KAOS on palannut hiljaiselostaan luomaan ydintuhon uhkaa. Tätä uhkaa laimentamaan Venäjälle lähetetään "kauhukaksikko" 86 ja 99, jotka saavat vastaansa pääkonna Siegfriedin (Terence Stamp). Agenttikaksikon maailmanpelastus-operaatio tarjoaa räminän ja räiskinnän lisäksi, esikuvansa tapaan, smartimaista romantiikkaa.

Loppujen lopuksi elokuva tekee yllättävän hyvin kunniaa 40-vuotiaalle esikuvalleen. Carell onnistuu täyttämään hyvin Don Adamsin laakerikengät, eikä 99-Hathaway häviä seksikkyydessään yhtään Barbara Feldonille. Vanhat vitsit naurattavat yhä ja elokuvaa täydentää hyvin myös monet cameo-vierailut. Lopun ennalta-arvattavuus ja joidenkin vitsien toistettavuus kuitenkin laskee hiukan katsojaviihtyvyyttä. Mielestäni elokuva sopii niin alkuperäisen sarjan ystäville (onhan elokuvassa on monia viittauksia ko.sarjaan), kuin ensikertalais-smarttilaisille. Kolme ja puoli tähteä - tai uskotteko kaksi? Entä yksi?

Voi Max, meillä on ainoastaan neljä minuuttia aikaa pelastaa maailma!




PS Sarjan ystäville on olemassa oma wouldyoubelieve-sivustonsa - uskotko?


keskiviikkona, elokuuta 06, 2008

Pyörät ne pyörii

Löysin varastetun pyöräni - anteeksi vaan karkea kieliasu, mutta raiskattuna. Siellä se lojui, molemmat vanteet solmussa, tarakka ja kissansilmäkin rikoittuina. Harmi sinänsä. Hyvin palvellut pyöräni on nyt romuna, nyyh! Kipaisin kirpparille kulkupeli mielessä ja sieltähän löytyi sininen (aivan kuin minulle tarkoitettuna) montage-fillari, eli maastopyörä 21-vaihteineen. Eikä ollut edes kallis - 40 euroa. Ihan kivastihan tuo kulkee, mutta kauan menee totutellessa uuteen vanhaan pyörään.

Tänään kävin Helsingissä - tai siis piipahdin yhdessä Prinsessan kanssa. Oli ihan kiva päivä, vaikka piipahdus olikin. Tosin surettaa ko. ystäväni masentuneisuus ja ahdistus. Mutta tukea varten ystävät ovat olemassa.

Huomenna elokuviin, katsomaan Salaisen agentin (86) seikkailuita ennakko-näytöksessä. Eikä maksa kuin 4,50 euroa. Tuollaiseen tarjoukseen opiskelijan on pakko tarttua!


lauantaina, elokuuta 02, 2008

Väsymys

Väsyttää. Heräsin puoli viideltä (am siis) tekemään kandia. Ei muuta kuin junaan ja Lahteen. Seitsemän tunnin huhkimisen tuloksena 1/3 kandista on valmiina. Ne tärkeimmät luvut ovat vielä tekemättä, mutta silti jäi hyvä mieli.

Rosmo vei eilen pyöräni - luotettavan, vanhan, jo kaiken nähneen Tunturi Tuiskuni keskellä kirkasta päivää. Jotenkin on haikea olo. Tänä kesänä tuli viimein pyöräiltyä oikein olan takaa ja nyt joudun turvautumaan apostolinkyytiin. Ei opiskelijalla ole varaa uusia pyöräkalustoa, ei edes käytettyyn sellaiseen näy tämän hetkisessä talousarviossa varaa. Mutta ei mitään - onneksi on vielä kaksi tervettä jalkaa joilla matkaa taittaa.

Minjalta vastaanoti
n eilen blogitunnustuksen. Kiitos siitä! :)

Here are the rules
1. Only 5 people are allowed to receive this award. 2. Four dedicated followers of your blog. 3. One has to be new to your blog and live in another part of the world. 4. You must link back to whoever gave you the award.

Ja suomeksi sanottuna siis: 1. Tunnustuksen voi antaa viidelle henkilölle. 2...joista neljä seuraavat blogiasi. 3. Yhden täytyy olla uusi blogissasi ja asua eri paikassa. 4. Linkki siihen blogiin, jolta sait tämän tunnustuksen.

Tätä blogia lukee sen verran harva ihminen, että kaikki saavat halutessaan palkinnon! Jee! :) Kohta on ruoka ja sitten lähden kyllä nukkumaan vähäksi aikaa..


torstaina, heinäkuuta 31, 2008

Paidattomana

Torstain väri oli sininen. Silmillä sinisävyiset aurinkolasit (ja sininen kypärä pyöräillessä) - päällä vaaleansininen t-paita, jalassa sinisen sortsit ja jalassa tietysti siniset sandaalit. Helteisessä säässä piti ottaa paitakin yhdessä vaiheessa pois - tosin läheisellä koripallokentällä. Oli toinen kerta, kun otin paidan pois ihmisten ilmoilla (ensimmäinen kerta tapahtui Kaivarissa).

Aamuseitsemältä olin jo kouluhommin parissa. Alan itsekin uskoa siihen, että jos tekee vähän tekstiä kerrallaan, niin joskus tekele voi olla jopa valmis! Huomenna kai pidän pientä taukoa opinnoista (jotain pientä silti pitää niidenkin eteen touhuta) - pitäisiköhän sitä nukkua hiukan pidempään, jotta lauantaina taas jaksaisi?

Tapasin erään ystäväni pitkästä aikaa. Oli kiva viettää aikaa ja haahuilla ympäri Lahtea. Kävimme huonekaluostoksilla. Tai no, hän osti sängyn. Aika hidasta palvelua - 20 minuuttia kesti myyjän tulo sänkyosastolle. No, hyvää aikaa oli rupatella sängyn reunalla. Itse aloin heti suunnitella oman kämppäni (sitten joskus jossainpäin maailmaa) - sinistä tulee olemaan kyllä ja paljon! Jos olisi yhtä rikas kuin köyhäkin, niin ostaisi heti sängyn ja tuolin ja mattojakin. Haaveilla saa. Hieman pisti kyllä ärsyttämään taljat, joita ko.huonekaluliike möi. En vaan tajua, kuka moista edes tarvitsee seinälleen tai lattialleen. No, ehkä joku jolla on huono maku ja parisataa euroa ylimääräistä..

Huomenna on jo elokuu. Harmittavan nopeasti kesä meni. Kesä, jonka olisi voinut viettää paremminkin..Pah..


maanantaina, heinäkuuta 28, 2008

Tavarat turvassa

Koko pieni omaisuuteni on jälleen turvassa - siis hallussani. Turvassahan ne olivat koko viikonlopun ajan lukkojen takana ja videovalvonnan alaisena. Vaan eipä kukaan ole kaivannut, siis laittanut viestejä kännykkään. Eräs ystäväni laittoi naamakirjaan viestiä kiireistä kesästään. Ovat perheen kanssa reissanneet ahkerasti ja jopa ajaneet kotipaikkakuntani ohitse. Hän kertoi meinanneensa soittaa, muttei sitten viitsinytkään - aamuyö kun oli. Ei tuo olisi haitannut, ystäville linjat ovat avoinna 247 - muut saavat odottaa ns. virka-aikaan.

Tällä viikolla olisi tarkoitus paahtaa kandia niin paljon kuin henkinen kunto antaa myöden. Johdanto on jo pulkassa ja yksi varsinainen lukukin jo "valmiina". Seuraavaksi pitää lukea lainsäädäntöaineistoa (hallituksen esityksiä ja valiokuntien lausuntoja - eduskunnan vastauksia unohtamatta). Oh joy..


lauantaina, heinäkuuta 26, 2008

Tiedä, itkeäkö vai nauraa..

Seuraavalle asialle voisi nauraa joskus - muttei ehkä tänään. Tapani mukaan ajattelin käyttää hellepäivän opiskeluun Lahden tiedekirjaston 24h-atk-luokassa (kun varsinainen kirjastopuoli on kesälauantaisin kiinni, esmi-avaimella siis pääsee atk-luokkaan milloin tahansa).

No, pari-kolme tuntia siinä ahersinkin hikihatussa. Ajattelin käydä hakemassa vettä pullooni - nestetankkauksesta kun pitää huolehtia. Laitoin normaalisti oven kiinni. Mutta, takaisin tullessa ovi ei auennutkaan - eipä tietenkään. Huippumoderni ovijärjestelmä meni tilttiin, eikä siis päästänyt takaisin sisään. Kokeilin tuloksetta muitakin ovia. Mietin, että jaahas - taisi loppua opiskelu tältä viikonlopulta. Luokkaan jäivät kirjojen ja muistitikun (johon kandia on aherrettu) lisäksi sellaiset pienet tärkeät asiat, kuten kotiavaimet, kännykkä, lompakko henkkareineen kaikkineen, sandaalit, silmälasit, aurinkolasit..

Eipä sitten muuta kuin manuaalisesti ulos helleilmaan paljain jaloin ilman puhelinta, rahaa (olo oli kuin jollain hobolla). Piti kotiväellekin pirauttaa läheisen pääkirjaston vahtimestarin (joka tietenkin oli joku kesä-hessu) kännykästä. Onneksi osaan peräti kolme numeroa ulkoa, jotta edes jotain apua saan tarvittaessa.

Mitä tästä opin? Ehkä sen, että luuri ja lompakko pitää olla aina messissä, siis aina vaikka vaan kävelisi oven toiselle puolelle. Luoja tietää, miten olisi käynyt ellei pääkirjasto olisi ollut auki ja olisi sataa pläjäyttänyt. Maanantaina sitten hakemaan koko omaisuuttani, joka toivottavasti on turvassa. Ja sen kirjastonkin piti sitten lauantaina olla kiinni. Heh heh..


torstaina, heinäkuuta 24, 2008

Pessimisti ei pety

Kulunut kesä on ollut hienoinen pettymys. Vaikkeivät odotukset kovin korkealla olleetkaan, niin vähän huono maku on jäänyt. Ystävien kanssa on pitänyt tehdä sitä ja tätä, mutta johonkin he katosivat. No, toisaalta muutamien ystävien kanssa on oltu yhteyksissä ihan kivasti. Pettynyt olen ollut myös itseeni - olisiko aika katsoa itseäni peiliin, vai mitä tässä pitäisi tehdä? Ystävien tekemisiin ja ajatuksiin en voi vaikuttaa, mutta omiini onneksi voin. Kandistakin on saatu jo muutama "raaka" luku valmiiksi.

Puimme Prinsessan kanssa parina viime päivinä "meitä" lähinnä mesen välityksellä. Itselleni on jo pitkään aikaan käynyt selväsi, ettei meitä ole - ainostaan kaksi täysin erilaista ihmistä. Ja ihmissuhdetkeskustelut mesessä vain näköjään vahvistivat asian. Ei siinä mitään - hyvä että vatvominen loppuu ja voin keskittyä esimerkiksi kouluhommiin täysillä.

Onneksi sain Englantiin tekstiviestiyhteyden, monien hankaluuksien jälkeen. Laitoin ensin pari viestiä Sveitsiin (ystäväni oli laittanut väärän maasuunnan kortissaan), mutta tarkastuksen ja maanumeron vaihtamisen jälkeen (Englantiin siis +44) yhteyskokeilu meni läpi. Tiskaamista on kuulemma harrastettu ihan riittämiin lukuisten häiden takia. Pitääköhän tiedustella, tuleeko kirosanat englanniksi vai suomeksi?

Eilen kävin Punaisen Ristin paikallisosaston kesäretkellä - missäpä muualla kuin kesäteatterissa. Hieno näytelmä (Vilttiketju) hienolla paikalla! Oli kiva jälleen huomata, kuinka työteliään järjestämisrumban (linja-auto, liput yms.) palkkana on tyytyväiset osallistujat. Mummot ja paapat kiittelivät piristävästä retkestä. Nämä ovat niitä hetkiä, jolloin kokee itsensä todella tarpeelliseksi. Niih..


sunnuntaina, heinäkuuta 20, 2008

Matkakuumetta

Luin tänään aiemmin viikolla saamani kortin ystävältäni, joka oleskelee Shakespearen maisemissa (Alcester, West Midlands) kieliharjoittelussa. Ja vielä ihan tyylihotellissa. Kaikki on mennyt kuulemma hyvin - ainoastaan matkapuhelinnumero joutui vaihtoon. Täytyy tänään tehdä yhteyskokeilu, jos vaikka onnistuisin vääntämään oikeat numerot. Eilen katselin jo haikeana, mitä kaikkea Keski-Englannissa olisi tarjolla. Pitää nyt laskelmoida ja katsella, mitä tuleman pitää. Tarkoitus nimittäin olisi käydä kielikaunotarta tervehtimässä, kuten puhe on ollut. Saa nyt nähdä..

"Jos rakkaudesta puhut, puhu hiljaa."


torstaina, heinäkuuta 17, 2008

Isoa kovaa..

Eilen ja tänään tuli sitten pyöräiltyä oikein sydämen pohjasta - reilut 30 km). Eilen ulkoilutin iltapäivällä Tunturi Tuiskuni Lahteen - 17,6 kilometriä kotipihasta Lahden rautatieasemalle parkkiin keskinopeudella 21,7 km/h. Tänään erään ystäväni kanssa poljimme sellaisen Tour de Lahden (nimensä mukaisesti, heh). Oli pakko kisauttaa Puksu-junakin ylämäkeen, pientä sykkeennostoa. Lahdessa fillarointi teki kuulemma ystäväni reisille ihan hubaa (taisi eilinen bikki painaa jaloissa, hih). Tourailun jälkeen lähdin sitten kotimatkalle - tahti oli verkkaisempaa kuin eilisellä menomatkalla. Onneksi myötätuuli avitti tällä kertaa matkaa jonkin verran..

Sain poliisilta postia. Järjestyksenvalvoja-kortti odottaa itseään vielä parisen viikkoa, mutta onneksi väliaikaisella todistuksella voi tehdä jv-hommia. Illalla voipi nauttia mansikoista ja kermavaahdosta. Täytyyhän sitä energiaa pumpata, nyt kun sitä on ihan riittävästi mennyt..

Huomenna toki uusi merkintä, mutta jo nyt perjantaisen Suomen-vieraan kunniaksi. Iron Maiden - Bring Your Daughter To The Slaughter. YEAH!!! Onnekkaat he, jotka pääsevät keikalle - nyyh...



keskiviikkona, heinäkuuta 16, 2008

Kaivopuiston kallioilla..

..on kulkijan hyvä olla ja katsella aavalle ulapalle. Eli terveiset Helsingistä! Siellä kuluikin ennalta vähemmän aikaa. Ensin satunnainen matkailija piipahti Kuntatalolla moikkaamssa ihania tuttuja - lounastaen ja höpöttäen kaikenlaista.

Tämän jälkeen piti mennä elokuviin (Sinkkuelämää), mutta raitiovaunu vei miehen kohti Eiraa. Kävin Kaivopuistossa ihmettelemässä paikallisten kesänviettoa - eikä hassumpaa ollenkaan: nukkumista viltin päällä, auringonottoa ja jotkut kuhertelivatkin. Harmitti, että ihan hyvä piknikkisää meni harakoille. Helsinki-reissun jälkeen oli mieluisaa pulahtaa järveen ja makoilla saunan lauteilla..


sunnuntaina, heinäkuuta 13, 2008

3

Meinasin unohtaa (ja näköjään unohdinkin) blogini tärkeän merkkipaalun. Eilen JustBlogIt täytti kokonaiset kolme vuotta! Tällä hetkellä merkintöjä on kunnioitettavat 376 kappaletta. Tosin täytyy muistuttaa, että joitakin vuosia sitten tapahtunut Blogger.comin uudistustyö vei monia kullanarvoisia merkintöjä bittitaivaaseen (RIP).

On ollut kiva kirjoitella elämääni koskevista asioista, vaikkei ne iloisia ole aina olleet - surullisuus kuuluu elämään, siitä ei kai pääse mihinkään. Välillä itsesensuuri iskee, mutta se taitaa olla kaikkien bloggaajien synti - eikö? Olen kuitenkin yrittänyt kertoa kaikista merkittävistä asioista ja ihmisistä - mielestäni ne ja he ansaitsevat sen. Kiitokset blogini vakiolukijoille (teitäkin ihme kyllä on) ja kommentoijille - tästä on hyvä jatkaa, yhteistä matkaa!

Kolme vuotta sitten, näihin samoihin aikoihin, listoja hallitsi ja meitä miehiä villitsi USA:ssa ihana(!) Mariah Carey ja "We belong together". Olen kuitenkin saanut huomata kuluneen kolmen vuoden aikana omakohtaisesti, ettei joitain ihmisiä vaan ole luotu yhteen. Mutta minkäs teet?



Ihmissuhdeviidakossa

Kulunut viikko sujui enemmän tai vähemmän ihmissuhdeviidakossa tarpoessa. Aiemmassa merkinnässä kerroin, kuinka tapasin erään ystäväni kahvittelun ja shoppailun merkeissä. Vasta nyt loppuviikosta havahduin siihen, että hän flirttaili kanssani! No, ystävien kesken tuolla ei liene merkitystä - en viitsi hänelle mitään edes mainita. On tullut myös puhuttua muutenkin ihmissuhteisiin liittyvistä asioista - enemmän tai vähemmän rakentavassa hengessä. Ja tarpominen jatkuu..

Eräs opiskelijatoverini sai viimeisen esseensä valmiiksi - oluen voimalla tosin mutta kuitenkin. Kertoi sen olevan mahtava tunne, kun kaikki on förbi ja todistusta vailla. Varmaan onkin. Itse hikoilen kandin kanssa, lähinnä tuskan hikeä siis..


Pomon Helsingin keikan kunniaksi Born to Run (live-versio) - yksi parhaimmista Bossin biiseistä.





torstaina, heinäkuuta 10, 2008

Aurinkoinen torstai

Toivoa täynnä ollut torstai on mennyt enemmän tai vähemmän ulkoilun merkeissä. Piipahdin jälleen Lahdessa. Piti vihdoinkin käydä heittämässä se järkkärikorttihakemus poliisilaitokselle (eli mäelle) ja vonkaamassa väliaikaista todistusta - jos vaikka intoa riittää tehdä ennen varsinaisen kortin saamista jv-hommia. Sen jälkeen hieman Lahti-touria kävellen, vaikka oli aika pilvinen ja sateinen ilma. Kotiin saavuttua hieman lepoa ja sitten taas ulkoilemaan - kun tuo lämpötila halusi kipua yli +20C. Onneksi niin, sillä viikonlopuksi on luvattu jälleen sateita.

Varasin Finnkinon Superpäivän kunniaksi kaksi elokuvalippua - kahteen näytökseen. Ajattelin vilkaista Sinkkuelämää ja Darjeeling Limited. Saa nyt nähdä..

Pitkästä aikaa musiikkia. Minun piti valita toinen artisti, mutta tänään näin pitkästä aikaa yhden puhuttelevimmista musiikkivideoista. No Doubt ja Don´t speak - take it away...



maanantaina, heinäkuuta 07, 2008

Ja hymyilemättä, kiitos!

Kävin tänään pitkästä aikaa passikuvassa - pakko, muuten se jv-kortti jää lopullisesti uusimatta. Aika hintava oli (15euroa), mutta se ei mieltä painanut - vaan se, ettei passikuvassa saa enää hymyillä. Olen nimittäin tottunut hymyilemään kaikissa valokuvissa (siis sellaista aitoa hymyä, ei mitään pepsodentia) ja nyt jouduin olemaan kuin poliisivalokuvassa hölmistynyt ilme naamassa. Kesähiukset on sentään kunnossa. No, onneksi tuota sängin koristamaa (?) passikuvaa ei tarvitse kenellekään liiemmin esitellä..

Muuten tänään oli ihan ok päivä. Istuin kirjastossa lukemassa kandikirjoja ja muitakin opuksia
(muun muassa tunneälystä) - iltapäivä kului ystävän (joka oli tenttimässä ruotsia) kanssa kahvitellen ja shoppaillen. Tulipa opittua paljon uutta keittiö- ja sisustustarvikkeista - voi kun pääsisi itse sisustamaan! Viihdyn aina hänen kanssaan, niin iloinen ja optimistinen mieli stressistä sun muista huolimatta. Hän totesi yksituumaisesti, että kun vi**ttaa, niin pieni 100 euron shoppailu piristää mieltä kummasti (tänään häneltä ei mennyt kuin 10 euroa). Olisipa yhtä rikas kuin köyhäkin niin voisi sen 100 euroa aina pistää ns. sileäksi. Ehkä sitten joskus. Ainakin jos saan tavoittelemani viransijaisuuden - toivossa on hyvä elää..


lauantaina, heinäkuuta 05, 2008

Vannomatta paras

"Never say never!" eli älä kieltäydy - kerran, kahdesti tai kolmesti..Vannoin, etten ikinä liity poliittiseen puolueeseen - ota siis jäsenkirjaa. Luottamushenkilönä olen toiminut noin kahdeksan vuotta sitoutumattomana. Nyt sitten päätin, pitkän pohdinnan ja harkinnan tuloksena liittyä vihreisiin. Jotenkin luonnollinen valinta, sillä olen ollut ViNO:n listoilla edustajistoehdokkaana (yliopistossa siis) ja luottamushenkilönä ympäristölautakunnassa - ympäristöasiat ovat siis kiinnostaneet minua jo kauan ennen tätä populistista "pysäytetään ilmastonmuutos" meininkiä.

Välillä on vaikea olla poliittisesti valveutunut - ei opiskelijapiireissä vaan kotona. Olemme isän kanssa käyneet monen monta kertaa poliittisia väittelyitä - niin maailman kuin kotimaan politiikasta. Lähipiiriä ei vaan kiinnosta vaikuttaminen eikä aatteet. Onneksi opiskelijatovereiden kanssa parannamme silloin tällöin maailmaa - kukin eriväristen lasien lävitse.


torstaina, heinäkuuta 03, 2008

Katkerat kyyneleet

"Taivas itkee, niin itken minäkin.." Ei tainnut sataa silloin kuin itkin, ennen nukkumaanmenoa. Pari tuntia siinä vierähti, ennenkuin sai unen päästä kiinni - herätäkseni muutaman tunnin päästä uudelleen. Levoton yö muutenkin. Katkeruus se jaksaa ihmistä aina kiusata, kunnes häipyy jälleen taka-alalle. Kurja päivä oli muutenkin - sadetta sai pitää koko päivän. Tiistai sen sijaan oli suhteellisen mukava päivä: ensin parturissa kesähiukset ja sitten Helsinkiin yhdelle tuttavien seurassa. Helsinki-piipahduksen jälkeen uimaan ja saunan lämpöön. Keskiviikkona pyöräilyä ja hiukan kandin tekoa. Niin ne päivät menevät - kesälläkin yhdessä hujauksessa.


maanantaina, kesäkuuta 30, 2008

Unihäiriöinen

Anteeksipyyntö siitä, ettei tämä ole anteeksipyyntö-merkintä ole - vieläkään. On ollut muuta ajateltavaa ja ennen kaikkea elimistö on ollut aika turta. Etenkin loppuviikosta lenkkeilystä ei ole tullut mitään - ainoastaan lepäilystä ja kirjojen kahlailusta (luin Muumipappa ja meri -kirjan). Jo neljänä yönä olen nukkunut huonosti - heräillyt pitkin yötä. Tiedä sitten vaikuttaako tuo huonelämpötila (+30C) tai joku muu. Muutamasta ystävästäni olen ollut huolissani, kun heistä ei ole kuullut mitään. Ehkä he kuitenkin pärjäävät..

Tällä viikolla pitäisi tehdä hiuksista selvää ja ehkä käydä Helsingissä. Loppuviikosta on luvassa kunnon ilmoja, joten kyllä se talviturkkikin lähtee. Ja pitää katsoa tuo Uinu uinu lemmikkini, joka siis tuli viime la-su välisenä yönä. Jos olisin sen tuolloin katsonut, niin sitten yöunista ei olisi tullut sitäkään..


keskiviikkona, kesäkuuta 25, 2008

Hei haloo!

Lupasin itselleni, etten tällä viikolla paasaa surkeasta kesäsäästä. Mutta tänään on pakko todeta, tänään ei ole ainakaan vielä satanut. Eilen tein 10 kilometrin pyörälenkin sadesäässä - olin yltäpäältä märka tullessani kotiin. Onneksi pääsin saunan lämpöön. Saa nähdä, milloin tuo ilmanala lämpenee.

Luin tänään kirjastossa tekstiviestejä käsittelevän opuksen Hei haloo!, joka käsitteli mitäpä muutakaan kuin tekstiviestejä. Mielenkiintoista luettavaa! Tiesittekö muuten, että esimerkiksi tekstiviestin lähetysaika ja -päivä
kertoo lähettäjästään paljon? Entäpä ne ärsyttävät känniviestit? Teen itselleni viikon mittaisen testin tekstiviestittelyyn liittyen (päättyen siis ensi keskiviikkoon). Testistä ja kirjasta tarkemmin siis ensi viikolla..

Seuraava merkintä koskee anteeksipyyntöä - joka on siis jo tehny, kirjallisesti tosin. Huomenna ehkä suullisesti.


tiistaina, kesäkuuta 24, 2008

Ystävät maailmalla

Muutamat ystäväni ovat lähteneet/lähtemässä maailmalle - joko piipahtamassa tai hieman pidemmän aikaa. Toimittajakollegani on miehensä kanssa parhaillaan Seattlessa (WA), kahvin luvatussa kaupungissa vielä puolen viikon ajan. On ollut kuulemma kiva kaupunki. Sateisesta maineestaan huolimatta siellä on ollut kuivempaa kuin täällä - toisaalta mikä ihme tuo olisi?

Sulkapallopartnerini soitteli tuossa illan piristykseksi. Hän oli parhaillaan junassa, matkalla kohti Helsinkiä ja yllättäen Birminghamia. Hänen on näet ennen valmistumistaan suoritettava tutkintoon kuuluva neljän kuukauden kieliharjoittelu. ja nyt hänellä on siihen aikaa, kun hänen gradunsa on onnellisesti painossa. Hienoa, että hän saa mahdollisuuden nähdä hieman Helsinkiäkin pidemmälle maailmaa! Harmittelimme, ettemme ehtineet ennen hänen matkaansa nähdä (ei tuo nyt niin yllätyksenä tullut, myönnetään) Tampereella tai missään muuallakaan. Mutta olimme jo aiemmin sopineet, että piipahdan hänen luonaan Isossa-Britanniassa - heti kun hän on asettunut aloilleen ja minulla on siihen varaa. Tuo tosin tietää Pariisin lykkääntymistä, mutta kai meillä on aina Birmingham. Kortin ainakin lupasi lähettää.

Sain luettua tuon S.Kingin lemmikkikirjan. Ihan ok lopulta. Pitänee laittaa tallentavaan tuo elokuva (la-su-välisenä yönä). Jos vaikka olisi katsomisen arvoinen.


sunnuntaina, kesäkuuta 22, 2008

Elämää mittumaarin jälkeen

Juhannus - mittumaari, on tältä vuodelta taas takana ja edessä hidas, mutta väistämätön matka kohti syksyä. Eihän tässä ole ollut kunnon (uinti)kelejäkään vielä! Mutta helteinen heinäkuu on aina toivomme, eikö niin! Juhannus meni allekirjoittaneelta sadetta, raetta ja ukkosta pidellessä - niin ja Kingin Uinu uinu lemmikkini -kirjan parissa. Vielä olisi sata sivua jäljellä. Ei mitään kunnon kauhua, siis luettuna. Ehkä elokuva olisi ollut pelottavampi, mene ja tiedä kun en oikeastaan ole tuon genren ystävä.

Ensi viikolla olisi todenteolla paneuduttava kandiin - vielä pitäisi lainsäädäntöaineistoon tutustua. Itsehallintoon liittyvää kirjallisuutta on tullut luettuakin viime aikoina - sekä ohjaajan että muiden tuotoksia. Saa nähdä, mitä tuostakin tulee. Ehkä valmista. Ei sillä, ystävien gradut ovat myös jämähtäneet paikoilleen - osalla tietty.


perjantaina, kesäkuuta 20, 2008

Mittumaaria!

Minä avaan syömmeni selälleen
ja annan päivän paistaa.
Minä tahdon kylpeä joka veen,
ja joka marjan maistaa.

Minun mielessäni on juhannus, ja juhla ja mittumaari,
ja jos minä illoin itkenkin,
niin siellä on sateenkaari.

Eino Leino


Hyvää Juhannusta, mittumaaria ja Keskikesän Juhlaa - joka menee allekirjoittaneella hyvän kirjan parissa!


Made of honor

Rakastunut bestman - mitähän tuosta voisi kirjoittaa? Ainakin sen, että se on tyypillinen romanttinen komedia, jonka juoni seuraa perinteistä kaavaa - ennalta-arvattavaa loppua myöten. Lisäksi sen voi todeta olevan, (näin ainakin itse näkisin) päivitetty versio "Neljät häät ja yhdet hautajaiset" -elokuvasta - tosin häitä taisi elokuvassa olla ainoastaan kolme. Ideana kuitenkin hyvä, joskin idean mukana tulee sitten niitä kliseitä roppakaupalla.

Näyttelijätyö oli ailahtelevaa. Patrick Dempsey oli pettymys - taitaa Grey Anatomia antaa miehestä liian hyvän kuvan. Sen sijaan uusi tuttavuus ainakin minulle - Michelle Monaghan, loisti Hannahina sortuen kuitenkin aika ajoin ylinäyttelemiseen.

Rakastunut bestman on kuitenkin romanttisen elokuvan ystäville, johon itsekin lukeudun, katsottava kesäleffa hyvässä seurassa. Itseäni kävi hiukan niiskuttamaan elokuvan lopussa, sillä nainen parhaana ystävänä ei ole mikään helppo asia - tunteet kun kuitenkin johtavat ihmistä, ei siitä mihinkään pääse (eli been there). ***1/2


Cos all of the stars
Are fading away
Just try not to worry
Youll see them some day
Take what you need
And be on your way
And stop crying your heart out
(OASIS - Stop Crying your heart out)




torstaina, kesäkuuta 19, 2008

Paljon kirjoitettavaa - vähän aikaa

Niin paljon olisi (ollut) kirjoitettavaa. Ja sateisen sään takia vielä mahdollisuus bloggaamiseen. Mutta jostain syystä kirjaimet eivät ole löytäneet tietään tänne. Voi olla, että kokopäiväinen ruudun tuijotus vie kirjoittamishalut - sitä vaan haluaa lepuuttaa silmiään. Lupaan juhannuksen aikana korjata tilanteen. Keskikesän juhla menee ihan kotinurkilla tietokoneen välittömässä läheisyydessä - kuten niin monena vuotena.

Tänään on Finnkinon Superpäivä ja ajattelin katsastaa "Rakastunut bestman" -elokuvan Prinsessan kanssa. Emme ole kuitenkaan treffeillä, ihan muuten vaan. Jotta joskus ehkä olisimme, niin meidän pitäisi käydä asiasta jonkinlainen keskustelu - ettei mitään jää epäselväksi. Ihan tarpeeksi on moisesta kokemuksia. Mutta elokuvasta sitten juttua huomenna..


maanantaina, kesäkuuta 16, 2008

Leppoisa lauantai

Lauantaina tapasin erään ystävän pitkästä aikaa - ainakin puoleen vuoteen ei olla nähty (eli sitten viestinnän opintojen loppumisen). Yhteyksiä on toki pidetty yllä lähinnä tekstiviestitse. Pienen hetken verran (noin tunnin) oli mukava istua aurinkoisella Teerenpelin terassilla ja parantaa maailmaa mustikkasiiderilasin äärellä - vaihtaa kuulumisia puolin ja toisin. Eihän tuo ihminen ole onneksi muuttunut mihinkään, onneksi.

Harmi, että tuo aika lentää mukavassa seurassa, sitä olisi jutustellut ja vaikka mutustellut koko päivän. Mutta ystävääni odottivat pitkän ja rankan viikon jälkeen perheenäidin askareet - etenkin kun työmatkojen takia ne ovat jääneet hieman vähemmälle. Mutta sitä se on, valtion työläisen elämä.

Terassituokion jälkeen nautin paikallisesta jalkapallotarjonnasta, joka jatkuu myös tänään. EM-kisoja on kiva katsoa, mutta alasarjojen peleissä on sitä jotain - oikeata jalkapalloa.


perjantaina, kesäkuuta 13, 2008

Perjantai 13. Helsingissä

Terveiset aurinkoisesta Helsingistä! Oli yllättävän lämmin, vaikka merituuli hiukka viilensi oloa. Aika kului suurimmaksi osaksi citypyörällä sotkiessa. Jotenkin naurettavan näköistä, kun metriyhdeksänkymmentä paahtaa menemään tuollaisella pienellä vihreällä citypyörällä. Ja satulakin heilui, kuin heinämies pellolla. Olisikin joku ottanut kuvan minusta sotkemassa sillä!

Tänään vietetään tapaturmapäivää. Itselläni oli toki pyöräilykypärä, kuten aina. Mutta kyllä kypärättömiä viiletti menemään, ihan hirvittää ajatellakin seurauksia kun sattuvat auton kanssa samalle törmäyskurssille. Sattui Helsingissä silti tapaturmia - ratikkojen törmäily ja TEM:n tulipalo. Jälkimmäinen veti paljon väkeä Presidentinlinnan edustalle. Oli toimittajaa, valokuvaajaa, kameramiestä, poliisia, palomiehiä - ja meitä uteliaita. Kesätoimittajia pörräsi joka suunnassa, olisi kyllä tehnyt mieli olla yksi heistä.

Senaatintorilla esittäytyi Pohjois-Karjala, jonne on pitänyt mennä jo kaksi kesää. Heti tuli mieleeni ystäväni, joka tällä hetkellä on kotonaan - Pohjois-Karjalan Nurmeksessa. Ja ikävä, totta kai! Toivottavasti meillä on vielä monenmonta iloista hetkeä Suomen kesässä!

Tänään esiintyy Kylli-täti (Kylie Minogue) Helsingin Harwall Arenalla. Olisin päässyt töihin sinne, mutten ole vielä saanut aikaiseksi sitä jv-korttia - maksaakin peräti 31 euroa. Ensi viikolla se on kai pakko hankkia, muuten se jää. Ihanalta Kylli-tädiltä (voi kun olisi pitänyt mennä katsomaan häntä) Confide in me - omistettu ystävilleni. Ihania olette.

We all get hurt by love
And we all have our cross to bear
But in the name of understanding now
Our problems should be shared

Niinpä



torstaina, kesäkuuta 12, 2008

Perjantai-fiilis

Onko muillakin perjantai-fiilis? Itselläni on ja paha sellainen - joka tilanteessa pitää katsoa kalenteria ja tulla siihen tulokseen, että on vasta torstai. Ei sillä, että huomenna olisi jotenkin erityinen päivä - taitaa sisäinen kello hiukka heittää tuon Oulu-retken seurauksena. Punaista Ristiä on ollut koko viikko, kohta silmätkin ristissä järjestellään kesäteatteria osaston jäsenille. No, huomenna Helsinkiin - lukemaan ja olemaan..

Tänään oli kuitenkin ihan ok päivä. Kävin Lahdessa haahuilemassa erään ystäväni kanssa sielläsuntäällä ja oli kiva muutenkin jutella. Tulihan sitä ostoksillakin käytyä. Farkkuja katselin, mutta aivan ei päällepantavaa tullut mukaan - Anne Mattilan ja Nelly Furtadon cd:t erikoishintaan.

Jannen vika, että päässäni soi Janne Tulkki. Sain muutaman kappaleen bussimatkan aikana ja tuota yhtä kappaletta on tullut kuunneltua ahkeraan. Youtubesta en sitä biisiä löytänyt, mutta ihana tämäkin. Tanssisin tätä mielellään, jos joku veisi - itse vietynä menisimme vain ojasta allikkoon.

Vielä ei ole ketään, jolle omistaisin tämän biisin. Täytyy sitten omistaa kaikille kaunottarille, tasapuolisesti..


En tunne jokaista sun mieles polkua, en sielus erämaata.
Sen tiedän todella, en ilman sinua mä täällä mennä saata.
Olen onnellinen siitä, että kanssas olla saan
täällä ja siellä, elämän tiellä.


tiistaina, kesäkuuta 10, 2008

Kotona taas

Viikonloppu-reissu Ouluun on takana ja väsynyt matkalainen on jälleen kotimaisemissa. Suomen Punaisen Ristin yleiskokous sujui mukavissa merkeissä ja tärkeisiin päätöksiin on otettu osaa - kuten demokraattisessa yhteiskunnassa kuuluu. Saimme asiantuntevan puheenjohtajan järjestöömme, joka tuntee ainakin talouden monet kiemurat - eikä varapuheenjohtajisto ole sen huonompi. Myös ponsia saimme aikaiseksi tuoreen hallituksen pohdittavaksi. Tästä on hyvä jatkaa kohti Lahtea 2011. Itselläni alkaa kolmen vuoden valtuustoura - liikuttavaa olla luottamuksen arvoinen..

Hauskaakin oli päätöksenteon lomassa - eikä vähiten seuran ansiosta.
Piirin ystävien lisäksi matkaa piristi muun muassa hallatoveri vuosien takaa. Oli mukava kuunnella hänen kuulumisiaan - eli lähinnä perheestä ja työurasta opintojen jälkeen. Ihana ihminen jo opiskeluaikoina.

Lauantai-ilta kului hyvän ruoan ja viihdyttävän musiikin parissa - tanssilattiaa unohtamatta. Vaikken osaa tanssia, niin oli pakko viedä muutama kaunotar lattialle (muun muassa tämä hallatoverini). Pitäisi kyllä mennä jonkinlaiseen tanssikouluun *nolo*. Diskomusiikin soidessa oli sitten helpompaa (tosin su-aamuna lihakset olivat aikalailla kipeinä). Ihanien ystävien kanssa oli pakko lähteä myös jatkoille - Cabarehen Happoradion keikalle. Tosin tuolla ei puhumisesta tullut juuri mitään, hyvä jos kuuli omat ajatuksensa.

Ainoa asia, mikä jäi harmittamaan, oli ajanpuute. Kaupunkiin ei juuri ehtinyt tutustumaan, sääli sinänsä kun kauniista kaupungista on kysymys. Eikä oululaisiinkaan oikein saanut kontaktia. Mutta ehkä sitten seuraavan kerran..


perjantaina, kesäkuuta 06, 2008

Viikon parhaat sekunnit

Eilen olivat kyllä viikon parhaat sekunnit kahden ystävän seurassa - lukuun ottamatta niitä 180 sekuntia, joiden takia myöhästyin Z-junasta ja jouduin puolen tunnin odottamisen jälkeen pulittamaan viisi lisäeuroa Pendolinosta (ryöstöä). Helteisen päivän alkupuolisko meni ennakkosuunnitelmista poiketen Lahdessa ystävän kanssa "samoilemassa" ja Urheilukeskuksen lämmöstä nauttiessa. Kivaa oli, vaikka ihan tajuttoman kuuma! Olisi tehnyt mieli kyllä pulahtaa tuonne maauimalaan..

Toisen puolisko meni sitten Vantaalla. Meinasin käydä Helsingin keskustassa, mutta eihän sinne leivinuuniin jaksanut lähteä - tosin yhtä kuuma kai oli naapurikaupungissakin. Jumbossa puolisen tuntia kului ystäväni kanssa shoppaillessa kaikki hooämmät ja mitä niitä naisten liikkeitä
olikaan - mielelläni minä makutuomariksi lähdin. Pääsinpä skootterin kyytiinkin ensimmäistä kertaa elämässäni! Kävimme myös ihailemassa Vantaankoskea ja pitipä sitä oikein koittaa, kuinka kylmää se vesi oli (kyllä, kylmää ja likaista oli). Mukavaa oli olla vaan.

Tänään olisi vuorossa lähtö Ouluun, jossa sujahtaakin sitten koko viikonloppu. Lupasivat hiukka viileätä sinnepäin Suomea, se Jäämeren ilma. Ehkä hyvä niin, parin päivän helteet ovat olleet kyllä armottomat. Ainakin yöt, jolloin pitäisi yrittää nukkua..


maanantaina, kesäkuuta 02, 2008

Kesän ensimmäinen päivä

Kesä on tullut - sekä kalenterin että ilman puolesta. Mukavan lämmintä on ollut, tosin makuuhuone (iltapäiväaurinko paistelee sinne) alkaa taas lämpenemään - tuuletin on toki, mutta sähkö on kallista eikä sitä viitsi tuhlata, jotta itsellä olisi hyvä olo. Pitänee parveke valloittaa joku yö, jos tulee liian kuuma.

Viime viikolla oli lämmin ja kuluneesta viikosta on tulossa vielä lämpimämpi. Harmi sinänsä, pitää kandia vääntää - toivottavasti joku parin viikon sateinen jakso tulisi jossain vaiheessa. No, juhannuksena varmaan kirjoitellaan.
Tällä viikolla reissataan - Suomessa tosin. Helsingissä pitäisi taas pyörähtää ja perjantaina Ouluun viikonlopuksi.

Prinsessan kanssa piti nähdä viime viikonloppuna, muttei sitten tavattu. Sinänsä kurja juttu, kun pitäisi sellaisista asioista jutella, josta ei viitsi sähköpostia laittaa. No, ehkä sitten joskus.


torstaina, toukokuuta 29, 2008

Lämmin Helsinki

Lämpimät terveiset Helsingistä! Meinasin kirjoittaa helteinen Helsinki, mutta kun mittari ei vielä noussut sen maagisen rajan yli. Ihan mukavan lämmintä oli silti. Kävin Eirassa moikkaamassa erästä ystävääni ja lounastin hänen kanssaan - olihan kuulumiset pakko vaihtaa. Sitten kävelimme hänen kanssaan Espan lavalle katsomaan koulukkaiden (Kruunuhaan yläaste, jossa hänen tyttärensä käy) musiikkiesityksiä. Aivan mielettömän innokkaita oppilaita ja laadukkaita musiikkiesityksiäkin! On se hienoa, kun saa sen pilkkeen silmäkulmaan - aikuisena se johonkin hävitetään. Oli ihan kiva viettää alkukesää Espalla ja ottaa rusketusta..

Näin myös erään toisen ystävän. Meidän piti tehdä vaikka mitä, mutta hänen palaverinsa sotki päivän aikataulun. Lopulta juttelimme varmaan puolisen tuntia. Harmin paikka. Lohduttauduimme sillä, että kyllä me kesällä nähdään - ihan riittävästi. Hänen skootteriaan pitää kokeilla ja treenailla - hän ehkä sai houkutelluksi pääkaupunkiseutujuoksuun tulevana syksynä. Niin ne kaunottaret - hieman kun silmäripsejään räpäyttää..

Kruunuhakalaiset lauloivat myös Tehosekoitinta. Omistankin tämän biisin ystävilleni ja tietysti blogiani seuraaville kaunottarille - ihania olette!

Anna tuulen puhdistaa
Nostaa helmoja
Heittää hiukset sekaisin
Kevätmyrskyn kastella
Mekko liimata kiinni vartaloos
Niin olet kaunis
kaunis
ja maailma on sun





maanantaina, toukokuuta 26, 2008

Hei, meitä pamputetaan..

Kertaus on opintojen äiti. Eilen vietin lähes koko päivän järjestyksenvalvojan kertauskurssilla (8h). Ainakin oikeassa kädessä tuntuu kurssitus, sillä pampulla mätkiminen (siis sen harjoitteleminen patjaan) voimalla on rankkaa puuhaa. Ja vielä, kun sellainen 60cm:n patukka painaakin jonkin verran. Paljon oli tuttua asiaa, mutta joukossa uuttakin. Ja ainakin sai kollegoilta kuulla ihmeellisiä tarinoita järkkärin ihmeellisestä maailmasta, joka on vuosien saatossa ammattimaistunut - harvoin tuota vaativaa hommaa enää talkoilla (makkarapalkalla) hoidetaan.Täytyy käydä parturissa ja hommaamassa kaksi pärstäkuvaa, jotta saa korttihakemuksen vetämään. Rahaa palaa..


lauantaina, toukokuuta 24, 2008

Oletko..?

Minjalta meemiä. Onkohan tämä tytöille vai saavatkohan pojatkin vastata? Tuskin kukaan tunnustaa käyttäneensä minihametta..

Oletko..?

[ ] uinut avannossa
[ ] käynyt Lontoossa
[ ] mennyt vahingossa väärään junaan
[ ] katsonut samaa leffaa kaksi kertaa peräkkäin
[x] tehnyt runoa (kirjoitellut olen..)
[x] lyönyt jotakuta (veljesten nahistelua)
[ ] ollut lempiartistisi keikalla
[ ] harrastanut balettia
[ ] ollut kirpparilla myymässä
[x] löytänyt kadulta rahaa (pieniä summia)
[ ] värjännyt hiuksesi
[ ] lintsannut
[x] saanut jälki-istuntoa
[ ] sanonut opettajaa vahingossa äidiksi/isäksi
[x] matkustanut pummilla (lähijunissa helppoa)
[x] lukenut Raamattua
[ ] tuhlannut yli 200 euroa kerralla vaatteisiin
[x] ollut yksin leffassa
[ ] ollut kielikurssilla
[ ] soittanut pilapuhelua
[x] kokeillut nyrkkeilyä
[ ] kierinyt alasti lumikinoksessa
[x] voittanut arvonnassa (ja vielä pääpalkinnon:)
[ ] pyörtynyt
[x] haaveillut näyttelijän urasta
[ ] joutunut jonkun epäilyttävän tyypin seuraamaksi
[x] lukenut dekkaria
[x] menettänyt läheisen ihmisen
[ ] ollut isosena jollain leirillä
[ ] käyttänyt minihametta
[x] jättänyt kokonaan lukematta kokeisiin
[x] tuntenut itseäsi yksinäiseksi (aika ajoin)
[ ] tehnyt kurkkunaamiota kasvoillesi
[ ] ollut katsomassa oopperaa
[x] harrastanut näyttelemistä (lukiossa)
[x] lukenut Mauri Kunnaksen kirjoja
[ ] neulonut lapasia
[x] katsonut Stand by me -leffaa
[x] eksynyt
[x] keksinyt aprillipäivänä pilaa jonka joku uskoi (monta kertaa)
[ ] järjestänyt yllätysjuhlia jollekin
[ ] liftannut
[x] syönyt pizzaa aamupalaksi
[ ] ollut ambulanssin kyydissä
[x] ollut poliisiautossa
[ ] omistanut lemmikkieläintä
[ ] laulanut sooloa jossain tilaisuudessa
[ ] soittanut/laulanut bändissä
[x] ajanut autoa
[ ] ajanut mopoa
[ ] nukahtanut koulussa tunnille (joskus on ollut kyllä lähellä)
[x] saanut aivotärähdystä
[ ] lukenut salaa toisen päiväkirjaa
[ ] maalannut taulua
[x] ollut yli 2 kuukautta pois kotoa (lasketaanko armeija?)
[x] ollut kesätöissä
[ ] maistanut mustekalaa
[ ] unohtanut parhaan kaverisi syntymäpäivää
[x] ollut festareilla (töissä)
[ ] karannut kotoa
[ ] luntannut kokeessa
[ ] saanut ampiaisenpistoa
[x] saanut murtumaa (käsi mennyt lapsena hieman rikki)
[x] antanut rahaa katusoittajalle
[x] ensin inhonnut jotain leffaa/tv-sarjaa ja sitten alkanutkin tykkäämään siitä
[ ] käynyt Irlannissa
[ ] käynyt Ukrainassa
[ ] pelannut twisteriä
[x] katsonut Kauniita ja rohkeita kokonaisen jakson verran
[x] hukannut kirjastokirjan (onneksi on löytynyt)
[x] kulkenut alasti kotona
[x] ollut galleriassa
[x] opetellut elvyttämistä
[x] ollut liikenneonnettomuudessa (pienessä kolarissa)
[ ] tilannut jotain ostos-tv:stä
[x] ollut sairaalassa yötä (itseasiassa kaksikin - sekä tavallisessa että varuskuntasairaalassa)
[ ] vuokrannut asunnon
[x] ollut Lapissa
[x] esiintynyt oikeassa teatterissa
[ ] saanut jonkun jäsenen menemään sijoiltaan
[x] ollut lehdessä
[x] tilannut jotain netistä
[ ] ollut tappelussa
[x] lukenut kirjan ruotsiksi
[ ] käynyt ulkomailla elokuvissa
[ ] ollut lastenkodissa
[x] käyttänyt heijastinta
[x] leikkinyt pikkuautoilla
[x] syönyt viimeisen tunnin sisällä
[ ] valvonut yli 48 tuntia putkeen
[x] ollut onkimassa
[ ] kuvitellut olevasi kala
[x] itkenyt itsesi uneen
[ ] soittanut kirkon kelloja
[
] kerännyt kolehtia
[ ] teipannut suun kiinni
[ ] palauttanut kokeen tyhjänä
[x] ollut nälkäpäivä-kerääjänä (monta vuotta)
[x] saanut kuhmun viimeisen vuoden aikana
[x] saanut mustelman viimeisen vuoden aikana
[ ] tippunut portaat alas viimeisen vuoden aikana
[ ] saanut aivotärähdyksen viimeisen vuoden aikana
[ ] tippunut puusta viimeisen vuoden aikana
[ ] ollut sairaalassa viimeisen vuoden aikana
[x] käynyt lääkärissä viimeisen vuoden aikana
[ ] saanut silmätulehduksen viimeisen vuoden aikana
[ ] käynyt kampaajalla viimeisen kuukauden aikana


perjantaina, toukokuuta 23, 2008

Uusia vanhoja paikkoja

Eilen tuli tutustuttua Lahteen. Tuttu kaupunki sinänsä, yllättäen - mutta joihinkin paikkoihin ei ole vaan eksynyt pitkään aikaan. Ensinnäkin Lahden vesitorni. Siellä se seisoo kalliolla ja on koko ajan näkyvillä, mutta harvoinpa sinne tulee lähdettyä. Kaunis paikka ja varmasti lämpimillä ilmoilla kalliolla notkuu jos jonkinlaista kesänviettäjää. Vesitornin jälkeen oli vuorossa Pirunluola - en tiennyt koko kallioiden olemassaolosta. Kaikkea uutta sitä oppii, omasta naapurikaupungistaan. Tänä kesänä olisi tutustuttava tarkemmin Helsinkiin, erityisesti sen museoihin. Siellähän nekin ovat olleet..

Ensi viikolla olisi muutama ystävätapaaminen - Helsingissä ja Tampereella. Nyt ilmojen lämmetessä on kiva kävellä, heitellä korista tai olla vaan. Piknikkiäkin voisi harkita, en ole koskaan moisella ollut.

Laitoin pitkästä aikaa muutamalle ystävälle postikortin. Mutta niistä sitten enempi myöhemmin. Mukavaa viikonloppua, olkeehan ulukona!


tiistaina, toukokuuta 20, 2008

Nopea kevät

Nopeasti tämä kevät etenee. Nyt olemme jo toukokuun lopussa, vaikka sään puolesta voisimme olla vasta huhtikuussa. Allekirjoittanut on käyttänyt kevättoppatakkia ainakin pyöräillessä, mutta loppuviikosta olisi taas siirryttävä hieman ohuempaan takkiin. Eilen kaivoin jo lippalakin esille, jos vaikka sitä jossain vaiheessa kesää tarvitsisi.

Viime perjantaista vielä muutama sana. Tampereen-piipahdus oli ihan mukava päätös viime viikolle. Pelailin sulkapalloa ja jutustelin mukavia mukavan ihmisen kanssa (käytän tästä lähtien hänestä kirjainta L etunimen mukaan). On se kumma, miten hyvin toisen kanssa voi tulla toimeen niinkin lyhyen (vajaa kolmen kuukauden) tuttavuuden jälkeen. L on ensimmäinen steiner-koulun kasvatti, jonka tunnen - minulla on ollut hieman ennakkoluuloja steinerlaisiin muttei ole enää. Ensi viikolla jälleen tapaamme (tällä viikolla hän ahkeroi gradua) - siitä eteenpäin onkin epävarmaa hänen mahdollisen Englannin reissun takia.

Minun pitäisi jutella Prinsessan kanssa, siis irl. En tiedä, onko meillä edes mitään puhuttavaa. Henkilökohtaisesti en jaksa enää tätä kissa-hiiri-leikkiä. En ole läheskään niin hyvä puhuja kuin kirjoittaja (heh, onko edes sitäkään) ja tunteista kirjoittaminenkin on vaikeata - taitaa olla sukupuolivika.

EDIT: BBC1:n aamuohjelmasta bongasin tämän kappaleen, joka sopisi ehkä molempiin neitosiin. Niin, Prinsessan olen jo lattialle vienytkin...
Arctic Monkeys: I bet you look good on the dance floor



torstaina, toukokuuta 15, 2008

Askelia..

Tänään tuli talvi. Ainakin räntää satoi reilun tunnin ajan. Onneksi sade tuli vasta alkuillasta. Aamupäivällä käväisin Lahdessa tapaamassa erästä ystävääni pitkästä aikaa. Kävimme Radiomäellä ihastelemassa Lahden tunnettuja maamerkkejä eli aikansa palvelleita radiomastoja. Hienoja rakennelmia, ei voi muuta sanoa. Juttelimme myös niitä näitä, opiskelusta lähinnä.

Iltapäivällä testasin N95:n gps-ominaisuuksia Nokian Sports Tracker (Beta) -sovelluksen avulla. Tein pienen testilenkin Lahdessa (sellaisen puolen tunnin rykäisyn) - ainakin askelia tuli ihan riittävästi. Vielä kun tietäisi, miten fillarointilenkki tallentuisi mahdollisimman vaivattomasti.

Huomenna Tampereelle. Ainakin sulkapalloa pitäisi pelata, kevään viimeistä vuoroa viedään.


keskiviikkona, toukokuuta 14, 2008

Ihmisen arvoista elämää myös Suomessa

Ihmisoikeuksista keskustellaan nyt kiivaasti - Kiinan olympialaisten kynnyksellä. Aiheellisestikin, kieltämättä. Ihmisoikeudet koskettavat myös suomalaisia ja Suomea. Meillä on monia, joilla ei ole ihmisoikeuksia tai ainakin ne toteutuvat huonosti. Köyhät, työttömät - syrjäytyneet kaikkinensa muutamia mainitakseni.

Ihmisarvoinen elämä kuuluu kaikille - ihmisoikeudet kuuluvat kaikille. Rotuun, sukupuoleen, ikään ja muuhun erottavaan ominaisuuteen katsomatta. Itse tuen ihmisoikeustyötä Amnestyn kautta kuukausilahjoituksen avulla. Kahdeksan euroa ei ole paljoa, mutta jotain silti. Toivottavasti näin voi omalta osaltani auttaa Amnestya tekemään maailmaa edes hiukan tasa-arvoisemmaksi paikaksi elää.

Bloggers Unite





tiistaina, toukokuuta 13, 2008

Hyötyä ja huvia Helsingissä

Hei Helsingistä! Piti pikaiseen käydä pääkaupungissa - for business and pleasure. Kävin siellä jv-työhaastattelussa ja hetihän olisi Areena-keikkaa tiedossa. Ongelmana on, että kertauskurssi uupuu. Olisi siis investoitava siihenkin, jotta pääsisi jotain pientä tienaamaan. Loppukuusta olisi yksi kurssi tiedossa, kai sinne on mentävä.

Huvipuolta edusti muun muassa pikakäynti kasvitieteellisessä puutarhassa. Ihan tunnelmaan en päässyt aikataulusta ja ajankohdasta johtuen - ehkä kuukauden päästä tuollakin pitää uudestaan piipahtaa. Enempi nähtävää ja haisteltavaa. Ihan kiva Hesan reissu (tuli ostettua myös microsd-kortti N95:seen), paitsi hävitin hanskat todennäköisesti Pasilan pääkirjastoon. Kurja juttu, mutta onneksi talvi on puolen vuoden päässä. Toivottavasti.


Prinsessan kanssa on yhteydenpito ollut hieman hiljaista - osin omasta tahdostani ja toisaalta opintokiireiden takia. En tiedä enää, miten suhtaudun ao. henkilöön. Ehkä se siitä - luultavasti ei.


Twitter Delicious Facebook Digg Favorites More