Näytetään tekstit, joissa on tunniste MATKALLA. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste MATKALLA. Näytä kaikki tekstit

perjantaina, heinäkuuta 02, 2010

Suomenlinnassa

Sarjassamme "Uusia paikkoja kesäisessä Suomessa" esitellään nyt Suomenlinna. Eipä ole sielläkään tullut käytyä ennen viime tiistaita, vaikka Helsingissä piipahdan viikoittain. Aivan lumoava paikka ja piknik-kohteena Helsingin kärkiluokkaa. Jopa lauttamatka oli lumoava kokemus, itse kun rakastan merta! Vaikka sää mantereella oli helteinen, niin mukavan viileätä ulkosaarella. Auringon porotuksen huomasi vasta kotona niskassa, kun huomasin "pienen päivityksen" jääneen muistona Suomenlinna-retkestä. Tänne uudelleen!


maanantaina, kesäkuuta 28, 2010

Hangon keksi

Kesäiset terveiset Hangosta, jossa kulutin aikaa lauantaina ja sunnuntaina - eli Juhannuksena. Tosin mikään lomailureissu ei ollut kyseessä, vaan autoin erästä kaveria muuttamisessa. Hikihän siinä kantamisessa ja puunaamisessa tuli. Tosin oli sitä vapaatakin kätköilyn ja frisbeegolfin muodossa. 

Ensimmäistä kertaa vierailin koko kaupungissa ja jäi melko kesäinen kuva koko paikasta - harmi vaan, ettei ollut aikaa testata esimerkiksi uimarantaa löhöilyn merkeissä. Ehkä sitten heinäkuun lopulla. Huomenna pitäisi löytää tie Suomenlinnaan ja joku päivä Nurmekseen. Matkailu avartaa - ainakin lompakkoa. Ja kiristää hermoja. Seisoin Hanko-Helsinki -välin eli kaksi tuntia junassa. Elämä on.


maanantaina, marraskuuta 16, 2009

Piipahdus Brysselissä

Piipahdin tuossa pari-kolme päivää Brysselissä, Euroopan pääkaupungissa vihreiden ihmisten kanssa. Tutustuimme meppien - Sadun ja Heidin johdolla Parlamenttiin. Lisäksi kävelimme ristiin rastiin Belgian pääkaupungin katuja ja tulipa osallistuttua katedraalissa katolilaiseen messuun, joka pidettiin ranskaksi ja flaamiksi. Kiva reissu ja paljon uusia tuttavuuksia sekä kokemuksia. Ja ihana ilma - joka päivä +15 astetta. Mutta lisää matkakokemuksia kuvien kera sitten myöhemmin. Nyt satunnainen matkailija lepäilee hiukan, perin väsyttävä reissu.


maanantaina, huhtikuuta 20, 2009

Sankareita kaikki

No niin, nyt taas blogin ja arjen parissa. Pari päivää ilman tietokonetta teki terää. Väsymys on jo voitettu kanta. Yllättävän koville otti nuo valvomiset, kuuluu kai ikään. Mutta kivaa oli hallatovereiden kanssa - kuten joka exculla! Oli mukava nähdä vanhoja tuttuja tovereita sekä tutustua fukseihin, joista ei oikeastaan tiennyt ennen matkaa mitään. Kumma kyllä, he tuntuivat tietävän minusta enemmän kuin minä heistä (kaikki tuntee apinan jne.). Niin se kai aina menee..

Helsingin vierailukohteissa (muun muassa EU:n edustusto) oli rentoa ja laivalla sitä vasta hyvä meininki oli! Varsinkin, kun mukana matkassa oli Mestiksen viime kauden sankarit (vaikka mehän ollaan sankareita kaikki) Poika seuranaan! On varmaan hieno tunne siemaista kouhujuomaa mestaruuspokaalista. Aika jännä nähdä sellaisia ihmisiä livenä, joita on tullut seurattua Urheilukanavalta - no, lätkänpelaajatkin ovat vain ihmisiä. Tanssilattialla oli mahtava meno, kuinkas muuten! Tein muun muassa uuden diskotanssi-ennätyksen (oliko se kahdeksan biisiä yhteen menoon). Ja illan viimeinen hidas fuksikaunottaren kanssa (paljonkohan sitä pituuseroa nyt olikaan, ainakin 20 senttiä) totta kai!

Aamuviiteen saakka siis tuli notkuttua ja kolme tuntia siinä sai "nukuttua" ennen maihinnousua Tallinnaan, joka on muuttunut viime näkemästä aivan totaalisesti! Hienot autot ja luksuslukaalit, ihan länsimeininkiä pikkuhiljaa. Mutta veikkaanpa, ettei kansalaisten tulotaso silti ole kahdessa-kolmessa vuodessa hirveästi noussut. Vanhassa kaupungissa oli yhtä hienoa kuin ennenkin ja tutustuimmepa kahden kaunottaren kanssa Viru-kauppakeskukseen (joka erehdyttävästi alkaa muistuttamaan kotoista Kamppia). Positiivisin asia Tallinnassa on ehkä turistin näkökulmasta ruoan hinta. Söimme ennen satamaan raahautumista paikallisessa Amarillossa. Kunnon kanahampurilainen ranskalaisilla kustansi runsaat kahdeksan euroa - Suomessa vastaava annos taitaa maksaa 13-15 euroa.

Ihan positiiviset fiilikset jäivät koko reissusta, vaikka tuliaisissa olikin kantamista ja perjantai meni ihan yrittäessä pysytellä hereillä (tuntuu, ettei vanha enää jaksa). Musiikiksi tähän loppuun jokaisen nitrodiskolaisen suosikki - Village People ja YMCA. Yritin löytää illan viimeistä hidasta, mutta tuloksetta. Mutta kyllähän tämäkin on kiva biisi, ainakin tanssittava sellainen..


keskiviikkona, huhtikuuta 15, 2009

Matkalla

Blogi vaikeneen, mutta vain hetkeksi. Ainejärjestöni ministeriö ja tulevat virkamiehet matkaavat ensin Helsinkiin ja sitten Tallinnaan. Sitä kandia voisi hieman juhliakin! Mutta ensin nostetaan malja Hillsboroughin uhrien muistolle - You´ll Never Walk Alone!


lauantaina, lokakuuta 11, 2008

Lähde Lappeenrantaan, humppa siellä soi..

Jos olisin tupakanpolttaja, niin torstaina olisi "muutama" tupakki varmaan palanut VR:n takia. Eihän ohjauslaitevioille mitään voi ja ei sillekään, että varajärjestelmä katuu. Mutta 1) tiedotuksen on oltava kunnossa, 2) asiakkaille olisi järjestettävä mahdollisuuksien mukaan korvaava kuljetus (tai edes teetä/kahvia) ja 3) aiemmistä virheistä tulee oppia. Nyt tuntui siltä, ettei aiemmista virheistä oltu opittu tuon taivaallista. Allekirjoittanut odotti lähes neljä tuntia eri junia matkustaessani Lappeenrantaan ja takaisin - Kouvolan asemalla tunteja meni melkein kolme. Onneksi paluumatkan ankeata tunnelmaa piristi juttutuokio kanssmatkustajan kanssa - tapahtuneesta ja paljon muustakin.

Kävin torstaina siis Lappeenrannassa moikkaamassa Prinsessaa. Itseasiassa piti käydä siellä jo sunnuntaina, mutta nyt hänen syntymäpäivänään oli oiva mahdollisuus nähdä häntä pitkästä aikaa (mukana tietysti asiaankuuluva onnittelukortti. Ystävälle on nimittäin vaikea ostaa lahjaa - tai ainakin sellaista lahjaa, joka ei vihjailisi mitään. Tuo on tullut opittua kantapään kautta pari vuotta sitten). Joka tapauksessa häntä oli kiva nähdä, vaikka puhumisesta (joka on matkan yksi tarkoitus) ei tullutkaan mitään. Kaikkea muuta sitten kai teimmekin. Kävimme opiskelijaravintolassa syömässä, hänen kämpillään kahveella ja pari-kolme tuntia pitkin poikin lähitienoota koluamassa koirien kanssa. Mukava fiilis jäi reissusta, vaikka VR:n tai RHK:n sekoilut veivätkin fiilistä alaspäin heti aamusta lähtien.

Hieman yllätyin siitä, kuinka pieni paikka Lappeenranta on - verrattuna esimerkiksi Lahteen. Sieltä kun ovat kotoisin tai siellä asuvat kaverini, kaverien sukulaiset tai muuten vaan tuttavat. Mutta kaunista seutua - ja se Saimaa! Oui oui miten kaunis sisävesistö! Ehdottomasti uuden vierailun arvoinen paikka - tuo Lappeenranta. Jäi nimittäin ne matkailukohteet hiukan vähälle..


lauantaina, syyskuuta 15, 2007

Pitoja, pendelöintiä ja puolalaisia futisfaneja

Tiistaista saakka olen ollut matkalla - enemmän tai vähemmän liikkeellä. Helsingistä kotiuduin torstai-alkuillasta ja perjantaina matka jatkui aamuviiden jälkeen Tampereelle. Tänään lauantaina oli vielä viiden tunnin viestinnän opinnot - onneksi Lahdessa. Huomenna voi pitkästä aikaa nukkua pitkään, sillä Stadion Hostellilla yöunet jäivät puolalaisfanien takia hieman vähiin - kannustushuutoja kuului pitkälle aamuyöhön saakka. Onneksi eivät voittaneet tuota Suomi-peliä.

"Kuntien pidot" sujuivat loistavasti. Oli kiva nähdä pitkästä aikaa vanhoja opiskelutovereita ja ennen muuta tutustua uusiin tovereisin - siis aivan mieletöntä porukkaa! Mistä kaikesta hauskasta olenkaan jäänyt paitsi? Näin myös liudan entisiä opiskelutovereita, jotka ovat siirtyneet/siirtymässä työelämään - miten tuo aika kulkeekaan niin nopeasti?! Halauksia tuli vaihdettua ja vierailukutsujakin esitettiin.

Tuli myös istuttua iltaa opiskelijatovereiden sekä toimittajakollegojen seurassa. Belge (jonka listalta voi suositella talon belgialaisia perunoita), Chaplin ja Vltava ovat suositeltavia paikkoja, joista viimeinen yllättävänkin siisti. Fiilistä laski hieman se, ettei Helsingissä asuvia kavereita juuri ollut mahdollista nähdä. Tai olisihan tuopillisille menoa voinut kysyä. No, seuraavan kerran sitten. Kyllähän se mieltä piristää - entisten ja nykyisten kavereiden tapaaminen.

EDIT: Niin, torstaina viimeistään löysin ainakin osavastauksen kysymykselle, onko Jumalaa olemassa? Näin metrossa erään todella hyvännäköisen opiskelijakaunokaisen haalareissa. Jumala liittyy tähän ainakin sillä tavalla, että hän oli ilmeisesti Helsingin yliopiston teologian ylioppilas. Naispapeista sitten myöhemmin, mutta kyllä - tätä paimenta haluaisin seurata. No joo..


maanantaina, joulukuuta 18, 2006

18. Takaisin kotona

Salut tu le monde Sveitsistä ja Genevestä! Takaisin rakkaassa kotimaassa, vaikka olisin minä sinne jäänyt - sen verran kaunis kaupunki (jossa todellakin on vielä melkein kesä, ruusut kukkivat ja nurmi vihersi). Suklaata ja juustoa - ah, mitä makuja kaupunki tarjosikaan! Tuli puhuttua viittä kieltä matkan aikana, tosin ranskaa olisin halunnut puhua enemmänkin, mutta kun ei osaa niin ei osaa..

Kokemuksia, kuvia ja tunnelmia myöhemmin..Vielä väsyttää jonkin verran, sillä eilinen päivä meni käytännössä reissun päällä (lentäen Geneve-Frankfurt-Helsinki ja bussilla Helsinki-Lahti).


keskiviikkona, joulukuuta 13, 2006

Geneve kutsuu kulkijaa

Satunnainen matkailija on pakannut tänään matkalaukkuaan, sillä edessä on matka Geneveen, Sveitsiin. Matkaan lähdetään torstai-aamulla (aikaisin täytyy tällaisen pitkänmatkalaisen nousta) ja takaisin Suomessa ollaan sunnuntai-iltana.

Kyseessä on erään nuorten lehden opinto- ja suunnittelumatka muun muassa Kansainvälisen Punaisen Ristin päämajaan sekä Punaisen Ristin museoon. Lisäksi tarkoitus on tutustua ah, niin ihanaan, joskin kalliiseen kaupunkiin. No, eiköhän satunnaisella matkailijalla ole varaa pariin teekupposeen Geneve-järven rannalla tai luisteluhetkeen tekojääradalla. Sveitsissä on toki käyty ennenkin, mutta vain eteläisessä osassa ja tutuksi tuli ainoastaan Geneven lentoasema.

Täytynee pakata ainakin aurinkolasit ja kevyempää takkia mukaan, sääennusteissa oli luvanneet ainakin +10C ja aurinkoista - saa nyt nähdä. Ehkä parempi kuin ei oleta mitään. Ärsyttävää muutenkin pakata, sillä olen aina ottanut matkoilleni (omasta mielestäni) liikaa tavaraa, lähinnä vaatteita. Muiden kantaessa sellaista pientä reppua allekirjoittanut raahaa sellaista hemmetinmoista laukkua. No, kai sitä on oppinut varautumaan kaikenlaiseen - tai sitten ei. Tuliaisille pitää vaan jättää tilaa, tai sitten täytyy kuljettaa suklaat ja juustot käsimatkatavaroissa..

Heitetäänkö pois kaikki housut ja paidat,
lähdetään lennolle...




Twitter Delicious Facebook Digg Favorites More