Näytetään tekstit, joissa on tunniste SYKSY07. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste SYKSY07. Näytä kaikki tekstit

keskiviikkona, lokakuuta 31, 2007

Toipilas

Pari päivää olen ollut toipilaana. Kuumeilun jälkeen tuli reilusti alilämpöä - yhteen aikaan kuumemittari näytti alle +36C. Olo on jo parempi, mutta esimerkiksi liikuntatauko jatkunee ainakin perjantaihin. Huomenna pitäisi mennä teatteriin katsotaan "Yksi lensi yli käenpesän", jossa pääosaa näyttelee ihana Satu Silvo. Kirjan olen lukenut ja leffankin katsonut - teatteriesitystä odotan suurella mielenkiinnolla. Huomenna onkin sitten talvi.


maanantaina, lokakuuta 29, 2007

Tentistä tenttiin..

Eilisilta ja kulunut yö oli yhtä tuskaa äkillisesti nousseen kuumeen ja päänsäryn takia. Vettäkin taisi mennä yön aikana toista litraa. Toivon mukaan ensi yö on parempi, sillä aamulla on lähdettävä Tampereelle tenttimään tutkimusprosessin hallintaa. Eilisen ja ehkä koko viikonlopun kohokohta oli erään ystäväni tekstiviesti. Hän odottaa tapaamistamme ja leffassakin olisi käytävä - niin ja sulkapalloa pelataan toki, kunhan tässä taas ollaan kunnossa. Lauantainen viestinnän tentti meni - no, ohitse ja tulokset tulevat joskus. Nakkilan kirkon vaiheilla sano..

Olen tänään pakostakin miettinyt ihmissuhteita. Ystäviä, joita en ole nähnyt vuosiin. On monia, joita haluaisin erityisesti nähdä - ystäviä, jotka merkitsevät todella paljon. Tämä Laura Pausinin kappale on ihana, kuulin sen tänään pitkästä aikaa radiosta. Kertonee kaiken.


perjantaina, lokakuuta 26, 2007

Kylmät kyyneleet

En muistanutkaan, miten kylmiä kyyneleet ovat. Eilen illalla oli henkisesti paha olo, joka sitten purkautui muutamiin kyyneliin. Aika kylmiä olivat. Hieman parempi olo tuli kyllä. En tiedä, jotenkin on muutamaa ystävää hirveä ikävä. Olisi kiva jutella elämästä ja opiskelusta - eli tilittää/avautua.

Tänään vietin aikaani lähinnä englanninkielisen tenttikirjan parissa, viitisen tuntia tuli luettua. Huomisessa viestinnän tentissä yritän parhaani, muuhun en tällä hetkellä pysty - pitäisi keskittyä tiistain tenttiin Tampereella. BB:sta en ole täällä vielä maininnut, siis kolmannesta tuotantokaudesta. Ehkä vielä ennen joulukuuta muutama sananen tuosta 1984 -meiningistä.

Tämä Leonard Cohenin kirjoittama biisi tuli minulle ensimmäisen kerran tutuksi 24:n mainoksesta (hih, jotenkin niin Jack Baueria). Tämän jälkeen olen bongannut sen Tuho-osastosta.

John Cale - Hallelujah



keskiviikkona, lokakuuta 24, 2007

Perioditauko?

Yliopistollamme on tällä hetkellä perioditauko. Eli merkitsee sitä, että ensimmäisen periodin jälkeen opiskelijat voivat "hengähtää" viikoksi, jonka jälkeen alkaa toinen periodi. Sinänsä ok systeemi, mutta eipä tässä juuri hengähtämään pääse. Lauantaina on viestinnän tentti (Helsingin yo:n avoimen) Lahdessa ja tiistaina hallintotieteiden tentti Tampereella. Jaksaa jaksaa...

Juttelin viime viikolla (mesessä) Prada-prinsessan kanssa - harmittavan lyhyesti tosin. Ei mene opiskelut hänellä(kään) suunnitellun mukaisesti, mutta mikä menisi? Olin kuulemma ainoa, joka muisti häntä syntymäpäiväkortilla. Olin todella yllättynyt - siis eikö noin ihanaa ihmistä muista kukaan muu kuin minä? No, eipä minullekaan kortteja helmikuussa tullut yhtään. Onneksi hän sentään sai ruusuja, muuten olisin kyllä lähtenyt käymään "idässä" kukkapuskan ja lahjan kera!

Anne Eklund on ei-niin-uusi laulajatuttavuus. Kiva ääni ja sellainen oma kiva tyyli nuorella naisella. Shanghain valot on hyvä biisi, Ole hiljaa ja suutele mua loistava. Keikalla pitäisi käydä - kuten myös Mattilan. Viime sunnuntaina olisi Lahdessa ollut Mattiloiden yhteiskeikka, mutta se lukukiireiltä harmittavasti jäi näkemättä/kuulematta.




perjantaina, lokakuuta 19, 2007

Lost

Moro Mansesta! Yli 16 tuntia valvomista takana - nyt onneksi kotona ja nukkumaan menossa. Ihan ok päivä - monta tuttua tuli halattua ja useita vierasta käteltyä. Kiva päätös menneelle viikolle - koko viikon tuntui siltä, että olisi jotenkin hukassa.

Aamupäivällä oli kokoustekniikka ja neuvottelutaidon viimeinen luento. Mukava lopetus, jäi kyllä positiivinen fiilis kurssista - ryhmähenkikin loppua kohti parani.
Iltapäivällä oli juhlan vuoro - juhlimme siis Suomen Punaisen Ristin Hämeen piirin 70-vuotista taivalta. Tuli testautta eilen ostamani Batistinin pikkutakki ja kauluspaita solmioineen - halvalla sain molemmat. Ensimmäistä kertaa aikoihin käytin siis solmiota. Olo oli aika virallinen, mihin en ole oikein epävirallisena henkilönä tottunut. Olisi kyllä syytä tottua, tulevassa ammatissa kun on "pukupakko" - tai tiedä häntä..

Ensin Raatihuoneella pormestarin vastaanotto, jossa tarjolla viintä ja pientä suolaista. On se vaan hieno paikka, kannattaa käydä tutustumassa. Sitten vuorossa "Hädän hetkellä" -seminaari, jossa puhujina kansainvälisen avun päällikkö Kalle Löövi ja puhemies Sauli Niinistö. Pienimuotoiset esitelmät painottuivat vuoden 2004 tsunamiin. Löövin kuvat ja Niinistön henkilökohtainen kertomus pelastumisestaan kyllä vakavoittivat juhlaväen mielen. Kyllä tuo Sale on aika karismaattinen, täytyy myöntää ja varmasti tsunamikokemukset muuttivat miehen - ja miksei meidän kaikkien maailmankuvaa. Muu juhlaväki jatkoi iltaansa Siperiassa, itse jatkoin matkaa kohti kotia - express bussilla tietenkin, se on siististi cool!

Peruutin flunssaisena maakuntajoukkojen testaustilaisuuden. Ei oikein natsaa mennä toipilaana juoksemaan Cooperia. Isänmaan puolesta olen vannonut kuolla, mutten kyllä testitilanteessa. Myöhemmin, todennäköisesti keväällä on uusi yritys.


maanantaina, lokakuuta 15, 2007

Päivän parhaat sekunnit

Terveiset Helsingistä! Vietin maanantain buranan voimalla pääkaupungissamme. Lähinnä tuli palloiltua Pasilassa. Ulkoilutin kannettavaani Pasilan kirjastossa, jossa WLAN toimi yllättävän hyvin. Muutenkin pääkirjasto teki vaikutuksen siisteydellään ja viihtyisyydellään.

Päivän parhaat sekunnit, joita oli kunnioitettavat 60, kuluivat ystäväni seurassa. Näin häntä hänen työpaikallaan siinä kaiken kiireen keskellä. Vaihdettiin muutama sana ja yritettiin vielä nähdä myöhemmin - ei nähty. Hän oli oikeassa siinä, ettei hänellä juuri ole ollut vapaa-aikaa. Ikävää ja varmastikin kuluttavaa. Toivon mukaan otetaan menetetty aika takaisin ensi kuussa. Suunnitelmissa on ollut lähteä käymään Tukholmassa tai Tallinnassa - saa nyt nähdä.

Pieni flunssa jatkuu. Toivottavasti loppuviikolla on olo parempi. Lauantaina olisi maakuntajoukkojen rekrytointitilaisuus Hennalassa ja todennäköisesti olisi tiedossa ainakin Cooperin testi.

(ihana) Dido - Sand in my shoes


perjantaina, lokakuuta 12, 2007

Monta asiaa mielessä

Kulunut viikko oli ihan ok - kiireistä huolimatta. Pöytäkirja on tehty ja toimitettu eteenpäin, lehtiilmoitukset ovat hoidossa ja essee toivottavasti jo professorin pöydällä.

Tänään oli toiseksi viimeinen kokoustekniikan ja neuvottelutaidon luento. Ei ollut mikään paha rasti, vaikka omaa neuvotteluesitystä piti katsella videolta - onneksi vain parisen minuuttia. Lehtori kysyi nimenhuudon yhteydessä (hän kysyi kaikilta jotain) minulta "mitä on mielessä". Tietenkin vastasin, että monta asiaa, en viitsinyt alkaa luettelemaan. Ihan mukava luento tälläkin kertaa. Tuo luennoilla viihtyminen on pitkälti luennoitsijasta kiinni ja jossain määrin myös porukasta. Meillä on onneksi ihan hyvä jengi koossa.

Tänään oli maa valkoisena, niin Hämeessä kuin Pirkanmaalla. Onneksi ei ollut niin kylmä kuin pelkäsin, vaikka kylmä tuuli puhalsi naamaan.

Viikonloppu sujuu varmaankin viestinnän tenttikirjojen (no, ainakin yhden) parissa. Ja ensi viikon perjantain vaatteita miettiessä. Ihan pukua en viitsi tuollaiseen tunnin päivätilaisuuteen laittaa, vaikka Raatihuone olisikin jo sinällään arvokas paikka. Taitaa mennä bleiserilinjalle, kunhan vaan osaisi valita sopivan paidan ja housut. Mutta se sitten ensi viikolla.


keskiviikkona, lokakuuta 10, 2007

Minä elän!

Alkuviikko on ollut ennakoitua kiireisempää. On pitänyt laittaa korttia postiin, kirjoittaa pöytäkirjaa, huolehtia muutamista lehti-ilmoituksista, saada essee valmiiksi ja postittaa professorille...Pitäisi vielä tällä viikolla lukaista yksi viestinnän tenttikirja ja tehdä siitä referaatti.

Tänään on vietetty suomalaisen kirjallisuuden päivää. En ole juuri kansallista kaunokirjallisuutta lukenut, tietokirjallisuutta kylläkin. Seitsemän Veljestä on toki luettu ja näytelty - moneen kertaan.
Kiljukoon nyt kaikkein kaula,
koska mielin virren laulaa
voimasta seitsemän miehen.

Tähtiä kuin otavassa,
poikia on Jukolassa,
laiskanpulskeja jallii.


maanantaina, lokakuuta 08, 2007

Sateinen päivä

Tänään on koko päivän satanut vettä - taas kerran. Kauan sitä heleätä syyssäätä kestikin. Loppuviikosta tulee kuulemma jo räntää. Talviko tekee tuloaan? Kaivoin paksumpaa takkia ja kai tuo pipokin olisi hyvä olla päässä. Hämmästyin, kun takki vaikutti isolta - joko minä olen kutistunut tai takki on kasvanut. Kai se kesä on sitten mennyt. Mitään siitä ei oikeastaan jäänyt käteen. Ehkä odotukset olivat liian suuret, kuka tietää?

Laitoin syntymäpäiväkortin eräälle ystävälleni, toivottavasti posti kuljettaa sen huomiseksi perille. Saa nähdä, milloin näemme seuraavan kerran - edellisistäkin syntymäpäivistä on viinilasillinen juomatta. Olisi ehkä pitänyt ostaa jotain pientä - mutta mitä Prinsessalle osaisi oikein ostaa? Välillä tuntuu, että hän(kin) tarvitsisi hyvää itsetuntoa. Valitettavasti sitä ei voi rahalla ostaa. Eilen laitoin nimipäiväonnitellut eräälle toiselle ystävälleni. Häntä(kin) olisi mukava nähdä - itseasiassa hän tiedusteli, milloin tulen Helsinkiin. Ensi kuussa olisi kuulemma paremmin aikaa nähdä - se toinen kesäloma. Saa nyt nähdä.

Kotipaikkakunnallani tapahtui tänään kaksi kuolonkolaria. Molemmissa onnettomuuksissa huono sää oli osittaisena syynä. Murheellisia tapahtumia. Täällä on muutama tieosuus, joka olisi pitänyt ottaa tarkempaan syyniin jo aikaa sitten. Ehkä nyt otetaan.

James Blunt - You're Beautiful (laulun tilanteessa olen ollut monesti - ei siitä sen enempää)


maanantaina, lokakuuta 01, 2007

Esseetä ja musiikkia

Pientutkielmani eli seitsemänsivuinen viestinnän esseeni "Mikä tekee tieteellisestä teksistä tieteellisen" on valmistunut. Hieman keskeneräiseltä se tuntui laittaessani sen opintokansioon. Toivottavasti siitä edes kolmosen saa, kyllä siinä sen verran asiaa on. Vaikka eihän tieteellinen työ ole kai koskaan valmis. Se suurin työ kunnallisoikeuden saralta on vielä edessä - vaikka toivoisin sen olevan jo takana. Mutta kyllä se kai siitä. Täytynee muistaa päivittää tuota Graduttaja-blogiakin. Sitä ennen on vielä monta esseetä tehtävänä..

Viikonloppu meni tosiaan opiskellessa ja osin lepäillessä. Niin ja musiikin parissa. Veljeni osti minulle Kiven eli Creative Zen Stonen (sinisen, kuinkas muuten) - eihän siinä tosin ole kuin 2G tilaa, mutta kuitenkin... Varsinaisesti ehdin tutustumaan soittimeeni vasta sunnuntaina. Laitoin jo sinne jonkin verran tavaraa: Anne Mattilaa, U2:sta, klassista musiikkia (Morsen tunnusmusiikkia) ja Tuho-osaston soundtrackin. Pitäisi vielä hankkia sellainen avainrenkula ja silikonisuoja.

Hyvää musiikkia - sekä Mattila että klassinen, josta olen taas alkanut tykkäämään (sellaista rentouttavaa musiikkia tässä välillä tarvitaankin).

Tämä biisi on otettu Scrubsin (Tuho-osasto) soundtrackiltä. Ehdottomasti yksi tuon levyn parhaimpia kappaleita erityisesti sanoituksen vuoksi. Omistankin tämän biisin eräälle ystävälleni. On ihmisiä, joita ei voi sitten unohtaa.

Good Life by Francis Dunnery



perjantaina, syyskuuta 28, 2007

Sipsejä ja kutsuja

Perjantai on kyllä päivistä parhain. Vanha viikko jää taakse ja uutta odotellessa voi pari päivää viettää rauhallisesti miettien, mitä kaikkea uusi viikko tuo eteen.

Toissapäivänä posteljooni toi kutsun Tampereen pormestarin vastaanotolle. Pitäisi viedä tummansininen puku (jonka ostin omiin lakkiaisiini) pestäväksi läheiseen pesulaan. Jossain 40 euron hujakoilla tuo pesettäminen on, täytyypi yrittää verrata vielä eri pesuloiden hintoja. Puku mahtuu vielä päälle, voi olla, että on jo käynyt isoksikin.

Tänään posti toi paketillisen purtavaa Estrellalta. Taannoin ostin sipsipussin, jossa lähes kaikki lastut olivat kärähtäneitä. Hieman vaivautuen valitin asiasta (kynnykseni tehdä tuollaisia tuotevalituksia on aika korkea). Tehdas myönsi tuotteen viallisuuden ja korvauksena sain paketillisen naposteltavaa reilun puolentoista kuukauden odottelun jälkeen. Hyvää kannattaa odottaa.

Kohta pitää käväistä Tutkijoiden yössä kuuntelemassa muutama mielenkiintoinen luento. Huomenna puolestaan olisi edessä esseen tekeminen, heti aamutuimaan...


keskiviikkona, syyskuuta 26, 2007

From Marko with..

..no, rakkaudella ehkä myös, mutta eritoten ystävyydellä. Kirjoitin tänään pitkästä aikaa oikean kirjeen, siis ihan kynällä! Oli kyllä alkuun aika tuskaa saada luettavaa tekstiä aikaiseksi, mutta melko kivuitta tuosta räpeltämisestä parin sivun rustailu tuli - toivottavasti vastaanottaja saa selvän. Laitoin kirjeeseen liitteeksi kortin ja leffalipun. Leffalippu menee näet vanhaksi sunnuntaina ja emme yhdessä (tai en itse mene kenenkään kanssa) sitä ennen elokuviin. Leffassa olisi kyllä tarkoitus käydä, kunhan vaan tietää mitä siellä pyörii - katsomisen arvoista siis.

Esseitä on tarkoitus tehdä loppuviikosta. Viestinnän esseen dedis on sunnuntaina. Kuusi sivua ei ole paha rasti, mutta työtä on siinäkin. Perjantaina pitäisi käväistä tutkijoiden yössä kuuntelemassa muutama luento. Mutta sen näkee sitten.

Sarah Connor - From Sarah With Love



tiistaina, syyskuuta 18, 2007

Mukavaa, sateista viikkoa!

Eräs viestinnän opiskelijatoverini päätti sähköpostikirjoituksensa ko. otsikon mukaisesti: Mukavaa, sateista viikkoa! Vielä viidennen lukemiskerran jälkeenkin on vaikea oivaltaa kyseisen tervehdyksen taka-ajatus. Olemme kahtena edellisellä luentokerralla käsitelleet klassista logiikkaa.

Kuinka ollakaan, loppukaneetti ei ole mielestäni looginen. Miten viikko voi olla mukava, jos se on sateinen? Toki sillä olettamuksella, etten pidä sateesta? Mutta toisaalta, viikko voi olla mukava, vaikka sataa - toivotaan niin. Kiitos vaan xx toivotuksesta! En toivota samaa sinulle, vaan toivotan mukavaa, poutaista viikkoa ystäviesi seurassa (en muistanut tuota tervehdystä laittaa tämänpäiväisessä vastaussähköpostissa).


Viestintä on vaikea laji, jota hallitsee ainakin suuren gurumme Osmo A. Wiion viestinnän lait (laintaulu on kiinnitettynä, kunniapaikalla tietenkin, huoneeni ilmoitustaululla). Wiion ensimmäinen laki "Jos viestintä voi epäonnistua, niin se epäonnistuu"
on ainakin viime aikoina käynyt tutuksi.

En ollut ennen eilisiltaa kuullut eräästä ystävästäni aikoihin. Sain tekstiviestin, jonka alku kuului: "Hei! Et nähtävästi ole saanut viestejäni:(" No, en ole saanut. Viestien perillemeno on ollut takkuista aikaisemminkin, nyt ilmeisesti x kappaletta tekstiviestejä soittelee harppuja bittitaivaassa. Kehoitin häntä vastausviestissä vaihtamaan operaattoria. Ja ei, en ole saanut vastausta.
Harmittaa ja vihastuttaa! Haluaisin olla hänen tavoitettavissaan, mutten nähtävästi ole - ties mitä asiaa hänellä on ollut. Toki hän on varmasti ihmetellyt, miksen vastaa - ainakin minun tietääkseni olen hänen kanssaan puhe- ja tekstiviestiväleissä. Lisäksi ihmetyttää, mistä moinen saattaa johtua? No, toisaalta vaihtoehtoiset viestinvälityskeinot ovat olleet hänen käytettävissään. Eiköhän me joskus nähdä, vaikka hänellä ja ehkä minullakin on hieman kiireitä. Kasvokkain on parempi puhua - heti lämpimän ja pitkäkestoisen halauksen jälkeen tietty!

Katsoin viimeinkin Bourne-sarjan kaksi aiempaa tekelettä (The Bourne Identity ja The Bourne Supremacy) dvd:llä - kolmannen (The Bourne Ultimatum) kävin katsomassa elokuvateatterissa. Hienoja tekeleitä - ainakin vauhtia riittää! Pitääpä hankkia omaksi. Monet ovat todenneet, että nämä ovat parempia kuin Bondit. Itse en lähtisi ko. linjalle, sillä Bond- ja Medusa -sarjalla on eroavaisuuksia. Ehkä nämä Bournet ovat maanläheisempiä (eli realistisempia) kuin Bondit. Suosittelen lainattavaksi joko kirjastosta tai leffavuokraamosta - vaikka mukavan, sateisen viikon iloksi!

Moby - Extreme Ways

<


lauantaina, syyskuuta 15, 2007

Pitoja, pendelöintiä ja puolalaisia futisfaneja

Tiistaista saakka olen ollut matkalla - enemmän tai vähemmän liikkeellä. Helsingistä kotiuduin torstai-alkuillasta ja perjantaina matka jatkui aamuviiden jälkeen Tampereelle. Tänään lauantaina oli vielä viiden tunnin viestinnän opinnot - onneksi Lahdessa. Huomenna voi pitkästä aikaa nukkua pitkään, sillä Stadion Hostellilla yöunet jäivät puolalaisfanien takia hieman vähiin - kannustushuutoja kuului pitkälle aamuyöhön saakka. Onneksi eivät voittaneet tuota Suomi-peliä.

"Kuntien pidot" sujuivat loistavasti. Oli kiva nähdä pitkästä aikaa vanhoja opiskelutovereita ja ennen muuta tutustua uusiin tovereisin - siis aivan mieletöntä porukkaa! Mistä kaikesta hauskasta olenkaan jäänyt paitsi? Näin myös liudan entisiä opiskelutovereita, jotka ovat siirtyneet/siirtymässä työelämään - miten tuo aika kulkeekaan niin nopeasti?! Halauksia tuli vaihdettua ja vierailukutsujakin esitettiin.

Tuli myös istuttua iltaa opiskelijatovereiden sekä toimittajakollegojen seurassa. Belge (jonka listalta voi suositella talon belgialaisia perunoita), Chaplin ja Vltava ovat suositeltavia paikkoja, joista viimeinen yllättävänkin siisti. Fiilistä laski hieman se, ettei Helsingissä asuvia kavereita juuri ollut mahdollista nähdä. Tai olisihan tuopillisille menoa voinut kysyä. No, seuraavan kerran sitten. Kyllähän se mieltä piristää - entisten ja nykyisten kavereiden tapaaminen.

EDIT: Niin, torstaina viimeistään löysin ainakin osavastauksen kysymykselle, onko Jumalaa olemassa? Näin metrossa erään todella hyvännäköisen opiskelijakaunokaisen haalareissa. Jumala liittyy tähän ainakin sillä tavalla, että hän oli ilmeisesti Helsingin yliopiston teologian ylioppilas. Naispapeista sitten myöhemmin, mutta kyllä - tätä paimenta haluaisin seurata. No joo..


tiistaina, syyskuuta 11, 2007

Helsinki calling..

Operaatio Nälkäpäivän organisointi ja viestinnän opinnot ovat pitäneet kiireisinä. Sunnuntain ratoksi tuli kirjoiteltua myös esseetä. Ihan hyvällä mallilla, vaikka muutama kappale puuttuu. Ei kyllä uskoisi, että kahden opintoviikon kurssi aiheuttaa niin paljon työtä - tuntuu, että olen jo nyt kirjoittanut kolmen nopan arvoisesti. Gradullekin olen muutaman ajatuksen suonut, vaikka pitäisi siihenkin keskittyä kunnolla. *huokaus*

Tänään suuntaan nokkani jälleen kohti Helsinkiä ja Kuntamarkkinoita. Torstaihin asti olisi tarkoitus viettää aikaa pääkaupungissa. Toivottavasti näen joitakin kavereitani *wink*, jotka sielläpäin asustavat. Mitään suunnitelmia ei ole vielä vapaa-ajan käytön suhteen tehty. Mutta blogi todennäköisesti hiljenee vähäksi aikaa - varmuudella torstai-iltana taas uutta merkintää. Pitäisi ainakin muutama meemi tehdä..


perjantaina, syyskuuta 07, 2007

Halauksia lihapiirakan ja valkoviinin kera, kiitos!

Minulla on toisinaan huono itsetunto. En ole komea, eikä äänessänikään ole kehumista. Tämä kaikki konkretisoitui ensimmäisellä kokous- ja neuvottelutaidon luennolla Tampereella - heti aamukahdeksalta. Meidän piti kukin vuorollaan pitää kolmen minuutin henkilökohtainen esittely videokameran edessä. Myöhemmin se esitys piti katsoa nauhalta - onneksi ei kaiken kansan edessä, vaan pienryhmässä. Luoja, miten ihmistä voikaan kiduttaa?! Harmittavasti videoesiintymiset eivät tuohon lopu, mutta minkäs teet?! Ajatella, joku vielä tunkee itsensä ao. kurssille vapaaehtoisena? Opettajakin oli hämmästyksissään..

Halaus - miten olinkaan unohtanut sen piristävän voiman?! Päiväni piristyi huomattavasti, kun sain viettää muutaman hetken vanhan opiskelutoverin seurassa ja kertoa/kysyä kuulumisia - toki toverillisen ja lämpimän halauksen kera, kaunotar kun oli kysymyksessä. Kyllä tuo herra x on todella onnenpekka, kun on tuollaisen aarteen löytänyt..

Harva meistä valkoviinin ystävistä nauttii sitä lihapiirakan ja nakkien kera - no, kerta se on ensimmäinenkin, ainakin minulla. Kiiruhtaessani Lahden junaan törmäsin erääseen toimittajakolleegaani. Painuimme suoraan ravintolavaunuun ja hän tarjosi hiukan huikopalaa (enhän ollutkaan syönyt mitään sitten aamuviiden). Nautin lihapiirakan kahdella nakilla höystettynä lasillisella 11,5% valkkaria - ah, mikä makuelämys! Juttelimme muun muassa kunnallisista asioista - niistä Parhaista tietenkin.

Ehdin olla kotosalla runsaan tunnin ajan, kun taas piti lähteä. Helsingin yliopiston viestinnän aineopinnot jatkuivat loogisella aiheella - logiikalla. Oli kiva ao.aineen opiskelutovereita -
suurimmalta osin kaunottaria tietenkin ja kysellä kesän kuulumisia. Vahdoimme myös mietteitä päivän aiheesta sekä tulevasta viestinnän oppihistorian tentistä. Olisihan tuo luento voinut kestää kauemminkin, mutta näemmehän taas ensi lauantaina.

Pitäisiköhän sitä lähteä nukkumaan - onhan tässä tullut oltua jo 16 tuntia hereillä. Jaloissakin hieman tuntuu, kun kengät olivat lähes koko päivän jalassa.

Luciano Pavarotti on poissa. It´s time to say goodbye, The Greatest Tenor of all time!



tiistaina, syyskuuta 04, 2007

Ei yksinäinen unta saa..

Pitkästä aikaa ei uni tullut yöllä. Muutenkin oli huono fiilari koko eilisen päivän. En tiedä mistä taas kiikasti, ehkä ajattelin taas liikaa kaikkea (erityisesti opiskeluasioita). Yhden aikoihin olin aikeissa näpytellä eräälle ystävälleni viestiä, mutta en kehdannut häiritä. On se kumma - minua saa kyllä ystävät häätyytellä kellonajasta riippumatta (sanoinkin tämän eräälle ystävälleni, joka kerran oli aikeissa viestitellä yöllä). Noita ystäviä onkin ikävä, mutta ei voi mitään - välillä tällaisiakin päiviä - ja öitä.

Päivää piristi hieman taannoisesta esseestä saatu arvosana - professori antoi täyden eli viitosen. Ihan niin hyvää arvosanaa en odottanut, mutta hyvä näin. Tällä viikolla pitäisi saada tuo toinen kunnallisoikeuden essee valmiiksi ja lähetettyä - voi keskittyä kolmanteen, neljänteen ja x määrään esseitä. Tänään onneksi pääsee miettimään syntyjäsyviä saunan lauteille. Menisiköhän sitä myös uimaan?

Dido - Life for rent


Twitter Delicious Facebook Digg Favorites More