Näytetään tekstit, joissa on tunniste JOULUKALENTERI. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste JOULUKALENTERI. Näytä kaikki tekstit

sunnuntaina, joulukuuta 24, 2006

24. Näin sydämeeni Joulun teen..

Jo joulu joutui - jokaiselle aistille. Riisipuuroa, joulukukkia, kynttilämeri hautuumaalla. Illalla kinkkua (joka tuoksui aamulla niin hyvälle) ja porkkanalaatikkoa sekä toivottavasti muutama lahja (tärkeimmät olen jo saanut, eli muutaman ihanan ystävän).

Ajatukset hiipivät ystäviini ympäri Suomen ja maailman. Toivottavasti myös heillä on mieluisensa joulu. Aamulla satoi vettä, nyt paistaa aurinko - ja pakastaakin. Toivottavasti saamme hieman lisää lunta, nyt maa on paikka paikoin paljas.

Joulukalenterini idea oli tarjoa jokaiseen luukkuu kuvia sekä ajatuksia elämästä ja kenties muutama paljastuskin allekirjoittaneesta. Idea ei ihan toiminu, mutta ensi vuonna uudestaan. Nyt on kaikki luukut aukaistu - muutama jäi Sveitsin reissun takia väliin.

Rauhallista Joulua itsekullekin säädylle!


lauantaina, joulukuuta 23, 2006

23. Sunnuntai?

Tänään oli sunnuntai-olo koko päivän. Vähemmästäkin päivät menneet sekaisin, kun aurinkoakaan ei näy kuin viitisen tuntia. Mutta pikkuhiljaa se joulu tulee. Viimeiset lahjat pakettiin ja sähköiset kortit menemään. Kuusikin on koristelu, täytyypi huomiseksi napata siittä kuva. Kohta kinkku uuniin. Toivottavasti saa jo aamulla maistiaisia..


perjantaina, joulukuuta 22, 2006

22. Talvipäivänseisaus

lunta joka suuntaan
eikä tietä missään
minä olen palaamassa
sinne mistä lähdin
kuunhopea loistaa
valaisee kylmät taivaat
minä tähyän taivalta
koetan arvioida matkaa
Vuoden lyhin päivä. Onneksi aurinkoinen sellainen. Kävin pyörälenkillä, vaikka oli hiukka liukkaat tiet. Kaverini osti Nurmeksesta sulkapallomailan, pääsee vihdoin harrastamaan hikiliikuntaa. Jäitä tässä odotellaan, pääsisi vihdoin luistelemaan. Viime vuonna tähän aikaa oli jo monet kerrat käyty lämimässä ja hukattu tusina kiekkoa. Mutta, vuodet eivät ole veljeksiä.








Posti toi vielä muutaman
joulukortin. Ne piristävät aina, myös vuoden lyhintä päivää. Yksi kortti tuli hyvältä ystävältäni (ja tuoreelta äidiltä) Alankomaista. Tekisi mieli mennä ensi vuonna häntä katsomaan. Kortteja tuli tänä jouluna viime vuotiseen tapaan. Lähetin toki enempi mitä sain, mutta ei siinä mitään. Jokainen laittaa heille, kenelle laittaa. Huomenna laitan vielä muutaman sähköisen tervehdyksen. Kyllä sähköinenkin joulukortti menee, varsinkin kun ei tiedä ao.ihmisten osoitteita. Tänään tuli myös uusia Geneven kuvia, kiva..


21. Säg att du älskar mig

Nämä blogimerkinnät tuppaavat tulemaan aina päivän myöhässä, pahoittelut siitä. Kun lentää maailman ja Suomenkin turuilla ja toreilla, niin väkisinkin jotain jää tekemättä. Eilen kävin Helsingissä ihmettelemässä pääkaupungin joulua. Sekä Stockmannilla että Kampissa oli niin hulabaloot, ettei pahemmasta väliä. Heikompaa hirvittää, mutta meno ei ollut läheskään samanlaista kuin eräässä geneveläisessä tavaratalossa. Ei alkuunkaan.

Finnkinon Superpäivänä oli tietysti elokuva-ilta. Kävin katsomassa Tennispalatsissa Daniel Fridellin "Säg att du älskar mig". Yllätyin positiivisesti ja pidin elokuvasta, vaikka aihe oli aika rankka ja osin käytetykin (monikulttuurinen Ruotsi). Elokuva on kertomus teini-ikäisistä ruotsalaisnuorista, jotka etsivät ystävyyden ja rakkauden rajoja. Kaikki on huoletonta, kunnes päähenkilö, nuori maahanmuuttaja-tyttö Fatou (Haddy Jallow) joukkoraiskataan kahden koulutoverinsa toimesta. Fatou kieltää tapahtuneen ja yrittää jatkaa normaalia elämäänsä, mutta lopulta murtuu paineen alla. Kannattaa käydä katsomassa, vaikkei mikään komediapläjäys olekaan. *** 1/2


torstaina, joulukuuta 21, 2006

20. Kinkku käveli kotiin

Joulu alkaa vihdoinkin tulla kotio. Tontut leikkivät ikkunalla, pipareitakin on kuulemma jo tehty, kuusi odottaa sisääntuomistaan parvekkeella ja kinkku on kävellyt pakastimeen - kauan tuota sikaa jahdattiinkin. Luntakin tuli jonkin verran, ihan vaan asvaltin peitteeksi. Hiihtämään ei pääse luistelusta puhumattakaan. Niin ja maanantaina söin joulunajan ensimmäisen riisipuuron - mitään pikkujouluja kun en ole päässyt viettämään.

Olen tehnyt myös viimeisiä jouluostoksia (osan lahjoista=suklaata toin reissultani). Tuntuu siltä, että joka vuosi on yhä vaikeampi ostaa lahjoja etenkin perheelle (siis vanhemmille ja veljille). No, lahjat ovat joka tapauksessa käytännöllisiä ja toivottavasti tarpeellisia. Myös ystäville on vaikea ostaa lahjoja. Tai siis ei ehkä vaikea sanan varsinaisessa merkityksessä. Sanotaan, että vaikka he itse eivät mitään haluaisi, niin kuitenkin niitä tulee annettua (haluan täten kiittää heitä siitä, että a) ovat olemassa ja b) ovat eräitä tärkeimpiä ihmisiä, mitä maa päällään kantaa). Tästä aiheesta on puhuttu muutama kuukausi sitten ja tullaan varmaan puhumaan koko blogin olemassaolon ajan.

Geneve-kuvatkin on tullut purettua, niitä sitten pyhinä tunnelmien kera.



tiistaina, joulukuuta 19, 2006

19. Lepäilyä ja lenkkeilyä

Tiistai on sujunut lepäilyn merkeissä ja juoksevien asioiden hoitamisessa (lähinnä koulujutut sain päätökseen tältä vuodelta). Nukuin paremmin kuin pariin kolmeen päivään, mikä tietysti on hyvä asia. Tuli myös lenkkeiltyä ja pyöräiltyä, nyt kun säät sallivat taas ulkona olemisen. Hiukka kylmä on, mutta talvella pitääkin. Tosin ilo taitaa jäädä lyhytaikaiseksi, mutta luonnolle ei voi mitään.

Huomenna pitää purkaa kamerasta Geneve-kuvat sekä kirjoittaa matkaraportti ja muutenkin fiilistellä matkaa, josta jäi paljon käteen - ehkä enemmän kuin arvaankaan. Mutta matkasta lisää tuonnempana.


maanantaina, joulukuuta 18, 2006

18. Takaisin kotona

Salut tu le monde Sveitsistä ja Genevestä! Takaisin rakkaassa kotimaassa, vaikka olisin minä sinne jäänyt - sen verran kaunis kaupunki (jossa todellakin on vielä melkein kesä, ruusut kukkivat ja nurmi vihersi). Suklaata ja juustoa - ah, mitä makuja kaupunki tarjosikaan! Tuli puhuttua viittä kieltä matkan aikana, tosin ranskaa olisin halunnut puhua enemmänkin, mutta kun ei osaa niin ei osaa..

Kokemuksia, kuvia ja tunnelmia myöhemmin..Vielä väsyttää jonkin verran, sillä eilinen päivä meni käytännössä reissun päällä (lentäen Geneve-Frankfurt-Helsinki ja bussilla Helsinki-Lahti).


keskiviikkona, joulukuuta 13, 2006

13. Kohti normaalia arkea

Tänään oli viimeinen päivä pätkätöitä tältä vuodelta. Puolitoista kuukautta meni ihan vauhdilla ja työkokemusta tuli taas jonkin verran. Reissun jälkeen palataan suht normaalin päiväjärjestykseen, eli ainakin jonkin verran pidempään saa taas nukkua. Ja tavata kavereita, mikäli he kiireiltään ehtivät.

Huomenna siis reissun päälle. Pakkaaminen on kaikkein ärsyttävintä matkustamisessa. Kunpa pelkkä passi ja hammasharja riittäisivät - mutta ei ainakaan paria päivää pidemmälle reissuille. Nyt lähti mukaan muun muassa neljä t-paitaa, neljät sukat, pari paitaa. Reissusta huolimatta yritän bloggailla - toivottavasti
Hotel Le Grenil:ssä löytyy nettiyhteys. Au revoir vähäksi aikaa!


tiistaina, joulukuuta 12, 2006

12. Normaali päivä

Tänään oli aika, no, normaali päivä. Aamulla pätkätöitä ja illalla vapaaehtoistyötä. Niin ja parturissa tuli käytyä - enää ei ole MacGyver-hiuksia, vaan ihan normi lyhyet hiukset. Päivän ehdottamasti parasta antia oli erään ystäväni näkeminen pitkästä aikaa - niin ja hänen suloisen poikavauvansa tapaaminen. Vaikka pikkuherra ei osannut vielä moikata, niin uskon että meidät tuli esiteltyä. Ja äitiys suorastaan hehkui hänestä.. :) Jotenkin positiivinen olo valtasi allekirjoittaneenkin, ehkä se on sitä ystävän puolesta iloitsemista..



maanantaina, joulukuuta 11, 2006

11. Valmista

No niin, essee on sitten valmis. Liian pitkä jälleen kerran, mutta näin aina - toivottavasti joku kolmonen siitä heltiää. Täytyy vielä kommentoida muiden esseitä (kaksi esseestä kommentoitavana). Huomenissa tuo on pakko hoitaa, ettei unohdu. Opettajan palautetta odotellessa..

Joulukortitkin ovat jo suurimmalta osin kirjoitettu ja merkitetty - keskiviikkona sitten postiin. Muutaman kortin vien henkilökohtaisesti perille, jos ehdin ennen aattoa. Itse en kovinkaan montaa korttia odota, mutta antamisen ilo on kaikkein tärkein - minä ainakin välitän ystävistäni, josseivät muut sitä tee. En todellakaan pahoita mieltäni, jos joku ei korttia laita - son ihan up yours, eiku up to them. Muutama sähköinen kortti tulee valitettavasti lähetettyä, kun en kaikkien ystävien osoitteita tiedä. Mieluiten pahvinen kortti, jotenkin sydän enemmän mukana kuin esim. sähköisissä korteissa. Mutta muistaminen se kai on pääasia..


sunnuntaina, joulukuuta 10, 2006

10. Harvinaisia ilmiöitä

Tänään luonnossa esiintyi kaksi perin harvinaista ilmiötä: aurinko ja tähtitaivas. Oli sanoinkuvaamatonta ihastella iltalenkin aikana kirkasta tähtitaivasta ja muistella, miten ne tähtikuviot oikein menivätkään? Viimeksi taisin yhtä kirkasta tähtitaivasta ihastella Seinäjoen yössä elokuussa valmistautuessamme Rockfutiksen SM-kisoihin. No, se siitä..

Essee on viimeistelyä vaille valmis. Huomenna aamulla vielä muutama rivi, niin sitten on urakka ohi. Eihän noita merkkejä ole kuin noin 15000, joten pikkunen urakkahan tuo - normi esseeseen tai kandiin/graduun verrattuna.

Alkaa myös viimeinen työviikko, tai työviikon puolikas. Keskiviikkona tällä erää viimeinen pätkätyöpäivä, jonka jälkeen..No, palaan tuohon tuonnempana. Kuten myös ystäviin, joista on niin kova huoli ollut viime aikoina..




lauantaina, joulukuuta 09, 2006

8. ja 9. Edelleen harmaata..

Kaksi luukkua samalla kertaa, eilen kun ei tullut kirjoitettua merkintää. Juutuin Gordon Ramsayn "Kurjat Kuppilat" - ohjelmaan, jota olen täällä suositellutkin. Ja suosittelen yhä - mies kyllä osaa asiansa ja melkein innostaa allekirjoittaneen kokkaamaan. Tai ei sittenkään, polttaisin vaan kaikki ruoat pohjaan.

Viikonloppu on mennyt aika harmaissa merkeissä. Eilen satoi paikoin vettä (no, se Hesan reissu kaatui muihin syihin), tänään taisi ihme kyllä olla poutaa. Tuli pyöräiltyä, ei ainakaan ole liukasta. Lumettomuudessa on siis puolensa, pyöräilykausi ainakin saa jatkoa. Vaikka kyllä sitä talvellakin -25C:n pakkasessa on tullut fillaroitua. Asennekysymys.

Essee on pian valmis, saimme kaikki lisäaikaa sen tekemiseen. Meillä on ihana opettaja, hän on Helsingin yliopiston viestinnän lehtoreita. Antaa palautetta teksteistä ja innostaa tutkimuksen tekemiseen. Mietin tuossa kirjoittaessani, että ei tuo gradunkaan tekeminen niin vaikeata pitäisi olla - alkuun vain olisi päästävä, niin kyllä se siittä. Vaan tuo aihe vaivaa edelleeen. Täytyy kai kirjoittaa kaksi tutkimussuunnitelmaa, kummasta se ohjaaja sitten pitäisi..

Pitäisi muutama sana kirjoittaa BB 2006 -ohjelmasta, joka sitten loppui viime perjantaina (eli siis viikko sitten). Herätti kyllä monenlaisia tunteita, mutta siittä sitten lisää..


perjantaina, joulukuuta 08, 2006

7. Kirjoituskiireitä

Eilen oli kirjoituskiireitä, kun viestinnän opintojen essee painaa päälle. Työn ja muiden opintojen ohella tuota on tehtävä, jotta se valmistuisi ajoissa. Motivaatio on aika ajoin hakusessa, mutta mitäpä en tekisi tulevaisuuden eteen. Ei kai noista viestinnän opinnoista ole haittaakaan. Tuli käytyä kirjastossakin hakemassa hieman muutakin luettavaa kuin koulukirjat - käteen tarttui Tuija Matikan "Sofia Originale". Täytyy tutustua tarkemmin, kun tässä nyt ehtii..


keskiviikkona, joulukuuta 06, 2006

6. Kaveria ei jätetä

Itsenäisyyspäivällä on minulle aina erityinen merkitys - voidaan sanoa, että se on minulle arvokkain päivä vuodessa. Suvussani on paljon sotaveteraaneja, joille sota on joka päivä läsnä muodossa tai toisessa. Lisäksi äitini suku on lähtöisin menetystä Karjalasta, jossa olisi jonain päivänä kiva vierailla.

Myös armeijan käyneenä ja vapaaehtoiseen maapuolustuskoulutukseen osallistuvana osaan antaa tälle päivälle sille kuuluvan arvonsa. Veteraanien työtä on mukava jatkaa, toivottavasti em
me koskaan joudu rintamalle puolustamaan kotia, uskontoa ja isänmaatamme.

Päivä kului siis isänmaallisessa merkeissä. Aamulla kuuntelin YLEn välityksellä lipunnostoa Tähtitorninmäellä ja kuuntelin Finlandiaa. Iltapäivällä oli vuorossa Tuntematon Sotilas - jälleen kerran. Nyt tapitan Linnan Juhlia - sitä kättelykierrosta siis. Toivottavasti sitä joskus pääsisi Linnaan itsekin, siis presidentinlinnaan.


tiistaina, joulukuuta 05, 2006

5. Tenttiä pukkaa

Tänään tuli tentittyä kaksi ainetta (molemmat julkisoikeutta): eurooppaoikeus ja julkistalouden hallinnolliset perusteet. Ensimmäiseen osasin jopa vastata, toinen meni miten meni.. Yllättävän vähän tuttuja, ainostaan muutama ihana (hih) naama näkyi tenttitilaisuudessa. Suurin osa jo joulun vietossa, aika hiljainen kampus oli noin yleensä. Väsyttävä päivä, tosin huomennakaan ei saa levätä - esseen kirjoittaminen kutsuu; ensin pitää tosin lukea muutama opus. Laitan rastin seinään, kun olen saanut viestinnän ja muut opinnot tältä vuodelta pulkkaan.


3. ja 4. Viikonloppu väsyksissä

Palaan menneeseen viikonloppuun, jonka yleiskuva oli aika lailla väsähtäynt. Sunnuntaina lepäilin ja katsoin televisiota - sekä tietysti aloitin loppuesseetä. Pelottaa ihan kympillä, miten työn ja tenttimisen oheella saan tuon tehtyä etenkin kuin sain toisesta luentopäiväkirjasta nelosen.

Eilen maanantaina siis sain opettajan kommentin: Hei! Varsin johdonmukaista ja pätevää pohdintaa jo rajautuneen kysymyksen äärellä -- tätä oli ilo lukea. Menetelmällineen pohdinta on selkeää ja kysymys ja menetelmäajatukset samaa paria. Hyvää työtä kaiken kaikkiaan ja arvosana 4. Hui, eihän tuosta tule kuin paineita, mutta uskoisin, että yleisarvosanaksi on tuo 3 varmistunut. Jotenkin alkaa olla finaalin puolella tämä vuosi etenkin opintojen suhteen, eikä jaksaisi kirjoittaa enää riviäkään. Mutta perjantain jälkeen on helpompaa..


sunnuntaina, joulukuuta 03, 2006

2. Leppoisa lauantai

Eilinen meni kutakuinkin leppoisissa merkeissä. Tuli lepäiltyä ja pyöräilyä - molemmat olleet viime aikoina harvinaista herkkua. Aurinkoinen päivä oli ihan tervetullut asia. :) Tuli myös hieman lueskeltua, mutta yritin pitää opinto/työ -vapaan päivän. Tänään olisi sitten aloitettava tuota esseetä, jonka deadline on siis perjantaina. Tiistaina olisi lisäksi eu-oikeuden tentti, saa nähdä miten menee. Täytyy siellä kai käydä katsomassa, millaiset kysymykset opettaja on keksinyt.


perjantaina, joulukuuta 01, 2006

1. Pyhä toimitus

Juice Leskisen "Pyhä toimitus" on soinut koko päivän päässäni, vaikken uhkailuista eilen "Lauluja rakastamisen vaikeudesta" kuunnellutkaan. En tiedä miksi, ehkä biisi heijastaa hieman omaa elämääni - kai. Mutta hienot sanat ja loistava pianonsoitto taustalla. Kävin tänään Metsossa - eli Tampereen pääkirjastossa kirjoittamassa muistovärssyn Juicelle omistettuun "addressiin" (ei muistokirjaan). Pakkohan se oli, kun sielläpäin liikuin. Jonoa oli, enkä ihmettele.

Halla-ystävieni pikkujoulut kuulemma sujuivat eilen mallikkaasti. Hyvä niin, vaikken itse paikalla ollutkaan. Olisin kyllä halunnut - ehdottomasti. Mutta aina ei ole kyse haluamisesta. On vaan mentävä niillä eväillä mitä on - niinhän tosin on tehtykin jo viisi vuotta.

Kaikesta huolimatta on joulukuun ensimmäinen (vaikkei uskoisi, kun lunta ei ole maassa). Pyhän toimituksen odotus voi alkaa.


Twitter Delicious Facebook Digg Favorites More