Elvytys

Täällä taas. Tämän blogin päivitys on jostain syystä jäänyt. En tiedä miksi. Ehkä blogiväsymystä, kun tulee kirjoitettua tuonne toisaalle, ja toisaalle. Ja vielä toisaalle. Mutta yritetään näin kaamoksen ovella kirjoitella valaisevia tarinoita arkipäivän aherruksesta.

Read the rest of this entry »

Posted in AJANKOHTAISTA. , ELÄMÄ

Kaksi kaupunkia

Päättyneellä viikolla piipahdin kahdessa minulle rakkaassa kaupungissa. Torstaina kävin Tampereella moikkaamassa erästä opiskelijatoveria pitkästä aikaa sekä ihmettelemässä yliopistoalueen remontteja. Päätalon alakerta tenttisaleineen on aika kovan myllerryksen kohteena ja Pinnin puolellakin Cafe Pinni sekä yksi hisseistä on remontin alla. Aktiiviaikanani (siis silloin, kun kävin kampuksella viikoittain) ei näin laajoja remontteja ollut - tosin silloin rakennettiin Pinni B ja Linna. Niin se aika vaan vierähtää. Yliopisto ei oikein enää tunnu omalta, johtuen kai siitä, että graduvaihe on alkanut, eikä kampuksella tule vierailtua lähes joka kuukausikaan. Perjantaina oli vuorossa luminen Helsinki. Puheet lumenmäärästä osoittautuivat todeksi. Linja-autoilla ja ratikoilla oli vaikeuksia päästä sujuvasti liikennöimään, mutta onnistuin kuitenkin käväisemään Eirassa ja Kalliossa. Käveleminen puolihangessa (kun eihän niitä kaikkia katujakaan ole aurattu) tuottaa vaikeuksia. Pyörätuolilaisille (satun tuntemaan muutaman helsinkiläisen liikuntarajoitteisen) asiointikelit ovat suorastaan mahdottomat! Sympatiat ovat heidän puolellaan.

Pohdin jälleen suhdettani ao. kaupunkeihin. Tampere on ollut koulutuksellinen ja osin harrastuksellinen kehto, kun taas Helsingissä on pätkätyöt ja ystävät/kaverit. Tampere on kyllä ihana kaupunki ja siellä vierailisi kyllä useamminkin, mutta se on auttamatta hieman hankalan matkan päästä kotikunnastani. Manseen matkaan sen pari tuntia, kun taas Helsinkiin pääsen alle tunnissa oikorataa pitkin. Ehkä kuitenkin Helsinki on se tuleva asuinpaikka, kun taas Tampereella käydään harvemmin. Tosin pääkaupunkiseutu on kalliimpaa elinkustannuksiltaan kuin Tampere, mutta toisaalta Helsingistä käsin olisi vaivattomampi kulkea nykyiselle kotiseudulle kuin Tampereelta. Eihän tuo pari tuntia olisi mitään, mutta.. No, saa nähdä mistä se kissa lopulta nahan repii (eli missä asun vuoden kuluttua).

Read the rest of this entry »

Posted in ELÄMÄ

Surun voima

Lauantaina sain pitkästä aikaa kokea surun voiman ihmisen elämässä. Olin mukana saattamassa erästä Kuntaliiton pitkäaikaista (mutta silti niin "nuorta") työntekijää hänen viimeiselle matkalleen. Siunaus- ja kukanlaskentatilaisuus Hietaniemessä oli kylmästä säästä huolimatta harras ja tunnelma välittävän lämmin. Jos poismeno oli raskas meille työtovereille, niin raskaampi se oli hänen läheisilleen. Kyyneleitä ei säästetty siunaustilaisuudessa ja miksi olisi pitänytkään.

Itse en tuntenut vainajaa kuin pätkätyöni merkeissä Kuntamarkkinoiden aikana runsaan seitsemän vuoden ajalta. Hänen kanssaan lähin esimieheni (no, esinaiseni) suunnitteli ja toteutti asioita, jotta Kuntatalo olisi valmis vastaanottamaan markkinavieraat. Kuten esimiehini sanoi muistotilaisuudessa itkuisena muisteli: hän oli oikea käsi ja vasen jalka; vasen käsi ja vasen jalka. Hän ei koskaan sanonut ei ja sovitut asiat pitivät.

Mutta elämä jatkuu. Vaikka yksi tärkeä mies on poissa, niin hänen muutamat minullekin opettamat asiat ovat tiukasti selkäytimessä tulevia koitoksia varten. Muutenkin lauantai oli raskas (lähdin siis Helsinkiin aamukuudelta ja tulin takaisin kolmelta), sillä lupauduin kaikeasta huolimatta tuuraamaan Kino Iiriksessä yhden lipunmyyntivuoron (klo 20 näytökseen). Sunnuntaina en mennyt koko päivänä ulos, vaan katselin televisiota (Morsesta Hill Streel Bluesiin ja Frendeihin) ja lepäilin. Tenttiin olisi kyllä pitänyt lukea, mutta aivojen oli pakko saada olla vaan.

Read the rest of this entry »

Posted in ELÄMÄ , TALVI09.

Syyttömille uhreille

Jokelan traagisen tapahtuman uhreille ja uhrien omaisille.


Älä koskaan unohda kuinka ihana elämä on.
- Rainer Maria Rilke

Read the rest of this entry »

Posted in ELÄMÄ

Kärleken väntar

Eilen katselin ihan vahingossa (läppärillä ollessani) FST:n Salt (Suola)-ohjelmaa. Aihe oli rankka (abortti). Suurimman vaikutuksen teki musiikkivalinta erinomainen - Kentin "Kärleken väntar". Erinomainen tulkinta, meinasi kosteutta silmiin.

Brinn hjärtat brinn
Du vet du kan förändra allting
Det blåser genom staden i natt
Hör du sanningen, den lät som ett skratt

Read the rest of this entry »

Posted in ELÄMÄ

Epäröintiä

Eilinen lämpömittari pysähtyi sitten +28C asteeseen. Kävin ruoan jälkeen lenkillä ja loppuilta meni kattotuulettimen alla televisiota katsellen. Tänään en lähtenyt Helsinkiin, vaikka suunnitelmissa oli. Katsoin aamulla sääennusteita ja totesin, että sielläpäin on kuumempaa kuin täällä - ei kiitos! Ajattelin ensi viikon alussa pyörähtää, voisi vaikka yöksi jäädä.

Laitoin muutama päivä sitten työhakemuksen vetämään - ensimmäistä kertaa sähköpostin välityksellä. Mielelläni kyllä lähetän hakemukset perinteistä postia käyttäen, siten koko hakuun tulee henkilökohtainen ote. Muutaman päivän mietin, kannattaako lähettää ollenkaan. Saa nähdä, mitä tuosta tulee. En tosin odota liikoja.

Juttelin Prinsessan kanssa mesessä muutaman tovin (illalla piti jutella lisää, mutta ei niin ei). Raukka on antibioottikuurilla Meksikon-matkan jäljiltä. Toivottavasti hän paranee, Lahden sataman terassit ovat odottaneet jo pari vuotta. Kolmisen kuukautta sitten viimeksi näimme, omat kiireensä kullakin. Erästä ystävääni en ole nähnyt kahdeksaan kuukauteen ja taekwondolaista kuuteen vuoteen. Mutta kuka niitä laskee?

Teemu voitti vihdoinkin Stanley Cupin, onnittelut USA:n länsirannikolle! Unelmat toteutuvat joskus, useimmiten ei. Hyvä suomalaiselle kiekkoilulle, että Teemun unelmasta tuli totta. One day the sun will shine on you..

Read the rest of this entry »

Posted in AJANKOHTAISTA , ELÄMÄ

..kesäkuun ensimmäinen..

..merkintä nyt ainakin. Ja kesäinen (aurinkoinen ja lämmin) ilma. Lisää on luvassa, helteistä säätä koko viikko! Pitäisi vielä opiskellakin (no, kai rannoilla on niitä varjopaikkojakin). Eilinen hieman venyi, rojahdin sänkyyn puoli kahdelta. Vietin seitsemän tuntia katupartiossa, katsellen nuorten hillittyä juhlintaa. Fiksua väkeä, täytyy tunnustaa!

Olin yllättynyt myös siitä, miten lämmintä ja valoisaa voi olla keskiyön jälkeen - mitä olenkaan Suomen kesissä menettänyt!? Rannalla voi näköjään hengailla muutoinkin kuin hellesäällä. Pitäisi talviturkki tai oikeastaan turkit (viime kesänä ei tullut uitua) pois melko piakkoin, muuten se taas jää..

Olen koko viikonlopun ajatellut ystäviäni. Eräs ystäväni joutui lähtemään kotipuoleensa Pohjois-Karjalaan, sillä hänen lähisukulaisensa oli joutunut sairaalaan. Yhteinen sunnuntai (siis tämä päivä) siirtyi määrittelemättömään ajankohtaan. Kyllä perhe ja suku on tärkein, kaikki muut menevät niiden edelle.

Olisin halunnut olla ystäväni luona lohduttamassa häntä, mutta välimatka on este - samoin kuin viime syksynä, jolloin toinen ystäväni olisi tarvinnut lohdutusta. Ehkä minun on myönnettävä, etten aina voi olla ystävieni tukena vaikka niin haluaisin - mitä suuremmassa määrin. Lisäksi lohdutusta on vähän vaikea tyrkyttää toiselle - liekö se tarkoituksenmukaistakaan..

Read the rest of this entry »

Posted in ELÄMÄ , KESÄ07

Spring break

Viime päivinä ilmat ovat suosineet ulkoilua. Olen lähinnä kävellyt ja pyöräillyt sekä nauttinut noin muuten ihanasta auringosta. Tänään olisin halunnut olla Helsingissä makoilemassa jossain kalliolla tai Hietsulla, sen verran hikiset oltavat ovat lämpötilat olleet Salpausselän tuolla puolen. Mutta toivottavasti torstaina sää on ainakin poutainen, pitäisi mennä taas ystäväni kanssa matsaamaan koriskentälle - ja syömään jäätelöä.

Ensi viikolla pitäisi palata tentti- ja esseekirjojen pariin sekä viritellä tuota gradua. Huomenna kalenterin täyttää - tosin vasta iltapäivästä, Suomen Punaisen Ristin Hämeen piirin hallituksen kokous. Allekirjoittanut valittiin haastavaan luottamustehtävään peräti kahdeksi vuodeksi. Onneksi on kyyti Tampereelle, ei tarvitse linja-autossa neljää tuntia istuskella.

Sunnuntaina olisi taannoin kuolleen enoni hautajaiset. Meidän perheestämme lähtee kolmihenkinen delegaatio Keski-Suomeen, joten meikäläinen jää kotiin - jo tilanpuutteen takia. Täytyy kai käydä muistelemassa enoa joku päivä muualle haudattujen muistomerkillä.

Ihana Kylie Minogue täytti muutama päivä sitten vuosia. Onnea vaan! Kuinka osuvia ovat hänen kappaleensa?!

We all get hurt by love, and we all have our cross to bear
But in the name of understanding now
Our problems should be shared
Confide in me, confide in me

Read the rest of this entry »

Posted in ELÄMÄ , YLEINEN

Tour De Helsinki, osa 1

Eilen oli kaikin puolin kohtuullinen päivä ja ilmakin oli kaunis. Tein Helsingissä lähiökierroksen - köröttelin Tikkurilasta dösällä Mellunmäkeen, sieltä metrolla Ruoholahteen ja ratikalla edelleen Töölön kautta Haagaan.

Oli kiehtovaa nähdä eri kaupunginosia (jos vaikka joskus muuttaisi Helsinkiin), vaikka etenkin Itä-Helsingillä on hurja maine. Täytyisi joskus jalkautua eri kaupunginosiin ihan ajan kanssa, nyt tuli tehtyä sellainen sightseeing.

Iltapäivällä oli sitten liikunnan vuoro. Heittelin Huopalahdessa erään ystäväni kanssa koripalloa parin tunnin ajan. Ilmakin suosi skabailua, kentällä olisi viihtynyt vaikka viisi tuntia. Kivaa oli, vaikka yhden matsin hävisin tytölle (no, mitä häpeämistä siinä on) - kaksi matsia pelasimme tasan ja yhden hoiti kotiin allekirjoittanut (ja vielä ns. kolmoskisan, wau!). Naamakin sai väriä.

Puhuimme matsailun ohessa ihmissuhteista - lähinnä ystävyydestä, joka on joskus aikamoista nuorallakävelyä (nimim. kokemuksen syvällä rintaäänellä). Mutta tosi ystävyys kestää tyynet ja tyrskyt. On annettava ja myös pyydettävä anteeksi (tästä lisää myöhemmin). Perjantai-illan menomusiikiksi Nelly feat. Timbaland - Promiscuous.

Ai niin joo, hyvää pyyhepäivää!

Read the rest of this entry »

Posted in ELÄMÄ

Tässä elämä on

Eilinen tentti meni ihan mukavasti, viivyin tenttitilaisuudessa peräti kaksi tuntia. Ja yllättävän paljon oli väkeä, vaikka Suomi pelasi edellisenä iltana lätkäfinaalissa. Mikäli Suomi olisi voittanut, niin veikkaisin, että tenttiin osallistuneita olisi ollut huomattavasti vähemmän. Mutta saa nähdä, pääsenkö läpi - luulisi nyt edes ykkösen saavan kahden nopan tentistä. Viestinnän verkkoilmaisun esseestä tuli kolmonen, ihan jees. Tänään ryhdyin rakentamaan kesää, siis kesän opintoja (tiedotusoppia ja kunnallisoppia) - ensi syksynä sitten vihdoin ja viimein seminaariin.

Suruviesti on aina vaikea vastaanottaa. Yksi äitini veljistä, eli enoni on kuollut. Eilinen oli aika tuskaa etenkin äidilleni ja toki koko perheelle. Viimeksi taisin nähdä ko. enon serkkuni häissä toissa kesänä. En tiedä vielä, osallistunko hautajaisiin - ehkä vain jos äitini sitä pyytää. En todellakaan pidä ko.tilaisuuksista. Muutenkin elämä vain tuntuu nöyryyttävän joka tilanteessa. Mutta kai niitä iloisiakin hetkiä joskus tulee?

Tässä kuitenkin elämä on..

Read the rest of this entry »

Posted in ELÄMÄ , OPISKELU

On the road, again and again..

Olihan rankat kaksi päivää. Voisi sanoa, että reissun päällä - Helsinki-Lahti all night long by VR. Eilen ja tänään oli Helsingissä taas viestintää (verkkoilmaisua) ja kävihän siinä taas niin, että piti tulla kotio nukkumaan. Ei kai niitä "ystäviä" näköjään olekaan niin hirvesti siellä suunnalla (rehellisesti sanottuna olen laittanut kaikki ystävyyssuhteeni harkinnan alle, no hard feeling). Mutta ei siinä mitään, onhan tähän "commuter" meininkiin totuttu. Muuten ihan kiva anti noin opetuksellisesti. Paljon mielenkiintoista asiaa hyvässä seurassa. Ensi viikonloppu menee jälleen viestinnän ja yllätys yllätys eduskuntavaalien parissa (palaan vaaleihin tuonnempana).

Suosittelen kahta paikkaa Helsingin Bulevardin varrelta. Ensimmäinen on sisustusliike Moko. Kaikille kaikkea suhteellisen edullisesti, ainakin sisustusihmisille (johon itse en kyllä kuulu, ainakaan vielä). Toinen on, brandistään huolimatta, Wayne´s Coffee. Paikan omistaja kohtelee kaikkia asiakkaitaan yksilöllisesti, huumoria unohtamatta.

Talviurheilukaupunki Lahdessa taas kisafiilinki. Salppurin kisat herättää jollain tavalla kaupungin eloon ja hyvä niin. Itse olen aina ollut vapaaehtoisena mukana kisoissa (turvallisuuspuolella), mutta parina viime vuotena on jäänyt opiskelukiireiden vuoksi väliin. Harmittava juttu sinänsä, sillä talkoolaisena on mahtava olla mukana rakentamassa (joskus kirjaimellisesti) kisoja, jossa viihtyvät niin urheilijat kuin katsojat. Ehkä sitten ensi vuonna, toivotaan niin.

Nyt saunaan ja sitten nukkumaan. Huomenna pakko levätä, tänään tuli herättyä jo aamuviideltä. Tähän loppuun päivän YouTube-videosuositus: Kelly Clarkson - Breakaway (UK, Live). Nauttikaa.

Read the rest of this entry »

Posted in ELÄMÄ , OPISKELU

Rankka viikko

Pitkästä aikaa muutama rivi. Toki sanottavaa olisi ollut paljonkin, mutta olen pitänyt kaiken sisälläni - ja pidän yhä. Kulunut viikko on ollut etenkin henkisesti vuoden raskainta aikaa. Ensimmäistä kertaa hymyilinkin (tosin itsekseni) vasta eilen photoshopatessani Geneve (eli Sveitsin matka) -kuvia - miten jotkut ihmiset voivat ollakaan niin ihania, että heidän seurassaan viihtyy ja viihtyy?

Opiskelurintamalla on jonkin verran edistytty. Sain harjoitteluraporttini valmiiksi ja lähetettyä eteenpäin sekä muutaman tenttipäivän merkittyä kalenteriin. Avasin myös GRaduttaja-blogin, joka toimii eräänlaisena tutkimusblogina.

Niin ja terveiset Helsingistä. Kävin kesätyöhaastattelussa, joka meni miten meni. Vanhan kliseen mukaan on puoli voittoa edes päästä haastatteluun. Palkka ei päätä huimaisi, mutta työkokemuksena paikka olisi mitä mainioin. Olen jo saanut muutamia "ei kiitos tällä kertaa" - vastauksia, joten osaan odottaa kieltävää vastausta. Tahtoisin niin mielelläni tehdäkin eurojen eteen jotain, enkä vaan käydä sossun luukulla kerjäämässä armopaloja.

Mutta Didon sanoin:

But if my life is for rent and I don't lean to buy
Well I deserve nothing more than I get
cos nothing I have is truly mine

Read the rest of this entry »

Posted in ELÄMÄ

Ystävyydestä kolmannen kerran

Sain eräältä ystävältäni tällaisen ystävyysvalan.

Olen aina tukenasi:
Kun olet surullinen, juotan sinut humalaan ja autan juonittelussa sitä ihmispoloa vastaa, joka aiheuttaa sinulle huolia.
Kun tunnet tuskaa rinnassasi, nostan autosi pois päältäsi. Vaihdoit tietysti taas kesärenkaita sen naurettavan, kahden euron tunkin kanssa.
Kun hymyilet, tiedän, että selibaattisi on vihdoin ohi.
Kun elämä kauhistuttaa, kuvailen sinulle taukoamatta kuinka huonosti asiat todella voisivat olla.
Kun olet hämmentynyt, käytän sinulle puhuessani yksinkertaisia lauserakenteita ja lyhyitä sanoja.
Kun sairastat, pysyn kaukana sinusta. En halua tartuntaa.
Kun lennät pyllyllesi, en huolestu. Noin iso perse vaimentaa iskut hyvin.

Sain tämän ystävältä, joka on ollut ystävä enemmän kuin toiset ihmiset viime aikoina. Hänelläkään ei mene kovin hyvin, kohtalotoveri siis. En tiedä, joidenkin kohdalla tarkastaa tuota ystävyyden määritelmää. Viime Tiede-lehdessä kolumni ystävyydestä. Ystävä on ihminen, joka haluaa olla lähellä (siitähän ko.sana tulee).

Jobinpostia on viime aikoina tullut joka suunnalta, en viitsi tässä ruveta voivottelemaan - eivät asiat siitä parane. Täytyy vaan yrittää, päivä kerrallaan.

Read the rest of this entry »

Posted in ELÄMÄ

Kolkyt tasan

Jos olet nähnyt elokuvan "Things to do before You´re 30", niin hyvä! Itse en ole sitä nähnyt, enkä aiokaan - vaikka tarpeen ehkä olisi ollut. Tiedän sen itsekin, mitä on jäänyt vielä tekemättä. Kyseisestä elokuvasta on tuotettu televisio-sarja "20 Things to Do Before You're 30" - en ole nähnyt sitäkään.

Voin luetella muutaman asian, mitä on vielä jäänyt tekemättä...
1. Valmistua/luoda uraa
2. Mennä naimisiin, erota, ja mennä uudelleen naimisiin
3. Ensimmäinen savuke
4. Vetää "naamat" eli känni
5. Suudella
6. Rakastella
7. Laulaa karaokea
8. Kävellä jään yli Seurasaareen ja kaikkea muuta, mistä Ultra Bra lauloi (Latviassa tosin meinasin eksyä)
9. Lista jatkuu ja jatkuu..

Näitä olen ehtinyt tehdä..
1. Lasketella Sveitsin Alpeilla ja vierailla Genevessä
2. Joutua ryöstetyksi Tallinnassa
3. Harmitellut omasta mielestä "vääriä" valintoja
4. Saanut sakot
5. Särkenyt sydämen (siis oman, ei toivottavasti muiden)
6. Laulanut suihkussa

Niin nää vuodet vierii vaan
ja siinä melkein unohtaa
Että minkälaiselta pohjalta
sitä oikein ponnistaa

Pitäiskö kaappiin kurkistaa
tai mennä päivä kerrallaan
Ja olla tyytyväinen siihen mitä saa
Ja uskoo parempaan
Tik Tak - Rannaton

Read the rest of this entry »

Posted in ELÄMÄ

Ystävänpäivä all over again

Ystävyydestä taas hiukan. Tuo pitkäaikainen ystäväni tuli käymään kaverin kyydissä Lahdessa ja toi Ystävänpäivän tervehdyksen. Kävimme ensin Robertsissa kahvilla ja sitten Memphisissä syömässä - ja tietysti punaviiniä palan painikkeeksi. Täytyy sanoa, että ko.paikan De Luxe-hampurilainen on todellakin nimensä arvoinen! Eipä siinä kolmessa tunnissa ihmeitä ehtinyt jutella, mutta jotain kuitenkin. Harmiteltiin Lahden huonoa elokuva-tarjontaa, jonka Helsinki hakkaa mennen tullen. No, sain sentään viettää aikaa ystäväni kanssa sekä viedä kotiin kukkasen (jonka hän oli minulle ostanut).

Piristys oli tarpeen, sillä eräs toisen ystäväni asiat huolettavat. Sitä jälleen haluaisi olla paikalla lohduttamassa. Onneksi lohduttajia löytyy ilman minua. Olemme olleet aika huonosti yhteyksissä viime aikoina, joten no, ehkä parempi näin. Mutta kyllä apua ja lohdutusta annetaan ilman muuta. Uskon, että hänen asiansa kääntyvät parhain päin - things are never quite the way they seem, my dear friend.

Huomenna taas viestintää aamusta pitkälle iltapäivään. Onneksi seuraavat kaksi viikonloppua ovat (näillä näkyminen) vapaita. Jossain vaiheessa pitäisi blogata karaokesta. Kyllä, luit oikein.

Read the rest of this entry »

Posted in ELÄMÄ

Ystävänpäivänä 14.2.

Hieman eilisestä (iltasella saapuessani kotiin yhdeksän aikoihin, ei ensimmäisenä todellakaan ollut mielessä läppäri).. Ennen tenttiä tapasin erään opiskelijatoverini, joka siis on samaa vuosiluokkaa. En ollut varmaan yli vuoteen nähnyt häntä, saati sitten jutellut. Oli mukava turista ja vaihtaa tärkeimmät kuulumiset. Hän on saanut jo gradun valmiiksi. Kiva huomata, että elämä on kohdellut häntä mukavasti ja uutta elämääkin on tiedossa (toinen poika tulossa). Ensi viikolla ehkä turisemme hieman vapaammin, mikäli hän perheäidin roolistaan ehtii. Kertakaikkiaan ihana ihminen!

Natisevan aasinsillan kautta ystävyyteen. En hirveästi ko.aiheesta tiedä, sillä minulla ei kovin montaa ystävää ole. Siis ystävää isolla y:llä. Heitä, joille voin kertoa kaikenlaista asioista mitään siihen lisäämättä tai mitään siihen poisjättämättä. Tällä hetkeä ainoa, jolle oikeasti voin kertoa murheeni, on tämä blogi. Mutta tilanteeni ei ole ystävieni vika, ainoastaan minun. Mutta kiitollinen olen kaikista ystävistäni, vaikkakin pienellä y:llä (mukaan lasken tietysti opiskelijatoverini, niin entiset kuin tulevatkin - kiitos teille!)..

Eräästä ystävästäni olen erityisen kiitollinen. Olen tuntenut hänen yli 12 vuotta - kohtalaisen pitkän ajan siis. Aloitimme kirjeystävinä ja raapustelimme rivin kaksi säännöllisin väliajoin. Kiireiden myötä yhteydenpito jäi vähän vähemmälle ja kirjepaperikin vaihtui digitaaliseen tervehdykseen milloin Ruotsista, milloin muualta Euroopasta. Nyt taas olemme aktivoituneet ja päässeet onneksi näkemäänkin aika ajoin muun muassa elokuvan merkeissä. Yleensä aika mittaa ystävyyden arvon ja tämän takia ystävyymme on kultaakin kallimpaa - päivääkään en vaihtaisi pois (kuten en muidenkaan ystävien kohdalla).

Ensi kerran kun kohtasimme,
näin sinun silmissäsi ystävän katseen
kuulin puheestasi ystävän äänen ja
tunsin sydämessäsi lämpöä.
Sanoin hiljaa itsekseni:
Kiitos tästä hetkestä,
kiitos tästä ystävästä..

Read the rest of this entry »

Posted in ELÄMÄ

Kaipaus on ruma sana..

..vai oliko se rakkaus? No, joka tapauksessa kaipaus on mielenkiintoinen ilmiö, johon liittyy positiivisia sekä negatiivisia tunteita. Yleisimmin kaipaukseen liittyy ihminen tai miksei kotieläin, johon liittyy lämpimiä ajatuksia tai muistoja. Kaivata voi myös jotain menetettyä. Kaipauksen kohde voi olla tietty aika elämässä, kuollut läheinen tai miksei menetetty tilaisuus. Ja näin kylmänä vuodenaikana useimmat meistä kaipaavat Suomen kesää tai kaukomaiden lämpöön. No, miksipäs ei.

Kävin eilen Tampereella ja näin muutamia tuttuja opiskelijatovereita. Olin kaivannut heidän näkemistään, niin vähän meikäläistä on Mansen puolella nähty. Ja kai he olivat hieman kaivanneet minuakin, ainakin kysyivät kuulumisia ja mikä on kun ei ole näkynyt? Olin otettu. Mutta tosiaan olin heitä kaivannut ja kaipaan edelleen myös jo valmistuneita tovereitani. Mutta minkäs teet, elämä kun on. Aina asiat voisi tehdä toisin Kaipaus on kai läsnä aina ja aina ihminen kaipaa jotain. Niinpä - milloin ihminen on tyytyväinen olotilaansa?

..ei kerro tuuli, ei tähti taivaallaan - kauanko kaivata saan?

Read the rest of this entry »

Posted in ELÄMÄ

Kaksi Prinsessaa

Eilen oli kohtalaisen mukava päivä - maanantaiksi. Tapasin eilen sattumalta kirjastossa ollessani (kyllä, siellä täytyy näköjään viettää aikaa enemmän kuin tähän asti) Prada-prinsessan ja pakkohan häntä oli kahville pyytää. Menimme paikalliseen Robertsiin kuumalle juotavalle (suosittelen Sunshine-kahvia, nami!) ja turisemaan. Sattumalta täällä kahvilassa oli samaan aikaan myös Jaana Pelkonen ja tottahan toki Tiltti- ja Neuroviisu-fanittajana piti pyytää nimmari (marko koolla, ei ceellä - kuten Jaana ehdotti - tai no, mistä sitä tulevaisuudessa tietää). Hänestä oltiin tekemässä lehtijuttua - toivottavasti sitä kuvaa, jossa Jaana nimmarin kirjoittaa ei julkaista missään..;)

No, tämän Prada-kaunokaisen kanssa puhuimme - yllätys yllätys - jälleen kerran elämästä, opiskelusta ystävyydestä ja ihmissuhteista. Sen enempää menemättä keskustelun yksityiskohtiin, niin ei se ole näköjään helppoa muillakaan - jossei allekirjoittaneella. Eihän kukaan ole tätä elämää sinäsä helpoksi väittänytkään. Annoin toki muutamia yleisluonteisia neuvoja (sitä varten ystävät on olemassa), vaikken tiedä asioista sen enempää - ehkäpä vielä vähemmän. Mutta päivän piristävä tapaaminen, ilman muuta. :)

Tänään jatkettiin jutustelua, muttei ehkä niin syvällisemmällä tasolla kuin eilen. Harmi, että alkuvuosi on niin kiireinen, ettei ole mitään mahdollisuuksia ottaa mitään ajan kanssa - sama tuntuu olevan muiden ystävien kanssa. Sellaista se on, ihmisen arki..

Read the rest of this entry »

Posted in ELÄMÄ

Yön valvottama, osa 1

Pitihän se arvata, että tällainenkin yö taas tulee. Sitä menee aikaisin nukkuman väsyttävän viikon jälkeen, mutta kun herää keskellä yötä, niin valvoisi vaikka aamuun asti. Tuli jotenkin taas paniikki lähinnä opinnoista - matkasta, joka on jäljellä. Olo on kuin maratoonarilla, joka miettii 35km:n kohdalla, jatkaako tästä suomalaisella sisulla eteenpäin (sitä omaa turvallista vauhtia) vai keskeyttääkö vihdoin ja viimein (sitä jo muutaman kymmenen kilometriä harkinneena). Vetoapua ei ainakaan tovereilta löydy, he kun valtaosaltaan ovat jo maalissa. Tulipahan taas kliseinen esimerkki, anteeksi siitä..

Read the rest of this entry »

Posted in ELÄMÄ , OPISKELU

Kun katseet kerran kohtaa, osa 1

Flirttailu on taito, jota en valitettavasti osaa kunnolla (MOT eilen). Pasilasta kanssani nousi ihan mukavantuntuinen neitokainen. Juna oli täynnä, joten jouduimme seisomaan junan eteisessä, siis siinä lipunleimauslaitteiden luona. No, tulihan siinä muutama katse vaihdettua. Istumapaikkojen vapauduttua (kiitos keravalaisille) tosin erkanimme eri osastoille. Ko. neitokainen jäi pois Mäntsälässä ja kyllä hän hieman hymyilikin meikäläiselle lähtiessään (onneksi oli näköyhteys oville)..;) Kyllähän tuollainen piristää kylmänä ja pimeänä talvena. Ties vaikka ko. neitokainen tulisi jossain vastaan - mene ja tiedä.

Muuten päivä meni pätkätyön merkeissä. Kävin myös moikkaamassa erästä kaveriani, joka on ollut kipeänä. Terveeltä tuo vaikutti, ainakin fyysisesti.. :D Ei vaan, levottomat jutut voidaan laittaa väsymyksen piikkiin. Onneksi on perjantai..

Read the rest of this entry »

Posted in ELÄMÄ