sunnuntaina, tammikuuta 07, 2007

Prinsessa ja Assari Helsingissä

sunnuntaina, tammikuuta 07, 2007 marko77

Eilen oli kyllä hauskin ilta moneen aikaan, huh heijaa! Lähdin erään naapurikaupungissa asuvan ystäväni (jota en ollut nähnyt aikoihin) kanssa katsomaan Paholainen pukeutuu Pradaan Tennispalatsiin. No, elokuvan näin toistamiseen siis, mutta mitäpä en kaunokaisten pyynnöstä tekisi..;) Elokuvanautinto oli hyvä, vaikka hieman myöhässä teatteriin saavuimmekin. Syy oli oikeastaan minun, unohdin leffaliput autoon ja allekirjoittaneen piti juosta hakemaan nuo liput.

Elokuvan jälkeen kävimme Tennarin Wayne´s Coffeessa (herrasmiehenä toki tarjosin kaffet ja muffinsit - omena-kanelimuffi on kyllä really to die for!) ja juttelimme niitä näitä - ihmissuhteistakin (liekö elokuvalla vaikutusta, tiedä häntä). Ehkäpä tuon keskustelun pohjalta hän sai lempinimekseen Prinsessa (hän sekä näyttää sieltä ja varmasti joskus jollekin onnelliselle on sitä) ja minusta tuli tietenkin Assari. Oikeastaan assistentin homma voisi (oikeasti siis) olla aika mielenkiintoista - mene ja tiedä.

Hauskinta illassa ehkä oli käynti Satumassa (oli pakko kurkistaa sisään, ihan ok mesta - kai, pitää joskus oikein kokeillakin) ja Ärrällä (sulkeimisaikaan tietenkin). Prinsessa osti sieltä Reginan ja ruotsinkielisen Cosmon - Assarina toki kannoin niitä pitkin ja poikin Helsinkiä. Kävimme hankkimassa huikopalaa Aika Kebabissa (söin kanaa pitaleivällä- suosittelen) ja juttelimme tietysti mukavia. Välillä jutut tosin menivät, kuten koko illalla, hieman levottomiksi. Matkalla takaisin parkkipaikalle ihastelimme muun muassa Fazerin kahvilan komeaa jouluikkunaa (joka ensi viikolla kenties puretaan=syödään).

Automatkalla (Helsinkiin ja takaisin) tunnelma vaihteli vakavasta melko hulvattomaan menoon..:D Menomatkalla vaihdoimme kuulumisia niin opiskelu- kuin siviilirintamallakin. Välillä tosin hyvän biisin sattuessa (kuuntelimme Iskelmäradiota) Prinsessa laulaa lurautti muutaman suosikkisävelmänsä. Tulomatkalla puhuimme jälleen ihmissuhteista (tai niiden puuttesta) sekä tietenkin lauloimme parhaita kotimaisia ja kevyen musiikin klassikoita..:p

Tällainen on pakko ottaa uusiksi ja ainakin lupasimme niin..;) Kertakaikkiaan ihana ihminen ja hyvä ystäväkin.. Seuraavan kerran allekirjoittanut elokuviin torstaina - Superpäivänä tietenkin. Kaikkien, ainakin naisten, kehuma Bond olisi kyllä nähtävä..


Posted in ,

torstaina, tammikuuta 04, 2007

Arki koittanut

torstaina, tammikuuta 04, 2007 marko77

Pari viime päivää on pitänyt kiirusta. Pätkätyö jatkuu taas joulutauon jälkeen jonkin aikaa ja opintoja on myös suunniteltava. Ensi viikolla alkaa yliopiston kevätlukukausi - pitänee viikonloppuna jonkinlaista opintosuunnitelmaa tehdä. Huh, mitä siitäkin tulee.

No, myös viestinnän opinnot jatkuvat loppukuusta. Viime syksy olikin rankka, toivottavasti kevät olisi hieman helpompi. Mutta kyllä se ahkeroiminen kannattaa joskus - sain Viestinnän tutkimusmenetelmät -kurssista kokonaisarvosanaksi nelosen. Loppuesseekin meni putkeen (nelonen siitäkin). Jotenkin sitä ensin ajattelee, että ei noista esseistä selviä millään - mutta kyllä se siitä iloksi muuttuu. Tavoitteena on jatkossakin ottaa joka kurssista se kolmonen.

Myös kesää on mietitty, sillä tammikuu on kesätyönhakijalle kaikkein kiireistä aikaa. Muutama seikka aina mietityttää - tai ainakin aiheuttaa harmaita hiuksia hakemuksia rustatessa. Ensinnäkin itsestä on vaikea kertoa, etenkin parhaimmista puolista (huonoistahan voi kertoa vaikka mitä). Lisäksi juttunäytteitä on niin paljon, että on vaikea valita niitä kaikkein edustavimpia. Suosittelijoita onneksi löytyy. No, saa nähdä - yrittänyttä ei laiteta.


Posted in ,

tiistaina, tammikuuta 02, 2007

Uusivuosi, vanhat kujeet..

tiistaina, tammikuuta 02, 2007 marko77

Terveellistä uutta vuotta kaikille! Tämäkin vuosi on sitten jo pari päivää vanha. Vuodenvaihde meni perinteiseen tapaan kotosalla. Muutama raketti paukuteltiin (itse tosin en ostanut paukun paukkua), mutta tina jäi valamatta. Aamuseitsemältä vielä heräilin katsomaan Ison Omenan menoa ja meininkiä - hauskaa tuntui riittävän. Aion nyt katsella sinne halpoja lentoja, jos vaikka muutaman päivän ensi vuodenvaihteessa viettäisi toisella mantereella. Tavoitetta auttaisi kesäduuni, jota pitää nyt tammikuussa hakea oikein tosissaan.

Tällaisen listan löysin eräästä blogista. Ajattelin, että miksipä ei omalta kohdaltakin voisi hieman menneitä muistella. Jossen muutu kivipatsaaksi, niin palaamme astialle - toivottavasti Geneve-kuvien myötä..;)

1. Mitä sellaista teit vuonna 2006, mitä et ollut tehnyt koskaan aiemmin?
Ostin naiselle kukkia..
2. Piditkö uudenvuodenlupauksesi, ja teetkö enemmän ensi vuodelle?
Pidin ja en. En tee, muutama lupaus pitää motivaatiotason korkealla..
3. Synnyttikö kukaan läheisesi?
Ei, mutta eräs ystävä kyllä..
4. Kuoliko kukaan läheisesi?
Onneksi ei.
5. Missä maissa kävit?
Ainoastaan Sveitsissä (koneenvaihto Ruotsissa ja Saksassa).
6. Mitä sellaista haluaisit vuonna 2007, jota puuttui vuodesta 2006?
No, en nyt tiedä. Oma kämppä ois kiva..
7. Mitkä vuoden 2006 päivämäärät tulet aina muistamaan ja miksi?
Varmaan kaikki sellaiset, jolloin olin ystävien seurassa.
8. Mikä oli suurin saavutuksesi tänä vuonna?
Aloitin viestinnän aineopinnot ja sain varattua graduaiheen,jee!

9. Mikä oli suurin epäonnistumisesi?
En saanut gradua alkuun. Vieläkään..
10. Kärsitkö sairauksista tai vammoista?
Kesällä olin kuukauden kipeänä ja elokuussa satutin nilkkani kentällä.
11. Mikä oli paras asia, jonka ostit?
Varmaan eräälle ystävälleni syntymäpäivälahja, sellainen kaulakoru. Ehkä paras ostos ikinä.
12. Kenen käytös herätti hilpeyttä?
Erään ystävän, aina yhtä hilpeä! ;)
13. Kenen käytös masensi?
Ei tule mieleen..
14. Mihin käytit suurimman osan rahoistasi?
Itseni viihdyttämiseen (elokuvat)..
15. Mistä olit oikein, oikein, oikein innoissasi?
Loppuvuoden Sveitsin-matkasta - Geneve on ihana kaupunki! :)
16. Mikä laulu tulee aina muistuttamaan sinua vuodesta 2006?
Shakiran "Hips don´t lie"
17. Viime vuoteen verrattuna, oletko:

a) onnellisempi vai surullisempi?
En nyt tiedä, ehkä molempia tasapuolisesti..
b) laihempi vai lihavampi?
Samoissa mitoissa, luulisin ainakin.

c) rikkaampi vai köyhempi?
Yhtä rikas kuin köyhäkin..
8. Mitä toivoisit tehneesi enemmän?
Tenttejä..
19. Mitä toivoisit tehneesi vähemmän?
Tyhmistä asioista urputtamista. Joidenkin elämä on huonompaa kuin minun.
20. Kuinka vietit joulua?
Tuttuun tapaan kotosalla.

22. Rakastuitko vuonna 2006?
Hih hih hih..jaa, tiedä häntä..
23. Kuinka monta yhdenyön juttua?
0, kun juttukin kokematta..

24. Mikä oli suosikki tv-ohjelmasi?
Uusintana tulevat Aikahyppy ja Ihmemies. Big Brother 24/7 sekä Venus ja Apollo.
25. Vihaatko nyt ketään, jota et vihannut viime vuonna tähän aikaan?
En varmaan edes osaa vihata.

26. Mikä oli paras lukemasi kirja?
TUli enimmäkseen luettua tenttikirjoja. Varmaan Sofia Originale..

27. Mikä oli suurin musiikillinen löytösi?
Iskelmäkuningatar Anne Mattila. Kertakaikkisen ihana! :)

28. Mitä halusit ja sait?
Päästä ulkomaan matkalle ja uusia ystäviä..
29. Mitä halusit muttet saanut?
Paljon..
30. Mikä oli suosikkileffasi tänä vuonna?
Ehdottomasti Geishan muistelmat

31. Mitä teit syntymäpäivänäsi ja kuinka vanha olit?
Pidin vapaapäivän, eli en mitään erityistä. Liian vanha..:)
32. Mikä yksi asia olisi tehnyt vuodestasi mittaamattomasti tyydyttävämmän?
Gradun aloittaminen..
33. Kuinka kuvailisit henkilökohtaista pukeutumiskonseptiasi vuonna 2006?
Värittömän rento..
34. Mikä piti sinut järjissäsi?
Musiikki..
36. Mikä poliittinen asia herätti eniten mielenkiintoasi?
Presidentinvaalit ehdottomasti.
37. Ketä ikävöit?
Kaikkia ystäviä, myös heitä, jotka ovat valmistuneet..
38. Kuka oli paras tapaamasi uusi ihminen?
Varmaan erään keskustelupalstan ihmiset (ulkosuomalaiset)..


Posted in

sunnuntaina, joulukuuta 31, 2006

Tervemenoa, vanha vuosi

sunnuntaina, joulukuuta 31, 2006 marko77


Tämä vuosi on onneksi kohta pulkassa ja uusi kolkuttaa ovella. Eipä tästä jäänyt käteen oikeastaan mitään - opiskelua, työharjoittelua ja kipeenäkin tuli tuossa kuukauden verran oltua. Äkkiä tämä vuosi on taas mennyt, vastahan oli kesä (vaikka sää tällä hetkellä onkin mitä on). Kotosalla tulee "juhlittua", eli tinaa valaan ja eiköhän siinä se. Vähän oli toisenlaiset suunnitelmat, mutta mitä niistä nyt tilittämään, kun ei mitään enää millekään voi.

Kiitollinen täytyy olla niistä vähäisistä ystävistä, joiden seurassa olen saanut aikaani viettää - mukavaa on ollut niin elokuvissa kuin muuallakin. Heidän kanssaan kyllä viettäisi enemmänkin aikaa, mutta elämä on... Opintojen kannalta aika vaihteleva vuosi. Eteenpäin ei juuri menty pääopinnoissa (siis Tampereella), mutta viestinnän opintoja taas käynnisteltiin ja aika rankka syksy olikin - eikä kevät juurikaan helpotusta tuo.

Ensi vuosi - tasakymmeniä vähän yhdellä jos toisella. Eiköhän se tästä, päivä kerrallaan. Mutta hyvää Uutta Vuotta kaikille blogia seuraaville, ystävilleni ja vihollisilleni! Tavataan taas ensi vuonna..


Posted in

lauantaina, joulukuuta 30, 2006

A night at the movies, 2006

lauantaina, joulukuuta 30, 2006 marko77

Kuluneena vuonna kävin elokuvissa useammin kuin koskaan aikaisemmin. Syinä voisivat olla mahtava seura, hyvä elokuvatarjonta tai hieno elokuvateatteri-kompleksi (löysin Tennispalatsin). Kävin elokuvissa kuluneena vuonna kahdeksan kertaa. Kotimaisia pätkiä oli kaksi - FC Venus ja Matti ja loput ulkomaisia; mukaan mahtui niin amerikkalaisia, espanjalaisia, kuin ruotsalaisiakin elokuvia. Muutaman kerran oli hyvää seuraa mukana, mutta yksin on täytynyt mennä esimerkiksi Paholainen pukeutuu Pradaan -pätkään. Ja huomenna ken tietää löydän viihdyttämässä itseäni The Holiday -elokuvan parissa.

Parhaita elokuvia valitessa (siis allekirjoittaneen katsastamia) valinta ei todellakaan ollut vaikea. Kaksi nousi ylitse muiden - Geishan muistelmat ja Volver-paluu. Geishassa elokuvaelämys oli joltain toiselta planeetalta, eikä vähiten elokuvaseuran takia. Volver puhutteli monella eri tavoin ja ensimmäistä kertaa jäin (yksin kun olin) katsomaan lopputekstit sekä kuuntelemaan elokuvan musiikkia muiden kiiruhtaessa ulos teatterista. Myös Da Vinci-koodi yllätti kirjaa lukemattoman Telluksen tallaajan - Howardilta hyvää työtä!

Pettymyksiä ei tälle vuodelle sattunut, kaikki elokuvat olivat vastinetta rahoille. Saa nähdä, mitä ensi vuosi tuo tullessaan - ainakin Bond pitää heti alkuvuodesta käydä katsomassa ja Das Leben Der Anderen.


Posted in

perjantaina, joulukuuta 29, 2006

Lukemattomia kirjoja

perjantaina, joulukuuta 29, 2006 marko77


Olen siis viime aikoina viettänyt aikaa kirjojen - muiden kuin tenttikirjojen (jotka kyllä jaksavat odottaa lukemistaan kirjahyllyssä) parissa. Vaihtelu tekee hyvää ja varmasti on virkistänytkin.

Mielenkiintoisimmat lukemani kirjat olivat eittämättä Tuija Matikan Sofia Orginale ja Mika Ojakankaan Ystävästä ja vihollisesta. Molemmat olivat puhuttelevia ja ajatuksia herättäviä - eikä vähiten kirjoissa käsiteltyjen teemojen kannalta. Ojakankaan teoksen lukeminen tosin vaatii hieman filosofian ja Raamatun tuntemusta, jotta punainen lanka tulisi paremmin ymmärrettyä.

Kahden edellämainitun kirjan lisäksi tuli kahlattua Riikka Juvosen Suomineidon sotatieto. Teos ei sinänsä tuonut ainakaan itselleni mitään uutta, mutta oli hyvä asioiden palautuskirja. Jokaisen on hyvä tietää suomalainen sotahistoria, vaikka sitä kouluissa hyvin opetetaankin. Jorma Palon Nils Gustafsson ja Bodomin varjo odottaa lukijaansa, ehkä sitten uudenvuoden jälkeen.

Huomenna olisi vakaa tarkoitus käydä lävitse vuoden 2006 elokuvat - siis allekirjoittaneen katsomat, vaikka Bondin voisi sunnuntaina käydä katsomassa.


Posted in

torstaina, joulukuuta 28, 2006

Pretty Maids All In A Row

torstaina, joulukuuta 28, 2006 marko77

Joulun aika on kohta jäämässä taakse. Siis kohta, sillä loppiaiseen saakka joulunaika on aina kestänyt. On tullut ainakin syötyä ja lepäiltyä - liikkumista unohtamatta. Muutama EI opiskeluun liittyvä kirja on joko luettu tai luettavana - niistä sitten lisää myöhemmin.

Blogimerkinnän otsikon valinta tuotti vaikeuksia. Alkuun meinaisin laittaa otsikoksi Pienen hetken (Anne Mattilan erään laulun mukaan), mutta sehän ei oikein olisi sopinut. Valitsin lempiyhtyeisiini kuuluvan The Eaglesin "Pretty Maids All In A Row" - ehkä se sopii parhaiten, tai sitten ei (jokainen päättäköön itse).

Pienistä hetkistä - sanoista, teoista tai eleistä, on joskus iso ilo. Sähköpostista tai puhelinsoitosta puhumattakaan. Rakkaista ystävistä tai kavereista on kiva kuulla ja heitä on todellakin mukava nähdä. Erään kanssa on taas pitkän tauon jälkeen meseilty - tai yritetty ainakin meseillä. Yhtä kaikki, kiva olla yhteyksissä.

Tänään näin erään ihmisen vuosien takaa. Siis näin, en valitettavasti ollut juttusilla. Kävin paikallisessa kirjastossa maksamassa sakkorinkini (peräti kaksi euroa). Tämä kaunokainen huomasi sisääntuloni ja tietysti tervehti hymyillen (saaden tietysti samanlaisen vastatervehdyksen). Kirjastossa kuulumisten vaihtaminen on aika kovan työn takana ja varsinkin nyt, kun tämä kaverini oli jossain seurueessa mukana. Kirjaston jälkeen kävin kaupoilla ja sama seurue tuli kauppaan (törmäsimme ulko-ovella). Kaverini puhui matkapuhelimeen, joten myös nyt kuulumisten vaihtaminen jäi toiseen (tai siis kolmanteen kertaan, joka joskus toivottavasti tulee). No, hyvä että edes nähtiin ja hänen hymynsä kyllä auttaa jaksamaan yli pimeimmänkin päivän.

Laitoin eräälle opiskelijatoverilleni vuosien takaa sähköisen joulutervehdyksen. Hou hou (tyypillistä hänelle tuo otsikointi, hymyilyttää vieläkin) -otsikoitu sähköposti kilahti toissapäivänä sähköpostilaatikkooni. Ko. henkilö kiitti joulutervehdyksestä ja kertoi joulun kuulumiset. Loma-aika jäi töiden takia kahteen päivään ja edessä olisi päivän urheilutapahtumien koonti iltaa varten (hän valitteli, että urheilussa tapahtui joulupyhinä kovin vähän). Hyvinhän tuo urakka tuli suoritettua ja jälleen kerran hän näytti oikein, no, kauniilta.. Olen kertonut hänelle monesti olevani ylpeä siitä, että hänen unelmansa on toteutunut eli hän saa työkseen tehdä sitä, mitä on opiskellutkin (ja aina halunnut tehdä). Olisi kyllä kiva nähdä häntä joskus kahvikupposen merkeissä..

Minulta kysyttiin tänään neuvoa. Kieliopillista tosin, mutta kuitenkin. Mukava tietää, että apu kelpaa joskus. Ja ainahan sitä annetaan, oli joulu tai juhannus - ystäville linjat ovat aina avoinna. Huomenna vuoden viimeinen arkipäivä. Miten nopeasti vuosi onkaan mennyt..


Posted in

sunnuntaina, joulukuuta 24, 2006

Hyvää Joulua! *<:)

sunnuntaina, joulukuuta 24, 2006 marko77

Hyvää Joulua ja Onnea vuodelle 2007!
Season Greetings to everyone! Peace on Earth!


24. Näin sydämeeni Joulun teen..

sunnuntaina, joulukuuta 24, 2006 marko77

Jo joulu joutui - jokaiselle aistille. Riisipuuroa, joulukukkia, kynttilämeri hautuumaalla. Illalla kinkkua (joka tuoksui aamulla niin hyvälle) ja porkkanalaatikkoa sekä toivottavasti muutama lahja (tärkeimmät olen jo saanut, eli muutaman ihanan ystävän).

Ajatukset hiipivät ystäviini ympäri Suomen ja maailman. Toivottavasti myös heillä on mieluisensa joulu. Aamulla satoi vettä, nyt paistaa aurinko - ja pakastaakin. Toivottavasti saamme hieman lisää lunta, nyt maa on paikka paikoin paljas.

Joulukalenterini idea oli tarjoa jokaiseen luukkuu kuvia sekä ajatuksia elämästä ja kenties muutama paljastuskin allekirjoittaneesta. Idea ei ihan toiminu, mutta ensi vuonna uudestaan. Nyt on kaikki luukut aukaistu - muutama jäi Sveitsin reissun takia väliin.

Rauhallista Joulua itsekullekin säädylle!


Posted in

lauantaina, joulukuuta 23, 2006

23. Sunnuntai?

lauantaina, joulukuuta 23, 2006 marko77

Tänään oli sunnuntai-olo koko päivän. Vähemmästäkin päivät menneet sekaisin, kun aurinkoakaan ei näy kuin viitisen tuntia. Mutta pikkuhiljaa se joulu tulee. Viimeiset lahjat pakettiin ja sähköiset kortit menemään. Kuusikin on koristelu, täytyypi huomiseksi napata siittä kuva. Kohta kinkku uuniin. Toivottavasti saa jo aamulla maistiaisia..


Posted in

perjantaina, joulukuuta 22, 2006

22. Talvipäivänseisaus

perjantaina, joulukuuta 22, 2006 marko77

lunta joka suuntaan
eikä tietä missään
minä olen palaamassa
sinne mistä lähdin
kuunhopea loistaa
valaisee kylmät taivaat
minä tähyän taivalta
koetan arvioida matkaa
Vuoden lyhin päivä. Onneksi aurinkoinen sellainen. Kävin pyörälenkillä, vaikka oli hiukka liukkaat tiet. Kaverini osti Nurmeksesta sulkapallomailan, pääsee vihdoin harrastamaan hikiliikuntaa. Jäitä tässä odotellaan, pääsisi vihdoin luistelemaan. Viime vuonna tähän aikaa oli jo monet kerrat käyty lämimässä ja hukattu tusina kiekkoa. Mutta, vuodet eivät ole veljeksiä.








Posti toi vielä muutaman joulukortin. Ne piristävät aina, myös vuoden lyhintä päivää. Yksi kortti tuli hyvältä ystävältäni (ja tuoreelta äidiltä) Alankomaista. Tekisi mieli mennä ensi vuonna häntä katsomaan. Kortteja tuli tänä jouluna viime vuotiseen tapaan. Lähetin toki enempi mitä sain, mutta ei siinä mitään. Jokainen laittaa heille, kenelle laittaa. Huomenna laitan vielä muutaman sähköisen tervehdyksen. Kyllä sähköinenkin joulukortti menee, varsinkin kun ei tiedä ao.ihmisten osoitteita. Tänään tuli myös uusia Geneven kuvia, kiva..


Posted in

21. Säg att du älskar mig

perjantaina, joulukuuta 22, 2006 marko77

Nämä blogimerkinnät tuppaavat tulemaan aina päivän myöhässä, pahoittelut siitä. Kun lentää maailman ja Suomenkin turuilla ja toreilla, niin väkisinkin jotain jää tekemättä. Eilen kävin Helsingissä ihmettelemässä pääkaupungin joulua. Sekä Stockmannilla että Kampissa oli niin hulabaloot, ettei pahemmasta väliä. Heikompaa hirvittää, mutta meno ei ollut läheskään samanlaista kuin eräässä geneveläisessä tavaratalossa. Ei alkuunkaan.

Finnkinon Superpäivänä oli tietysti elokuva-ilta. Kävin katsomassa Tennispalatsissa Daniel Fridellin "Säg att du älskar mig". Yllätyin positiivisesti ja pidin elokuvasta, vaikka aihe oli aika rankka ja osin käytetykin (monikulttuurinen Ruotsi). Elokuva on kertomus teini-ikäisistä ruotsalaisnuorista, jotka etsivät ystävyyden ja rakkauden rajoja. Kaikki on huoletonta, kunnes päähenkilö, nuori maahanmuuttaja-tyttö Fatou (Haddy Jallow) joukkoraiskataan kahden koulutoverinsa toimesta. Fatou kieltää tapahtuneen ja yrittää jatkaa normaalia elämäänsä, mutta lopulta murtuu paineen alla. Kannattaa käydä katsomassa, vaikkei mikään komediapläjäys olekaan. *** 1/2


Posted in ,

torstaina, joulukuuta 21, 2006

20. Kinkku käveli kotiin

torstaina, joulukuuta 21, 2006 marko77

Joulu alkaa vihdoinkin tulla kotio. Tontut leikkivät ikkunalla, pipareitakin on kuulemma jo tehty, kuusi odottaa sisääntuomistaan parvekkeella ja kinkku on kävellyt pakastimeen - kauan tuota sikaa jahdattiinkin. Luntakin tuli jonkin verran, ihan vaan asvaltin peitteeksi. Hiihtämään ei pääse luistelusta puhumattakaan. Niin ja maanantaina söin joulunajan ensimmäisen riisipuuron - mitään pikkujouluja kun en ole päässyt viettämään.

Olen tehnyt myös viimeisiä jouluostoksia (osan lahjoista=suklaata toin reissultani). Tuntuu siltä, että joka vuosi on yhä vaikeampi ostaa lahjoja etenkin perheelle (siis vanhemmille ja veljille). No, lahjat ovat joka tapauksessa käytännöllisiä ja toivottavasti tarpeellisia. Myös ystäville on vaikea ostaa lahjoja. Tai siis ei ehkä vaikea sanan varsinaisessa merkityksessä. Sanotaan, että vaikka he itse eivät mitään haluaisi, niin kuitenkin niitä tulee annettua (haluan täten kiittää heitä siitä, että a) ovat olemassa ja b) ovat eräitä tärkeimpiä ihmisiä, mitä maa päällään kantaa). Tästä aiheesta on puhuttu muutama kuukausi sitten ja tullaan varmaan puhumaan koko blogin olemassaolon ajan.

Geneve-kuvatkin on tullut purettua, niitä sitten pyhinä tunnelmien kera.



Posted in

tiistaina, joulukuuta 19, 2006

19. Lepäilyä ja lenkkeilyä

tiistaina, joulukuuta 19, 2006 marko77

Tiistai on sujunut lepäilyn merkeissä ja juoksevien asioiden hoitamisessa (lähinnä koulujutut sain päätökseen tältä vuodelta). Nukuin paremmin kuin pariin kolmeen päivään, mikä tietysti on hyvä asia. Tuli myös lenkkeiltyä ja pyöräiltyä, nyt kun säät sallivat taas ulkona olemisen. Hiukka kylmä on, mutta talvella pitääkin. Tosin ilo taitaa jäädä lyhytaikaiseksi, mutta luonnolle ei voi mitään.

Huomenna pitää purkaa kamerasta Geneve-kuvat sekä kirjoittaa matkaraportti ja muutenkin fiilistellä matkaa, josta jäi paljon käteen - ehkä enemmän kuin arvaankaan. Mutta matkasta lisää tuonnempana.


Posted in

maanantaina, joulukuuta 18, 2006

18. Takaisin kotona

maanantaina, joulukuuta 18, 2006 marko77

Salut tu le monde Sveitsistä ja Genevestä! Takaisin rakkaassa kotimaassa, vaikka olisin minä sinne jäänyt - sen verran kaunis kaupunki (jossa todellakin on vielä melkein kesä, ruusut kukkivat ja nurmi vihersi). Suklaata ja juustoa - ah, mitä makuja kaupunki tarjosikaan! Tuli puhuttua viittä kieltä matkan aikana, tosin ranskaa olisin halunnut puhua enemmänkin, mutta kun ei osaa niin ei osaa..

Kokemuksia, kuvia ja tunnelmia myöhemmin..Vielä väsyttää jonkin verran, sillä eilinen päivä meni käytännössä reissun päällä (lentäen Geneve-Frankfurt-Helsinki ja bussilla Helsinki-Lahti).


Posted in ,

keskiviikkona, joulukuuta 13, 2006

13. Kohti normaalia arkea

keskiviikkona, joulukuuta 13, 2006 marko77

Tänään oli viimeinen päivä pätkätöitä tältä vuodelta. Puolitoista kuukautta meni ihan vauhdilla ja työkokemusta tuli taas jonkin verran. Reissun jälkeen palataan suht normaalin päiväjärjestykseen, eli ainakin jonkin verran pidempään saa taas nukkua. Ja tavata kavereita, mikäli he kiireiltään ehtivät.

Huomenna siis reissun päälle. Pakkaaminen on kaikkein ärsyttävintä matkustamisessa. Kunpa pelkkä passi ja hammasharja riittäisivät - mutta ei ainakaan paria päivää pidemmälle reissuille. Nyt lähti mukaan muun muassa neljä t-paitaa, neljät sukat, pari paitaa. Reissusta huolimatta yritän bloggailla - toivottavasti Hotel Le Grenil:ssä löytyy nettiyhteys. Au revoir vähäksi aikaa!


Posted in

Geneve kutsuu kulkijaa

keskiviikkona, joulukuuta 13, 2006 marko77

Satunnainen matkailija on pakannut tänään matkalaukkuaan, sillä edessä on matka Geneveen, Sveitsiin. Matkaan lähdetään torstai-aamulla (aikaisin täytyy tällaisen pitkänmatkalaisen nousta) ja takaisin Suomessa ollaan sunnuntai-iltana.

Kyseessä on erään nuorten lehden opinto- ja suunnittelumatka muun muassa Kansainvälisen Punaisen Ristin päämajaan sekä Punaisen Ristin museoon. Lisäksi tarkoitus on tutustua ah, niin ihanaan, joskin kalliiseen kaupunkiin. No, eiköhän satunnaisella matkailijalla ole varaa pariin teekupposeen Geneve-järven rannalla tai luisteluhetkeen tekojääradalla. Sveitsissä on toki käyty ennenkin, mutta vain eteläisessä osassa ja tutuksi tuli ainoastaan Geneven lentoasema.

Täytynee pakata ainakin aurinkolasit ja kevyempää takkia mukaan, sääennusteissa oli luvanneet ainakin +10C ja aurinkoista - saa nyt nähdä. Ehkä parempi kuin ei oleta mitään. Ärsyttävää muutenkin pakata, sillä olen aina ottanut matkoilleni (omasta mielestäni) liikaa tavaraa, lähinnä vaatteita. Muiden kantaessa sellaista pientä reppua allekirjoittanut raahaa sellaista hemmetinmoista laukkua. No, kai sitä on oppinut varautumaan kaikenlaiseen - tai sitten ei. Tuliaisille pitää vaan jättää tilaa, tai sitten täytyy kuljettaa suklaat ja juustot käsimatkatavaroissa..

Heitetäänkö pois kaikki housut ja paidat,
lähdetään lennolle...




Posted in

tiistaina, joulukuuta 12, 2006

12. Normaali päivä

tiistaina, joulukuuta 12, 2006 marko77

Tänään oli aika, no, normaali päivä. Aamulla pätkätöitä ja illalla vapaaehtoistyötä. Niin ja parturissa tuli käytyä - enää ei ole MacGyver-hiuksia, vaan ihan normi lyhyet hiukset. Päivän ehdottamasti parasta antia oli erään ystäväni näkeminen pitkästä aikaa - niin ja hänen suloisen poikavauvansa tapaaminen. Vaikka pikkuherra ei osannut vielä moikata, niin uskon että meidät tuli esiteltyä. Ja äitiys suorastaan hehkui hänestä.. :) Jotenkin positiivinen olo valtasi allekirjoittaneenkin, ehkä se on sitä ystävän puolesta iloitsemista..



Posted in

maanantaina, joulukuuta 11, 2006

11. Valmista

maanantaina, joulukuuta 11, 2006 marko77

No niin, essee on sitten valmis. Liian pitkä jälleen kerran, mutta näin aina - toivottavasti joku kolmonen siitä heltiää. Täytyy vielä kommentoida muiden esseitä (kaksi esseestä kommentoitavana). Huomenissa tuo on pakko hoitaa, ettei unohdu. Opettajan palautetta odotellessa..

Joulukortitkin ovat jo suurimmalta osin kirjoitettu ja merkitetty - keskiviikkona sitten postiin. Muutaman kortin vien henkilökohtaisesti perille, jos ehdin ennen aattoa. Itse en kovinkaan montaa korttia odota, mutta antamisen ilo on kaikkein tärkein - minä ainakin välitän ystävistäni, josseivät muut sitä tee. En todellakaan pahoita mieltäni, jos joku ei korttia laita - son ihan up yours, eiku up to them. Muutama sähköinen kortti tulee valitettavasti lähetettyä, kun en kaikkien ystävien osoitteita tiedä. Mieluiten pahvinen kortti, jotenkin sydän enemmän mukana kuin esim. sähköisissä korteissa. Mutta muistaminen se kai on pääasia..


Posted in

sunnuntaina, joulukuuta 10, 2006

10. Harvinaisia ilmiöitä

sunnuntaina, joulukuuta 10, 2006 marko77

Tänään luonnossa esiintyi kaksi perin harvinaista ilmiötä: aurinko ja tähtitaivas. Oli sanoinkuvaamatonta ihastella iltalenkin aikana kirkasta tähtitaivasta ja muistella, miten ne tähtikuviot oikein menivätkään? Viimeksi taisin yhtä kirkasta tähtitaivasta ihastella Seinäjoen yössä elokuussa valmistautuessamme Rockfutiksen SM-kisoihin. No, se siitä..

Essee on viimeistelyä vaille valmis. Huomenna aamulla vielä muutama rivi, niin sitten on urakka ohi. Eihän noita merkkejä ole kuin noin 15000, joten pikkunen urakkahan tuo - normi esseeseen tai kandiin/graduun verrattuna.

Alkaa myös viimeinen työviikko, tai työviikon puolikas. Keskiviikkona tällä erää viimeinen pätkätyöpäivä, jonka jälkeen..No, palaan tuohon tuonnempana. Kuten myös ystäviin, joista on niin kova huoli ollut viime aikoina..




Posted in

lauantaina, joulukuuta 09, 2006

8. ja 9. Edelleen harmaata..

lauantaina, joulukuuta 09, 2006 marko77

Kaksi luukkua samalla kertaa, eilen kun ei tullut kirjoitettua merkintää. Juutuin Gordon Ramsayn "Kurjat Kuppilat" - ohjelmaan, jota olen täällä suositellutkin. Ja suosittelen yhä - mies kyllä osaa asiansa ja melkein innostaa allekirjoittaneen kokkaamaan. Tai ei sittenkään, polttaisin vaan kaikki ruoat pohjaan.

Viikonloppu on mennyt aika harmaissa merkeissä. Eilen satoi paikoin vettä (no, se Hesan reissu kaatui muihin syihin), tänään taisi ihme kyllä olla poutaa. Tuli pyöräiltyä, ei ainakaan ole liukasta. Lumettomuudessa on siis puolensa, pyöräilykausi ainakin saa jatkoa. Vaikka kyllä sitä talvellakin -25C:n pakkasessa on tullut fillaroitua. Asennekysymys.

Essee on pian valmis, saimme kaikki lisäaikaa sen tekemiseen. Meillä on ihana opettaja, hän on Helsingin yliopiston viestinnän lehtoreita. Antaa palautetta teksteistä ja innostaa tutkimuksen tekemiseen. Mietin tuossa kirjoittaessani, että ei tuo gradunkaan tekeminen niin vaikeata pitäisi olla - alkuun vain olisi päästävä, niin kyllä se siittä. Vaan tuo aihe vaivaa edelleeen. Täytyy kai kirjoittaa kaksi tutkimussuunnitelmaa, kummasta se ohjaaja sitten pitäisi..

Pitäisi muutama sana kirjoittaa BB 2006 -ohjelmasta, joka sitten loppui viime perjantaina (eli siis viikko sitten). Herätti kyllä monenlaisia tunteita, mutta siittä sitten lisää..


Posted in

perjantaina, joulukuuta 08, 2006

7. Kirjoituskiireitä

perjantaina, joulukuuta 08, 2006 marko77

Eilen oli kirjoituskiireitä, kun viestinnän opintojen essee painaa päälle. Työn ja muiden opintojen ohella tuota on tehtävä, jotta se valmistuisi ajoissa. Motivaatio on aika ajoin hakusessa, mutta mitäpä en tekisi tulevaisuuden eteen. Ei kai noista viestinnän opinnoista ole haittaakaan. Tuli käytyä kirjastossakin hakemassa hieman muutakin luettavaa kuin koulukirjat - käteen tarttui Tuija Matikan "Sofia Originale". Täytyy tutustua tarkemmin, kun tässä nyt ehtii..


Posted in

keskiviikkona, joulukuuta 06, 2006

6. Kaveria ei jätetä

keskiviikkona, joulukuuta 06, 2006 marko77

Itsenäisyyspäivällä on minulle aina erityinen merkitys - voidaan sanoa, että se on minulle arvokkain päivä vuodessa. Suvussani on paljon sotaveteraaneja, joille sota on joka päivä läsnä muodossa tai toisessa. Lisäksi äitini suku on lähtöisin menetystä Karjalasta, jossa olisi jonain päivänä kiva vierailla.

Myös armeijan käyneenä ja vapaaehtoiseen maapuolustuskoulutukseen osallistuvana osaan antaa tälle päivälle sille kuuluvan arvonsa. Veteraanien työtä on mukava jatkaa, toivottavasti emme koskaan joudu rintamalle puolustamaan kotia, uskontoa ja isänmaatamme.

Päivä kului siis isänmaallisessa merkeissä. Aamulla kuuntelin YLEn välityksellä lipunnostoa Tähtitorninmäellä ja kuuntelin Finlandiaa. Iltapäivällä oli vuorossa Tuntematon Sotilas - jälleen kerran. Nyt tapitan Linnan Juhlia - sitä kättelykierrosta siis. Toivottavasti sitä joskus pääsisi Linnaan itsekin, siis presidentinlinnaan.


Posted in

tiistaina, joulukuuta 05, 2006

5. Tenttiä pukkaa

tiistaina, joulukuuta 05, 2006 marko77

Tänään tuli tentittyä kaksi ainetta (molemmat julkisoikeutta): eurooppaoikeus ja julkistalouden hallinnolliset perusteet. Ensimmäiseen osasin jopa vastata, toinen meni miten meni.. Yllättävän vähän tuttuja, ainostaan muutama ihana (hih) naama näkyi tenttitilaisuudessa. Suurin osa jo joulun vietossa, aika hiljainen kampus oli noin yleensä. Väsyttävä päivä, tosin huomennakaan ei saa levätä - esseen kirjoittaminen kutsuu; ensin pitää tosin lukea muutama opus. Laitan rastin seinään, kun olen saanut viestinnän ja muut opinnot tältä vuodelta pulkkaan.


Posted in ,

3. ja 4. Viikonloppu väsyksissä

tiistaina, joulukuuta 05, 2006 marko77

Palaan menneeseen viikonloppuun, jonka yleiskuva oli aika lailla väsähtäynt. Sunnuntaina lepäilin ja katsoin televisiota - sekä tietysti aloitin loppuesseetä. Pelottaa ihan kympillä, miten työn ja tenttimisen oheella saan tuon tehtyä etenkin kuin sain toisesta luentopäiväkirjasta nelosen.

Eilen maanantaina siis sain opettajan kommentin: Hei! Varsin johdonmukaista ja pätevää pohdintaa jo rajautuneen kysymyksen äärellä -- tätä oli ilo lukea. Menetelmällineen pohdinta on selkeää ja kysymys ja menetelmäajatukset samaa paria. Hyvää työtä kaiken kaikkiaan ja arvosana 4. Hui, eihän tuosta tule kuin paineita, mutta uskoisin, että yleisarvosanaksi on tuo 3 varmistunut. Jotenkin alkaa olla finaalin puolella tämä vuosi etenkin opintojen suhteen, eikä jaksaisi kirjoittaa enää riviäkään. Mutta perjantain jälkeen on helpompaa..


Posted in

sunnuntaina, joulukuuta 03, 2006

2. Leppoisa lauantai

sunnuntaina, joulukuuta 03, 2006 marko77

Eilinen meni kutakuinkin leppoisissa merkeissä. Tuli lepäiltyä ja pyöräilyä - molemmat olleet viime aikoina harvinaista herkkua. Aurinkoinen päivä oli ihan tervetullut asia. :) Tuli myös hieman lueskeltua, mutta yritin pitää opinto/työ -vapaan päivän. Tänään olisi sitten aloitettava tuota esseetä, jonka deadline on siis perjantaina. Tiistaina olisi lisäksi eu-oikeuden tentti, saa nähdä miten menee. Täytyy siellä kai käydä katsomassa, millaiset kysymykset opettaja on keksinyt.


Posted in

perjantaina, joulukuuta 01, 2006

1. Pyhä toimitus

perjantaina, joulukuuta 01, 2006 marko77

Juice Leskisen "Pyhä toimitus" on soinut koko päivän päässäni, vaikken uhkailuista eilen "Lauluja rakastamisen vaikeudesta" kuunnellutkaan. En tiedä miksi, ehkä biisi heijastaa hieman omaa elämääni - kai. Mutta hienot sanat ja loistava pianonsoitto taustalla. Kävin tänään Metsossa - eli Tampereen pääkirjastossa kirjoittamassa muistovärssyn Juicelle omistettuun "addressiin" (ei muistokirjaan). Pakkohan se oli, kun sielläpäin liikuin. Jonoa oli, enkä ihmettele.

Halla-ystävieni pikkujoulut kuulemma sujuivat eilen mallikkaasti. Hyvä niin, vaikken itse paikalla ollutkaan. Olisin kyllä halunnut - ehdottomasti. Mutta aina ei ole kyse haluamisesta. On vaan mentävä niillä eväillä mitä on - niinhän tosin on tehtykin jo viisi vuotta.

Kaikesta huolimatta on joulukuun ensimmäinen (vaikkei uskoisi, kun lunta ei ole maassa). Pyhän toimituksen odotus voi alkaa.


Posted in

Maailman Aids-päivä 1.12.

perjantaina, joulukuuta 01, 2006 marko77

D2c


Posted in

torstaina, marraskuuta 30, 2006

Siniaaltoinen elämä

torstaina, marraskuuta 30, 2006 marko77

Siniaalto, vuoristorata..Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Uskon, että jokaisella meistä on siniaaltoinen elämä - tai vuoristoratainen, ihan miten haluaa. Välillä on niin mukavaa ja leppoisaa, toisinaan taas kaikki ottaa päähän - niinkuin allekirjoittaneella tänään.

Pari viimeistä päivää meni ihan mukavasti, vaikka on joutunut aikaisin heräämään. Aurinkokin näyttäytyi ja sai jutella erään henkilön kanssa elämästä noin yleensä - viestinnän opintoja unohtamatta. Kyllä, si-aalloistakin oli jotain puhetta. Fiksu ihminen, muttei heillä aina niin helppoa ole, vaikka toista miten kuvittelisi.

Tänään on taas palattu maan pinnalle, eli voidaan varmaan sanoa normaaliin elämään. Molemmissa opinnoissa lievä paniikki päällä, pitäisi lukea ja kirjoittaa vaikka mitä ensi viikkoon mennessä. Lisäksi ainejärjestön pikkujoulut jäävät pakostakin väliin. Niin ja ei luntakaan ole missään..

Onneksi viikonloppu on lähellä, vaikka kirjoittamisen/lukemisen merkeissä taitaa mennä. Saa nukkua pitkään ja kenties pari tuntia voipi lohkaista uutukaiselle Bond-filmille. Juicen "Lauluja rakastamisen vaikeudesta" on tosin pakko laittaa soimaan jo tänään, vaikkei ko.aihe olekaan ajankohtainen henkilökohtaisessa elämässäni.


Posted in

maanantaina, marraskuuta 27, 2006

Elämää verkossa, osa 2

maanantaina, marraskuuta 27, 2006 marko77

Kiukkuisena ei pitäisi mennä nukkumaan, mutta eilen menin. Siitä oli sitten seurauksena se, etten nukkunut kunnolla ja maanantai meni ihan piloille. Elisan vika kaikki tyynni. Kyseisen lafkan joku serveri otti ja meni oikosulkuun ->pätkäisi sekä nettiyhteydet ja puhelimen - kiva kiva. Sunnuntai-iltana ei insinörtit kuitenkaan tehneet mitään, joten tänään piti tehdä töitä evakossa. Onneksi yhteydet ovat jo nyt joten kuten kunnossa.

Töiden lisäksi olen kirjoitellut luentopäiväkirjaa. Dedis on torstaina ja sitten pitäisi ryhtyä lukemaan kolme viestinnän tutkimukseen liittyvää kirjaa, jotta saisi tehtyä lopputehtävän (dedis 8.12. - itsenäisyyspäivä taitaa mennä lukemisessa/kirjoittamisessa). Ensi viikolla olisi myös eu-oikeuden tentti, täytyy viikonloppuna jostain kaivaa aikaa tuollekin.

Ystäviä on hirveä ikävä. Muutamia tosin enemmän kuin muita, mutta yhtä kaikki.


Posted in

lauantaina, marraskuuta 25, 2006

Soi blues joka asemalla..

lauantaina, marraskuuta 25, 2006 marko77

Huh, terveiset Helsingistä ja saunasta! Aamulla vekkari soi viideltä ja piti taas lähteä tien päälle. Helsingissä alkoi kymmeneltä avoimen luennot (viestintä) ja neljältä loppuivat. Oli taas hyvä meininki ja luulen, että jotain jäi tällä kertaa myös päähän. Pakollinen laihutuskuuri tuntuu olevan päällänsä, kun ei ehdi edes lämmintä ruokaa syömään - tänään söin Wayne´s Coffeessa kanaleivän ja join vihreätä teetä (lounastauko oli ruhtinaalliset 15 minuuttia, sillä saman verran meni jonottamiseen).

Ennen kotio lähtöä kävin erään kaverin kanssa kahvilla - missäpä muualla kuin Wayne´s Coffeessa (itse join kyllä kaakaota). Juttelimme niitä näitä ja suunnittelimme pika-excua Tukholmaan. Kaverin pitäisi käydä sikäläisessä yliopistossa ja minun, no, vaikka tapaamassa uusia tuttavuuksia. Huomenna taas aikaisin ylös, on se kumma kun ei viikonloppunakaan saa nukkua.

Juice Leskinen on poistunut taivaalliseen laulu- ja sanoituskuoroon. Ikävä, mutta ehkä odotettu juttu. Hieno mies, vaikken koskaan tavannut (keikatkin jäi kuulematta, harmittaa). Loistavia ja koskettavia biisejä, niitä tuli aina hoilattua (itsekseen) aina kuin radiosta sattui kuulemaan. Jään kaipaamaan, kuten jäin Göstaakin. Onneksi Sikaa pääsee kohta laulamaan...


Mistä tullut oon, tiedä en.
Tietää en haluakaan.
Määränpää, kuinka tietäisin sen.
Mieti en, mä vaellan vaan.

En välitä muusta, mutta päivät jotka
maapallo rullaa radallaan.
Luonas kai olla saan?

Kun pysähtyy juna ja aseman nään.
Mä hyppään pois jään tuijottamaan.
Ihmiset kotiin käy kylmissään.
Suruni jäätyy iltaan koleaan...




(Luonas kai ollaan saan / Juice Leskinen)


Posted in

perjantaina, marraskuuta 24, 2006

Pakko painaa..

perjantaina, marraskuuta 24, 2006 marko77

Väsyttää. Pakostakin, kun viiden aikoihin taas ylös ja Manseen - pari tuntia vasta kotona oltu. Huomenna aamusta Helsinkiin kuuden tunnin luennolle. Onneksi lupasi poutaa, sateessa ei Helsingin katuja ole kiva tallata. Lunta ei ole missään, mutta jäätä on ainakin Helsingissä. Nyt tällä reissulla en ota luistimia mukaan, mutta ehkä joskus..

Kulunut viikko oli eittämättä edellistä raskaampi. Syynsä on toki säällä, joka on syksyisen harmaa ja sateinen. Mutta opinnoissa pukkaa kiirettä. Viestinnän aineopinnoissa mennään aika haipakkaa vauhtia - kurssi suoritetaan avoimessa yliopistossa puolessa siitä ajassa, mitä normi viestinnän aineopiskelija tekee yliopistossa. Luentopäiväkirjat pitää naputtaa neljässä päivässä luennoista ja lopputehtäväänkin pitää lukea kolme opusta. No, sitä saa mistä on maksanutkin. JOO-opinnoistakin piti valittaa, mutta nyt en jaksa. Kurjat Kuppilat, suihkuun ja nukkumaan.


Posted in

keskiviikkona, marraskuuta 22, 2006

Krapula tulee kyllä..

keskiviikkona, marraskuuta 22, 2006 marko77

Olen lähipäivinä törmännyt kahteen alkoholin käyttöä koskevaan uutiseen. Toissapäiväisessä Metro-lehdessä oli uutinen, jonka mukaan kolmannes EU-kansasta nauttii liikaa alkoholia. Eilen törmäsin STT:n välittämään uutiseen, jossa todetaan, että "nuorten humalajuominen on lisääntynyt Euroopassa viime vuosikymmenen aikana. Humalaan juominen ei lopu nuoruusvuosiin, sillä 18-29-vuotiaat juovat vielä enemmän." Uutisessa mainittiin, jostain kumman syystä, että Irlanti ja Suomi ovat nuorten aikuisten alkoholin käytön suurmaita. Ja sen kyllä huomaa ainakin perjantai-iltaisin tuolla kaduilla sekä televisiosta - BB-talon asukit "keittoavat" joka päivä.

Kävin miettimään omaa suhdettani alkoholiin. Sitä voidaan pitää kummallisena - tai ainakin muut tuntuvat pitävän. Ikään ja väestöryhmään suhteutettuna olen outo tapaus. En ole koskaan ollut kännissä ja viimeisestä alkoholipitoisesta juomasta on jonkin aikaa - nautin kaksi lasia viintä erään ystäväni luona kolmisen kuukautta sitten. Kesälläkin tuli ainoastaan pari kertaa istuttua terassilla. Ystävien kanssa on mukava ottaa muutama silloin tällöin ja ulkomailla on mukava tutustua paikallisiin illanviettopaikkoihin. Nykyteinien harrastama kadulla kaljoittelu ja kännien vetämien joka perjantai ei koskaan ole ollut minun juttuni. Krapula tulee kyllä, mutta minä määrään, minä päätän päivän...


Posted in

maanantaina, marraskuuta 20, 2006

Masentavat numerot

maanantaina, marraskuuta 20, 2006 marko77

Hitsi, nämä maanantait masentavat. Aina joku tässä viikonpäivässä mättää. Viestinnässä tuli edellisen jakson arvostelut. Kolmosia ja yksi kakkonen - joku kolmonen kai yleisarvosanaksi. Olosuhteisiin nähden tuo numero on no, odotettu ja kenties täysin ansaittu. Jotenkin kuitenkin pettymys on tällä hetkellä päällimmäisenä pääkopassa. En ole perfektionisti, mutta kyllä nuo arvosanat pitäisi olla jossain kolmosen paremmalla puolella. Jännitän nykyään arvosanoja melkein tenttejä enemmän. Hassu juttu sinänsä, sillä jokin riippuvuussuhde niillä kai keskenään on. No, ei kai tällä päällä enempää voi vaatia *koputtaa puuta*. En tiedä, ehkä vaadin itseltäni liikaa.


Posted in

sunnuntaina, marraskuuta 19, 2006

Suicide is painless..

sunnuntaina, marraskuuta 19, 2006 marko77

..it brings on, many changes..Tänään vietetään Suomessa itsemurhan tehneiden muistopäivää. Päivä herättää minussa tunteita, sillä muutamat kaverini ovat päättäneet päivänsä oman käden kautta. Vaikkei he mitään varsinaisia ystäviä olleetkaan, niin silti heitä on silloin tällöin ikävä. Kaikki ne lapsuuden muistot ja yhteiset hetket tulevat mieleen aika ajoin. En kuitenkaan jaksa olla enää heille vihainen, ymmälläni olen sitäkin enemmän.

Päällimmäisenä tietysti kysymys MIKSI? Elämä on jo lahja sinänsä ja perhe, ystävät ja rakkaus mansikoita kakun päällä - niistä pitäisi olla kiitollinen ja jaksaa tätä maailmaa jo noiden asioiden tähden. Meillä jokaisella on heikot hetkemme, mutta oman elämän lopettaminen on jotain, mikä menee yli ymmärryksen - kuinka moni ihminen haluaisikaan elää, jos vain annettaisiin mahdollisuus?


Posted in

Mielenkiintoinen luento

sunnuntaina, marraskuuta 19, 2006 marko77

Eilinen viestinnän luento oli mielenkiintoinen, vaikka välillä oli pakko väsymyksestä haukotella. Opettaja oli innostava ja saimme aikaan hyviä keskusteluita. Kävimme läpi viestinnän erilaisia tutkimusmenetelmiä. Tutkimusmenetelmät sopivat myös muihin aloihin, joten niistä on apua myös minulle - kun sitä gradua joskus aloitan. Jotenkin tuli taas paniikki päälle siitä, selviytyykö tuosta lopputyöstä koskaan? Tutustuimme myös siihen, miten tehdään erilaisia kyselytutkimuksia, joihin meistä jokainen on varmasti osallistunut. Hyvän kyselytutkimuksen tekeminen on vaikeata, mutta niihin on myös vaikea vastata. Eilisen luennon tuloksena suhtautumiseni kyselytutkimuksiin muuttui. Ehkä sitä paremmin ymmärtää tutkimuksen tekijöitä ja toivottavasti osaan paremmin vastata. Tiedä häntä. Täytyy kohta aloittaa luentopäiväkirjan tekeminen, heti sen jälkeen kun on herännyt.


Posted in

perjantaina, marraskuuta 17, 2006

Väsyttävä viikko

perjantaina, marraskuuta 17, 2006 marko77

Onneksi on viikonloppu, ei tätä olisi enää jaksanut. Tänään olen kaivannut muita viikonpäiviä enemmän unta ja ruokaa. Aamulta ylös puoli viideltä ja kohti Tamperetta. Rankka päivä, muutama tunti luentoa ja täysi työpäivä päälle. Tampereella söin lihapasteijan sekä ruisleivän, ja kotona pari leipää - siinä päivän ruoka-annos. Illalla tosin viiliä vielä, jaksaa vähän aikaa nukkua. Päivän liikunta-annos tuli siinä, kun juoksin 10 minuutissa Lahden linja-autoasemalta rautatieasemalle. Kiva mäki - kaikki Lahdessa käyneet tietävät mistä puhun. Huomenna olisi herättävä kahdeksalta, sillä kymmeneltä alkaa viestinnän kuusituntinen luento. Meneehän se lauantai siinäkin. Sunnuntaina olisi kiva käydä elokuvissa (saa nähdä jaksaako). Pariisi - rakkaudella pyörii Kino iiriksessä. Ihan yksikseen sinne tosin menen, mutta väliäkö hällä?

Lämpimät ihmissuhteet - ne ovat tärkeitä. Tänään juttelin yhden opiskelijatoverin (kaunokaisen tietenkin) kanssa pitkästä aikaa, muista milloin olin viimeksi häntä nähnyt. Kymmenisen minuuttia vaihdettiin kuulumisia. Täytyy todeta, että naiset ne kaunistuvat vuosi vuodelta. Herrasmiehenä toki kysyin myös hänen lapsensa vointia. Oli kiva kuulla, että hänen gradunsa valmistuu hiljalleen (toisin kuin eräillä) ja vointi on muutenkin hyvä. Eräs kaverini soitti iltasella, myös hänen kanssaan oli mukava jutella. Viime aikoina on jäänyt vähän nuo yhteydenotot ystäviin, täytynee jossain vaiheessa korjata tilanne. Mutta toisaalta, he kyllä tietävät, että olen tarvittaessa tukena ja turvana - vaikken välttämättä joka päivä kuulumisia ehdikään kysellä.


Posted in

keskiviikkona, marraskuuta 15, 2006

Kesä keskellä viikkoa

keskiviikkona, marraskuuta 15, 2006 marko77

Keskiviikko on ehkä päivistä siedettävin. Viikko on puolivälissä; ei ole maanantai eikä tosin vielä (valitettavasti) perjantaikaan. Päivä meni töitä paiskiessa ja viestinnän opintoihin virittäydessä. Edellinen osio (tutkimustaidot) oli no, tarpeellinen tulevaisuuden kannalta, eikä tuo seuraavakaan (viestinnän menetelmät) mitään hyödyntöntä ole - päinvastoin. Joo-opinnot ovat hiukan hankalassa vaiheessa, niistä joskus lisää..

Sää sitten muuttui taas keväiseksi. Loskaa lentää ja lämpöä on viiden asteen hujakoilla. Ei niitä ulkojäitä taida tulla vielä, ladut sentään ovat jo käyttökunnossa. Kävely on aika vaikeata, kun eivät ole auranneet. Pyöräilystä ei kannata edes haaveilla, pitäisi olla kuivat kelit. Kyllä se talvi sieltä, toivottavasti edes jouluksi..


maanantaina, marraskuuta 13, 2006

I don´t like Mondays..

maanantaina, marraskuuta 13, 2006 marko77

..and that´s for sure, Sir Geldof! En tiedä, jotenkin maanantait ovat ruvenneet vainoamaan meikäläistä. Siis jokin saa "kuun päivän" tuntumaan huonoimmilta päiviltä, mitä ne ehkä loppupeleissä ovatkaan. Viime maanantai oli ärsyttävä, samoin tänään oli aika väsypäivä. Unet ovat parina viime päivinä jääneet vähiin, syynä voi olla liikunnan puute tai aikaiset aamuherätykset. Kunnon hikilenkki on puuttunut, kun ei viitsi pyörälläkään mennä liukastelemaan. No, toivottavasti loppuviikko olisi vähän parempi.

Kävin tänään kotikirkossani äänestämässä seurakuntavaaleissa, ainoana perheenjäsenenä tosin. Koen, että demokratia on tärkeätä myös kirkollishallinnossa. Ehdokkaat olivat suureksi osaksi tuttuja, mutta valinta oli silti vaikea. Johtunee siitä, että en tällä kertaa lähtenyt itse ehdokkaaksi. Mutta hyvää ja nuorten asioita ajavaa ehdokasta äänestin, toivottavasti pääsee myös valtuustoon saakka vaikuttamaan.

Myös itse äänestystilaisuus sujui mallikkaasti, en edes ajokorttia näyttänyt - aina on joku vaalitoimitsija, joka minut tuntee, sen verran on tullut oltua itsekin mukana hieman siellä sun täällä. Kirkkoherrakin tuttavallisesti tervehti.. On mukava tietää, että paimen välittää sen verran lampaistaan, että on vapaa-aikanaan heidän seurassaan.


lauantaina, marraskuuta 11, 2006

Sanoja väärinpäin..

lauantaina, marraskuuta 11, 2006 marko77

Eilen tuli puhuttua enemmän kuin kuluneella viikolla konsanaan - siis muutakin kuin kiitos ja näkemiin. Ja vielä ihanien neitokaisten kanssa. Jotenkin oli pakko avautua, kun mennyt viikko oli niin kirjoituspainoitteinen, ettei pahemmasta väliä. Työn, opiskelun ja vapaa-ajan harrastuksen takia napautus on ollut hallitsevana äänimaisemana, missä nyt ikinä olen sattunut kirjoitustyötä tekemään. Olin alkuviikosta taas hieman känkkäränkkä, ja otin ehkä tietoisesti etäisyyttä kaikkeen ja kaikkiin. Aikaiset aamuherätykset kai tekevät sen, muttei sitä muutenkaan ole aihetta riemuun.

Eilinen oli kyllä päivistä parhain, vaikka piti riuhtaista itsensä ylös aamuneljältä. Kävin lounaalla opiskelijatoverini kanssa New Yorkissa. Hieno ravintola ja hyvä ruoka (ainakin burgerit) - suosittelen. Puhuimme tunnin verran lähinnä töistä ja opiskelusta. Tämänhetkisestä elämästä siis. Juttua olisi varmaan riittänyt muustakin, mutta piti kiirehtiä luennolle. Päivän päätteeksi käväisin Klubilla, tarkemmin sanottua Klubin yläkerrassassa tutustumassa Punaisen Ristin nuorten lehden uuteen päätoimittajaan. Itsekeitetyn kahvin lomassa tuli puhuttua parisen tuntia niitä näitä. Olin äänessä varmaan liikaakin, pahoittelin neitokaiselle asiaa - mutta häntä ei tuntunut haittaavan. Linja-automatkalla kotio juttelin vähän aikaa erään toisen opiskelijatoverin kanssa. Mukava tietää, missä itsekukin menee - minua kun näkee harvoin kampuksella (vähän kaikenlaisista syistä johtuen).

Talvi vahvistaa otettaan, vaikka muutama päivä onkin ollut suojaa. Järvi on jäässä ja lunta riittää. Odottelen ulkojäitä, pääsisi vuodattamaan hikeä kumisen lätkän perässä. Tai sitten rusettiluistelua - kuka tietää. Nyt kun jaksaisi aloittaa referaatin kirjoittamisen..


perjantaina, marraskuuta 03, 2006

Viikko pulkassa

perjantaina, marraskuuta 03, 2006 marko77

Tämä viikko on viimein pulkassa. Onneksi. Maisemia tuli taas nähtyä, muttei rakkaita ystäviä. Pari kertaa Helsingissä (viimeksi tänään) ja kerran Tampereella. Matkustuskilometrejä en kehtaa sanoa, viidensadan tuolla puolen ne kai ovat. Huomenna pitäisi mennä Tampereelle taas, mutten tiedä. Olisi mukava väsätä vapaaehtoislehden taittoa kaveriporukassa, mutta jotenkin aivot haraavat vastaan. Jalat ovat lähdössä, muttei mieli. Pyhäinpäivänä tulisi rauhoittua, viedä kynttilä haudalle ja levätä. Tiistaina olisi EU-oikeuden tenttikin, olisi luettavakin. Saa nähdä.


keskiviikkona, marraskuuta 01, 2006

Rankka päivä

keskiviikkona, marraskuuta 01, 2006 marko77

Ei oikeastaan mitään uutta auringon alla. Tänään oli aika kurja päivä, noin sään kannalta. Rankka se oli myös - puoli viideltä herätys, viisi tuntia linja-autossa ja lähes 300 matkustuskilometriä. Lunta tuli sekä Päijät-Hämeessä että Pirkanmaalla. Aurauskalustoa ei ole missään, saa tarpoa nivusia myöten lumessa. Junat ja linja-autot myöhässä - onneksi pääsin turvallisesti kotiin (kiitos ammattikuljettajien). Huomenna on onneksi etätyöpäivä, saa ainakin hieman enemmän nukkua. Perjantaina taas maantie kutsuu.


tiistaina, lokakuuta 31, 2006

Uutta lunta..

tiistaina, lokakuuta 31, 2006 marko77

Tänään on tullut lunta, entisen tilalle. Puolilta päivin alkanut lumisade jatkuu ja jatkuu - todennäköisesti huomiseen iltapäivään saakka. Uusi lumi vanhan surma - eipä taida olla kuin viikonloppuna, jolloin on luvattu plusasteita.

Puoli viiden aikaan aamulla, lähtiessäni seisakkeelle kävelemään, oli -7 astetta pakkasta. Niinpä oli shokki, kun kävin Helsingissä. Lämmintä +2 ja lunta 0 senttiä. No, tänään on sitä tullut sinnekin. Paitsi yhden aikoihin tuli vettä. Sinänsä mukava käväistä Helsingissä, mutta erään ystävän tapaaminen (ja teehetki) nyt jäi - en kehdannut häntä puhelimella vaivata. En tiennyt, nukkuuko hän vai ei. Olisi kai pitänyt soittaa, mutta sille ei nyt mahda mitään (sori vaan). No, sai hän sentään hieman piristystä dvd:n muodossa. Tahallani halua kenenkään mieltä pahoittaa, pois se minusta.

Huomenna Tampereelle opintojen pariin, kahden tunnin luennon takia puoli viiden aikaan pitää herätä. Huomenna alkaa myös puolentoista kuukauden pätkätyöputki. Tänään jo tein muutaman tunnin. Raha ei sinänsä ole pääasia, vaan kokemus, jolla haetaan sitten kesätöitä. Tosin matkarahoja olisi kiva kerätä, jos vaikka joskus lähtisi - johonkin..


maanantaina, lokakuuta 30, 2006

Here´s looking at you, kid..

maanantaina, lokakuuta 30, 2006 marko77

Last night I watched Casablanca on YLE Teema. Seen that already once, but it´s classic and kinda romantic too, so had to watch! I really love that movie! Unforgettable set, great actors and the music - really fancy that song "As Time Goes By". And the quotes too. Almost cried at the end of the film, even I knew how it ends. I´ll buy this film on DVD, definitely..It´s funny, what a man can do for a women he loves..




lisa: A franc for your thoughts.
Rick: In America they'd bring only a penny. I guess that's about all they're worth.

[Of Victor Laszlo, who wants to escape from Casablanca]
Captain Renault: No matter how clever he is, he still needs an exit visa... or I should say two?
Rick: Why two?
Captain Renault: He is traveling with a lady.
Rick: He'll take one.
Captain Renault: I think not. I have seen the lady.


lauantaina, lokakuuta 28, 2006

Erilaisia maailmoja

lauantaina, lokakuuta 28, 2006 marko77

Tutustuin tänään kolmeen erilaiseen maailmaan. Aamutuimaan matkustin Helsinkiin, tutustumaan akateemiseen maailmaan - siihen puoleen, joka ei ole minulle vielä tuttua. Kävin eräässä viestinnän väitöstilaisuudessa, joka oli sanomattakin juhlava ja vakuuttava miekkoineen sekä tohtorihattuineen. Vaikka puolitoista tuntia kestänyt tilaisuus pohjautui tiukkaan protokollaan mustine vaatteineen, oli se kiinnostava ja ainakin väkeä riitti. Jäin tilaisuuden jälkeen juttelemaan erään väitteijän tuttavan kanssa, oli mukava juttutuokio! Ei tuo väitös olisi mikään mahdoton ajatus, mutta kaukainen se on. Ainakin nyt riittää, kun suvussa on yksi tohtori ja perheessä yksi insinööri.

Väitöstilaisuuden jälkeen tutustuin merimaailmaan, siis kävelin rannalla. Sää oli, kuten arvata saattaa, tuulinen ja melko kolea. Joutsenetkin hytisivät kylmässä ja painoivat päänsä tuulen suojaan. Olihan noita kauniita Suomen kansallislintuja pakko seurata muutama tovi ja tarkenihan siellä, toppatakki päällä ja pipo silmillä.

Kun tulin kotiin, niin kaikki oli lumessa - vihreä ruoho on jäänyt neitseellisen valkean vaipan alle ja puiden latvat hohkavat valkoista. Arvasinhan sen tavallaan, viimeöisen myräkän jälkeen oli odotettavissa sään kylmenemistä. Mutta jotenkin ensilumi tulee täytenä yllätyksenä. Ja aina se on yhtä surullista, pimeän ja kylmän talven tulo kauniin, lämpöisen kesän jälkeen. Mikään kesä ei ole ikuinen..


perjantaina, lokakuuta 27, 2006

Känkkäränkkää

perjantaina, lokakuuta 27, 2006 marko77

Tänään oli känkkäränkkää heti aamusta, itselläni siis. Johtuu siitä, että heräsin=herätettiin seitsemän aikoihin syvästä unesta. Juuri kun saa nukkua pitkään, tai siis se oletusarvo on, niin jostain syystä joutuu avaamaan silmät. Syysmyräkkä ei edesauttanut känkkiksestä toipumista, ehkä huomenna on jo parempi fiilis. No, tiedä häntä kun joutuu aikaisin herämään. Helsingissä (siis yliopistolla) on viestinnän väittäri kymmeneltä, herätys on varttia vaille kuusi. Tiedä, herääkö lumikinoksiin vai vesilammikkoon..

Äitikin voi paremmin, kiitos muun muassa Fazerin Sinisen. Tulehdusarvot kuulemma kohollaan, toivottavasti lääkitys auttaa. Vuodelepoa jonkin aikaa, se on vaikeata sellaiselle, joka on tottunut touhuamaan. Itsekukin on ihan paniikissa, jos on kipeä eikä pysty esimerkiksi ulkoilemaan. Tiedän, olinhan kuukauden kipeänä menneenä kesänä. Sukulaiset sentään soittelevat ja kysyvät vointia - ihme kyllä. Muuten kyllä heistä ei pahemmin mitään kuulu.


torstaina, lokakuuta 26, 2006

Päivä kotiäitinä..

torstaina, lokakuuta 26, 2006 marko77

Tänään päivä kului "kotiäitinä". Perheen miehet ottivat äidin tehtävät hänen sairastaessaan keuhkokuumetta. Allekirjoittanut tänään hoiti lähinnä siivouksen. Hommin kuului imurointi, pöydän siivoaminen, astiapesukoneen tyhjentäminen sekä kaupassa käynti (taas puolet tavaroista jäi kauppaan). Aika on kulunut myös "päivystämisessä", aina yksi on oltava kotona, jos äiti tarvitsee jotain. Vuoroin vieraissa ja kyllähän sitä haluaisi ystävienkin vierellä valvoa, silloin kun he ovat sairaita. Valitettavasti siihen ei ole mahdollisuutta.

Tyyntä myrskyn edellä. Tällä lauseella voi kuvata päivän säätä. Poutaa ja tyyntä. Sieltä se syysmyrsky tulee, lännestä tällä kertaa. Sen jälkeen pakastaa ja tulee talvi. Tuuli ei niinkään masenna, vaan se sade. Huominen päivä on menee todennäköisesti jossei kotiäitinä, niin kotiäidin apulaisena. Lauantaina kuuntelemaan viestinnän väittäriä.


keskiviikkona, lokakuuta 25, 2006

Tällaisia päiviä..

keskiviikkona, lokakuuta 25, 2006 marko77

Tänään oli taas aika masentava päivä. Ensin tulee vettä kuin saavista ja sitten äiti joutui sairaalaan pienen keuhkokuumeen takia. Nyt hän on tosin kotihoidossa, hyvä niin. Paranee paremmin tuttujen ihmisten seurassa. Kai sitä jotain on saatu aikaan, ainakin istuin kirjastossa nenä kiinni kirjassa ja tuli palautettua yksi kirjoitustehtäväkin.

Huomenna pitäisi vähän rentoutua ja käydä Helsingissä, kun on luvattu hyvää säätäkin. En tiedä, vaikka tunti matkaan menisikin. Haluaisi vaan olla sängyssä ja vetää peiton korville. Viikonloppuna lupasi jo talvea, on aikakin - johan sitä talviaikaan siirrytään sunnuntaina. Onneksi pipo ja toppatakki ovat kuuluneet varustuksiin jo hyvän aikaa. Eiköhän tämä tältä kertaa. Sanottavaa olisi kyllä, mutta jotenkin ei tule ulos..


tiistaina, lokakuuta 24, 2006

Padat muhineet..

tiistaina, lokakuuta 24, 2006 marko77

Otsikko ei kerro kaikkea - lisäksi se suorastaan valehtelee. Ei liity ruokaan ei, vaan kirjoittamiseen. Tänään olin ahkera ja kirjoitin lähes viisi tuntia putkeen (aamukahdeksasta iltapäivän puolelle). Tuloksena (viestinnän harjoituksina olleet) gradulausunto ja tutkimussuunnitelma. En toki tänään kirjoittanut kaikkea, vaan kyseessä oli lähinnä tekstin hienosäätäminen - johon todella kuluu aikaa.

Tapanani on jättää kirjalliset tuotokset "muhimaan" muutamaksi päiväksi tai jopa viikoksi (jossei kyseessä ole viime hetken skuuppi, joka pitää mennä lehteen heti eikä 15 päivä). Teksti kypsyy ja saan hieman etäisyyttä niihin. En tosin ole aina varma, milloin teksti on valmiina toimenpiteitä varten - liekö valmista koskaan? Mutta uskon, että huomenna lähetän nämä ko. tuotokset eteenpäin. Deadline koettaa nimittäin torstaina. Ensi viikolla alkaa uuden tekstin väsääminen, kun tulevan lauantain väitöstilaisuudesta (Helsingin yo) pitää tehdä referaatti. Hyvää harjoitusta tulevaan isoon koitokseen, joka on edessä sitten joskus.


100 and counting..

tiistaina, lokakuuta 24, 2006 marko77

Yli vuosi ja 100 viestiä - ei paha, vaikkei jokaiselle päivälle, tai edes jokaiselle kuukaudelle sanottavaa ole löytynytkään. Tai jos löytyy, niin on pakko miettiä, mitä sanoa. Toisinaan ei ole ehtinyt rustailla riviäkään. Joskus taas tulee sanottua liikaakin, muttei toivottavasti pahasti. Päiväkirjan pitäminen palvelee monella tapaa, ainakin itseäni. Saan ilmaista itseäni, pukea ajatukset edes jonkinlaisiksi sanoiksi. Jostakin aiheista olisi sanottavaa, täytyy käydä lista läpi (eli mitä kaikkea onkaan tullut luvattua). Olen myös miettinyt, jos jakaisi opiskeluun yms. liittyvät aiheet omiin blogeihinsa, mutta se lienee turhaa. Terapeuttistakin tämä kirjoittaminen lienee, omien tuntemusten ja ajatusten läpikäyminen. Mutta ystävää, toista ihmistä, tämä ei korvaa - ei ainakaan pitäisi.

Avainasemassa ovat kuitenkin lukijat, joille suuri kiitos. Kommentteja tosin voisi tulla enemmän, mutta päätarkoitus lienee antaminen. Koen olevani vuorovaikutuksessa lukijoiden kanssa, vaikkei tämä mitään kaksisuuntaista viestintää puhtaimmillaan olekaan. Tästä on hyvä jatkaa, hyvin? alkanutta, yhteistä matkaa.


lauantaina, lokakuuta 21, 2006

Numbered days

lauantaina, lokakuuta 21, 2006 marko77

Olipahan viikko. Reilut 500 matkustuskilometriä ja seitsemän tuntia joukkoliikennevälineissä. Yöuniakin peräti noin seitsemän tunnin keskiarvolla. Lisäksi runsaat 6000 merkkiä, paperille siis. Eilen piti olla vapaapäivä, mutta (onneksi) tuli pikahälytys verkkotoimittajan töihin - ainakin elokuvarahat tuli tienattua. Sai tehtyä hieman muitakin kirjoitustehtäviä samalla. Tänään Tampereelle Punaisen Ristin Hämeen piirin syyskokoukseen, edustustehtäviin siis. Eihän tuosta tule kuin reilut 260 kilometriä. Sunnuntaina, eli siis huomenna saa onneksi nukkua. Ja toivottavasti pitkään.

Elokuvasta puheenollen kävin keskiviikkona Helsingissä katsomassa, yksin tietysti, kovasti kehutun Volver -Paluu -elokuvan. En osannut odottaa oikeastaan mitään, koska ykkösosaan en ole tutustunut. Elokuva oli kuitenkin mainio ja pienessä salissa elokuvan tunnelma oli lähes käsin kosketeltavissa. Lähes samantasoinen kuin Geishan muistelmat, täytyy sanoa - laatutavaraa. Puolentoista tunnin elokuva hurahti kuin siivillä. Penélope Cruz teki mielestäni lähes parhaan roolisuorituksensa ikinä. Hyvältä näyttämisen lisäksi hän osaa myös laulaa, tjeu! Eikä muut naispääosan esittäjät mitään huonoja olleet, jakoivathan he Cannesin parhaan naispääosan esittäjän palkinnonkin keskenään. Kunnia, jonka Kati Outinenkin on jossain vaiheessa vastaanottanut. The Break-up nyt jäi varmaan katsomatta, kun ko.pätkä poistui Finnkinon ohjelmistosta. Mutta mielenkiintoisia elokuvia on silti tulossa, muun muassa A Good Year ja ehkä Lonely Hearts - unohtamatta

Elokuvan jälkeen kävin Eirassa ja kävelin takaisin keskustaan merenrantaa pitkin. Olisi kyllä mieli tehnyt jäädä sinne - merenrannalle siis, ainakin muutamaksi tunniksi. Ihana (kuvauksellinen) syksyinen ilma - aurinko paistoi ja lämmintäkin riitti - taisi olla peräti +10C lämmintä. Harvinaista syksyksi. Toisin kuin viimeiset pari päivää, jolloin on pitänyt käyttää pipoa ja hieman paksumpaa takkia, ettei vallan jäätyisi. Ensi kuussa tulee jo lunta - jee..

Niinä aikoina, kun minusta ei kuulu mitään,
olen minä omilla teilläni -
mutta kulkien niin, että polkuni toinen puoli on aina varattu sinulle..


lauantaina, lokakuuta 14, 2006

Kamerat, valot, käy!

lauantaina, lokakuuta 14, 2006 marko77

Olen kirjoittanut viime aikoina elokuvista ja siis toki katsonut niitä. Kuusi elokuvaa tänä vuonna tullut käytyä katsomassa lähinnä Tennarissa. Ystävän kanssa tai yksin. Sisäinen filmifriikkiys kai nostaa taas itseään esille, pienen ja hyvin ansaitun tauon jälkeen. Siitä onkin aikaa, kun viimeksi olen näin monta elokuvaa käynyt tapittamassa. Kaikki olleet hyviä, ellei suorastaan loistavia. Seuraavina olisi vuorossa ainakin My Super Ex, The Break-Up (jonka voisi katsoa vaikka pelkästään Anistonin takia), Pariisi, rakkaudella ja Volver - paluu. Niin ja The Great Year, vaikka pääosissa hiihtelee Russell Crowe.

Monet eivät kai tiedäkään, että hain lukion jälkeen yliopiston lisäksi taideteolliseen korkeakouluun, elokuvalinjalle. Innostus lähti Kannaksen lukion, ilmaisutaitopainoitteinen kun oli, monista näytelmistä ja elokuvakerhosta. No, mikään NYU:n elokuvalinja se ei ollut, mutta hyödyllinen silti. Harmittaa, kun jäi kesken meidän työryhmän videoelokuva. Vauhtia ja vaarallisia tilanteita riitti. Lisäksi hauskaa välillä liiankin.. Taideteollisen pääsykokeissa kävi miten kävi, ehkä minua ei tarkoitettu uutta Lainetta. Ehkä hyvä niin. Täytyy tyytyä katsomaan muiden tuotoksia ja ehkä joskus kirjoittamaan muutama screenplay - yea, right... Rakastamistani genreistä joskus myöhemmin..


perjantaina, lokakuuta 13, 2006

Vapaa viikonloppu

perjantaina, lokakuuta 13, 2006 marko77

Ensimmäistä kertaa pariin viikkoon vapaa viikonloppu - siis lauantai ainakin. Ainoa positiivinen asia lienee, että saa nukkua pitkään, eli yhdeksään. Täytyy varmaan tehdä kirjoitustehtäviä, ainakin purkaa viestinnän gradu (antaa siitä lausunto ja tehdä tutkimussuunitelma). Viikon olen jo lukenut gradua - ainakin pari kertaa läpi. Aika painotus tuolla lausunnolla ainakin - 60% arvosanasta. Parin viikon päästä olisi deadline, mutta mielellään sitä ennen tehtävät olisi saatava tehtyä. Tämä syystä, että kohta alkaa JOO-opinnot Helsingissä ja muuta kivaa..

Keskiviikkona pitäisi joko mennä Tampereelle tai Helsinkiin. Tai sitten tiistaina Helsinkiin ja keskiviikkona Tampereelle. Olisi pätkäduunia tiedossa, pitää mennä neuvottelemaan ehdoista. Kyllä meikäläinen ottaa sen duunin, on kai pakko. Parturissakin olisi käytävä, tällä hiuspehkolla ketään kehtaa kavereistakaan kehtaa tavata. Toisaalta eipä oikein kalenterit natsaa muutenkaan, joten miksi vaivautua? That´s all, have a nice weekend!


Paholainen pukeutuu Pradaan

perjantaina, lokakuuta 13, 2006 marko77

Eilen tuli käytyä Finnkinon Superpäivän kunniaksi, tai lähinnä sen takia, katsomassa Paholainen pukeutuu Pradaan. Ulkomailla kovasti kehuttu, tositapahtumiin ja Lauren Weisbergerin kirjaan perustuva elokuva vakuutti myös minut. Tarinassa Meryl Streep esittää ilmeisesti hänelle vartavasten tehdyssä roolissaan New Yorkissa majaansa pitävän muotilehti Runwayn päätoimittajaa Miranda Priestleya. Jääkuningatarta, jolle alaiset ovat kuin ilmaa: assareita tulee ja menee, eikä heidän nimiään kannata aluksi edes opetella. Pääasia, että toiveet, ne kaikkein kummallisemmatkin toteutuvat.

Elokuva yllätti positiivisesti. Ohjaus on sujuvaa sekä tarina, kaikesta kliseydestään huolimatta, on mielenkiintoinen (täytynee jossain vaiheessa kahlata tuo kirja läpi). Näyttelijät onnistuvat tehtävissään ja etenkin Streepin jälki on varmaa laatutyötä (luonnerooli, kieltämättä). Hathawaysta kuullaan vielä. Hän veti roolinsa hienosti tähtitoimittajuudesta haaveilevasta, mutta assariksi päätyvästä neitokaisesta. Elokuvan musiikkivalinta oli hyvää, eikä cameorooleissakaan ollut valittamista (muun muassa Heidi Klum ja muut muotimammat vilahtivat valkokankaalla).

Muotimaailma on tällaiselle tavalliselle sukankuluttajalle vielä melko tuntematon (no, Fashion TV:ta tulee joskus seurattua), joten elokuva toimi myös opetuselokuvana: Gabbana, Prada ja Cucci tulivat tutuiksi. Opetuksena voidaan pitää myös sitä, että muotivaatteet ja laihuus eivät tee naisista sen ihmeellisempiä - hänen ei tarvitse pukeutua chic ja olla laiha valloittaaksen miehen sydämen. Genreltään komediaan ja draamaan sijoittuva elokuva toimii myös ihmissuhde-elokuvana - vaikkei elämässä kaikki aina päätykään yhtä onnellisesti. That´s all - ei muuta. Streepin vakiolause lienee juttu kaikille assareille - tai jonkun egoistin alaisille.


torstaina, lokakuuta 12, 2006

Satunnainen matkailija Helsingin lumoissa, osa 6

torstaina, lokakuuta 12, 2006 marko77

Satunnaisen matkailijan jalat ovat yllättävän hyvässä kunnossa. Ottaen huomioon, että tuli nähtyä Munkkiniemi rantoineen (paikka, jossa täytyy vierailla toistekin), Vermo ja Tali. Oikeat kengät olisivat olleet tosiaan avuksi ja nesteytyspuolikin oli huonossa kantimissa. Aioin ottaa pyörän mukaan, mutta etukumissa ollut reikä pakotti apostolin kyytiin. Vielähän on pyöräilyilmoja jäljellä.

Kävin myös eduskunnan kirjastossa hakemassa materiaalia esseehen ja kirjoittamassa Anna Politkovskajan muistokirjaan nimen ja iskulauseen: Kauan eläköön sananvapaus! Toisaalta voidaan hyvin kysyä, mikä sananvapaus, siis Venäjällä? Täällä Suomessa saa onneksi esimerkiksi bloggailla vapaasti - ilman sensuurin pelkoa.

Harrastin myös hyväntekeväisyyttä - liityin Greenpeacen kuukausilahjoittajaksi. Tuen myös Amnestyä, joten kohta taidan olla mukana kaikilla tärkeillä aloilla ympäristönsuojelusta ihmisoikeuksien suojeluun. Punaisessa Ristissa tulee tehtyä vuositasolla niin monta vapaaehtoistyötuntia, etten kehtaa niitä edes laskea.

Kaduin myös tuokion verran ammatinvalintaani. Siis opiskelualaa. Sosiaalipsykologian opiskelijalla olisi ollut Helsingin Rautatieasemalla neljän ruuhka-aikaan erittäin mielenkiintoista. Kaikki ne eleet, ilmeet, katseet.. Mikä study field!

Tänään olisi tarkoitus lähteä katsomaan Paholainen pukeutuu Pradaan, alone again, naturally.. Viiden euron leffailtaa ei ole syytä heittää hukkaan. Jos asuisin Helsingissä, niin "asuisin" Tennarissa. Mutta palataan tähän..


tiistaina, lokakuuta 10, 2006

Valintoja ja muistoja

tiistaina, lokakuuta 10, 2006 marko77

Palaan vielä lauantaihin ja seitsemän tunnin viestinnän sessioon. Opettajamme totesi moneen otteeseen, että tutkimustyö on valintoja. Valinta aiheesta, rajauksesta, tutkimusmenelmästä, lähdekirjallisuudesta..Luettelo on pitkä ja se vähän hirvittääkin. Pelottaa, sillä muutama väärä valinta (näistä onkin jo osa 1 ilmestynyt, siis vääristä valinnoista) on tullut elämän taipaleen varrella tehtyä, en haluaisi tehdä gradun kanssa samoin. Sain tänään graduaiheen hyväksyttyä ja työlleni ohjaajan. Jee.. No, sainhan läpi kesän väsäämästäni esseestä nelosen..

Paluu nuoruuteen osa 1. Ostin tänään jatsi-pelin, eikä maksanut paljoa. Muistan, kun naapurin poika opetti minut ja veljeni pelaamaan tuota peliä. Siinä kului ilta jos toinenkin. Oli pakko ostaa, tietokoneversiota ei jaksa enää. Niin ja muuten olisi jäänyt ostamatta (kuului sarjaan must to do - jo kesällä). Toivottavasti tuollekin tulee käyttöä.

Ostin samaisesta paikasta myös roosanauhan, tuli siis tehtyä jotain hyvääkin. Kaksi euroa on pieni hinta tärkeän asian tukemisesta. Nauhoja saa muun muassa Suomalaisesta kirjakaupasta (pakko mainostaa).

Toinen nuoruusmuisto liittyy erääseen kappaleeseen. Allaoleva luritus jäi ensimmäistä kertaa soimaan armeijassa. Sotilaskodissa tuo kappale, muiden ohella, oli listahitti (jostain ihmeellisestä syystä). Minulle kappaleeseen ei sinällään liitty mitään muistoja, kaunis biisi ja ilmeisesti kaunis esittäjäkin. Mutta omalla tavallaan ajankohtainen. Jotenkin olen ruvennut pelkäämään, että menetän minulle tärkeän ihmisen. Jotenkin elämä on muuttunut tämän ihmisen myötä siedettäväksi, vaikkei nyt helpoksi. Eihän tämä helppoa ole, varmaan kenellekään.

Huomenna pitää käydä Helsingissä. Jos ottaisi sen pyörän viimein mukaan. Ja kävisi katsomassa jonkin elokuvan.
.sillä ensi kertaa sä saat mut tänään pelkäämään, että menettää mä voisin sut ja kaiken mikä on tärkeää. Sillä ensi kertaa mä itken hiljaa ikävää ruohon väkevää kaiken alleen peittävää niin jäätävää..


maanantaina, lokakuuta 09, 2006

Uusi viikko, uudet kujeet..

maanantaina, lokakuuta 09, 2006 marko77

Uusi viikko aluillaan. Loppuviikko oli aika rankka, 700 matkustuskilometriä ja 10 tuntia istumista eri kulkuvälineissä. Eilinen meni lepäillessä ja hieman yritin liikkuakin, vaikka oli hieman märkä keli. Nyt pitäisi taas jaksaa elää akateemisesti, eli lukea tentteihin ja muuta mukavaa. Vaan en tiedä jaksaako. Mutta yritetään. Siitäkin huolimatta, että allekirjoittanut on tehnyt itsestään idiootin ja aiheuttanut pään vaivaa rakkaalle ystävälle. En tiedä, itkeäkö vai nauraa - ehkä tuota ensimmäistä.


Twitter Delicious Facebook Digg Favorites More
RSS FeedSubscribe to our RSS feed!
Follow me on Twitter!Follow me on Twitter!