lauantaina, heinäkuuta 26, 2008
marko77
Seuraavalle asialle voisi nauraa joskus - muttei ehkä tänään. Tapani mukaan ajattelin käyttää hellepäivän opiskeluun Lahden tiedekirjaston 24h-atk-luokassa (kun varsinainen kirjastopuoli on kesälauantaisin kiinni, esmi-avaimella siis pääsee atk-luokkaan milloin tahansa).
No, pari-kolme tuntia siinä ahersinkin hikihatussa. Ajattelin käydä hakemassa vettä pullooni - nestetankkauksesta kun pitää huolehtia. Laitoin normaalisti oven kiinni. Mutta, takaisin tullessa ovi ei auennutkaan - eipä tietenkään. Huippumoderni ovijärjestelmä meni tilttiin, eikä siis päästänyt takaisin sisään. Kokeilin tuloksetta muitakin ovia. Mietin, että jaahas - taisi loppua opiskelu tältä viikonlopulta. Luokkaan jäivät kirjojen ja muistitikun (johon kandia on aherrettu) lisäksi sellaiset pienet tärkeät asiat, kuten kotiavaimet, kännykkä, lompakko henkkareineen kaikkineen, sandaalit, silmälasit, aurinkolasit..
Eipä sitten muuta kuin manuaalisesti ulos helleilmaan paljain jaloin ilman puhelinta, rahaa (olo oli kuin jollain hobolla). Piti kotiväellekin pirauttaa läheisen pääkirjaston vahtimestarin (joka tietenkin oli joku kesä-hessu) kännykästä. Onneksi osaan peräti kolme numeroa ulkoa, jotta edes jotain apua saan tarvittaessa.
Mitä tästä opin? Ehkä sen, että luuri ja lompakko pitää olla aina messissä, siis aina vaikka vaan kävelisi oven toiselle puolelle. Luoja tietää, miten olisi käynyt ellei pääkirjasto olisi ollut auki ja olisi sataa pläjäyttänyt. Maanantaina sitten hakemaan koko omaisuuttani, joka toivottavasti on turvassa. Ja sen kirjastonkin piti sitten lauantaina olla kiinni. Heh heh..
No, pari-kolme tuntia siinä ahersinkin hikihatussa. Ajattelin käydä hakemassa vettä pullooni - nestetankkauksesta kun pitää huolehtia. Laitoin normaalisti oven kiinni. Mutta, takaisin tullessa ovi ei auennutkaan - eipä tietenkään. Huippumoderni ovijärjestelmä meni tilttiin, eikä siis päästänyt takaisin sisään. Kokeilin tuloksetta muitakin ovia. Mietin, että jaahas - taisi loppua opiskelu tältä viikonlopulta. Luokkaan jäivät kirjojen ja muistitikun (johon kandia on aherrettu) lisäksi sellaiset pienet tärkeät asiat, kuten kotiavaimet, kännykkä, lompakko henkkareineen kaikkineen, sandaalit, silmälasit, aurinkolasit..
Eipä sitten muuta kuin manuaalisesti ulos helleilmaan paljain jaloin ilman puhelinta, rahaa (olo oli kuin jollain hobolla). Piti kotiväellekin pirauttaa läheisen pääkirjaston vahtimestarin (joka tietenkin oli joku kesä-hessu) kännykästä. Onneksi osaan peräti kolme numeroa ulkoa, jotta edes jotain apua saan tarvittaessa.
Mitä tästä opin? Ehkä sen, että luuri ja lompakko pitää olla aina messissä, siis aina vaikka vaan kävelisi oven toiselle puolelle. Luoja tietää, miten olisi käynyt ellei pääkirjasto olisi ollut auki ja olisi sataa pläjäyttänyt. Maanantaina sitten hakemaan koko omaisuuttani, joka toivottavasti on turvassa. Ja sen kirjastonkin piti sitten lauantaina olla kiinni. Heh heh..
Posted in
KESÄ08
Tekstit
2 kommenttia:
Voi ei. Mä olisin ollut ihan raivona tuossa tilanteessa. Onneksi olivat sentään turvassa siellä. Mutta on kyllä orpo olo kun mainitsemasi kamat jää johonkin.
Hih, arvelinkin että sinä olit ehkä toiminut toisella tavalla kuin minä..:D Tuollaisessa tilanteessa on vaan punnittava eri vaihtoehtoja ja pidettävä pää kylmänä. Onneksi oli paikka, johon mennä ja kyytikin - muuten olisin kyllä marssinut vaikka poliisilaitokselle..
Lähetä kommentti