maanantaina, kesäkuuta 30, 2008

Unihäiriöinen

Anteeksipyyntö siitä, ettei tämä ole anteeksipyyntö-merkintä ole - vieläkään. On ollut muuta ajateltavaa ja ennen kaikkea elimistö on ollut aika turta. Etenkin loppuviikosta lenkkeilystä ei ole tullut mitään - ainoastaan lepäilystä ja kirjojen kahlailusta (luin Muumipappa ja meri -kirjan). Jo neljänä yönä olen nukkunut huonosti - heräillyt pitkin yötä. Tiedä sitten vaikuttaako tuo huonelämpötila (+30C) tai joku muu. Muutamasta ystävästäni olen ollut huolissani, kun heistä ei ole kuullut mitään. Ehkä he kuitenkin pärjäävät..

Tällä viikolla pitäisi tehdä hiuksista selvää ja ehkä käydä Helsingissä. Loppuviikosta on luvassa kunnon ilmoja, joten kyllä se talviturkkikin lähtee. Ja pitää katsoa tuo Uinu uinu lemmikkini, joka siis tuli viime la-su välisenä yönä. Jos olisin sen tuolloin katsonut, niin sitten yöunista ei olisi tullut sitäkään..


keskiviikkona, kesäkuuta 25, 2008

Hei haloo!

Lupasin itselleni, etten tällä viikolla paasaa surkeasta kesäsäästä. Mutta tänään on pakko todeta, tänään ei ole ainakaan vielä satanut. Eilen tein 10 kilometrin pyörälenkin sadesäässä - olin yltäpäältä märka tullessani kotiin. Onneksi pääsin saunan lämpöön. Saa nähdä, milloin tuo ilmanala lämpenee.

Luin tänään kirjastossa tekstiviestejä käsittelevän opuksen Hei haloo!, joka käsitteli mitäpä muutakaan kuin tekstiviestejä. Mielenkiintoista luettavaa! Tiesittekö muuten, että esimerkiksi tekstiviestin lähetysaika ja -päivä
kertoo lähettäjästään paljon? Entäpä ne ärsyttävät känniviestit? Teen itselleni viikon mittaisen testin tekstiviestittelyyn liittyen (päättyen siis ensi keskiviikkoon). Testistä ja kirjasta tarkemmin siis ensi viikolla..

Seuraava merkintä koskee anteeksipyyntöä - joka on siis jo tehny, kirjallisesti tosin. Huomenna ehkä suullisesti.


tiistaina, kesäkuuta 24, 2008

Ystävät maailmalla

Muutamat ystäväni ovat lähteneet/lähtemässä maailmalle - joko piipahtamassa tai hieman pidemmän aikaa. Toimittajakollegani on miehensä kanssa parhaillaan Seattlessa (WA), kahvin luvatussa kaupungissa vielä puolen viikon ajan. On ollut kuulemma kiva kaupunki. Sateisesta maineestaan huolimatta siellä on ollut kuivempaa kuin täällä - toisaalta mikä ihme tuo olisi?

Sulkapallopartnerini soitteli tuossa illan piristykseksi. Hän oli parhaillaan junassa, matkalla kohti Helsinkiä ja yllättäen Birminghamia. Hänen on näet ennen valmistumistaan suoritettava tutkintoon kuuluva neljän kuukauden kieliharjoittelu. ja nyt hänellä on siihen aikaa, kun hänen gradunsa on onnellisesti painossa. Hienoa, että hän saa mahdollisuuden nähdä hieman Helsinkiäkin pidemmälle maailmaa! Harmittelimme, ettemme ehtineet ennen hänen matkaansa nähdä (ei tuo nyt niin yllätyksenä tullut, myönnetään) Tampereella tai missään muuallakaan. Mutta olimme jo aiemmin sopineet, että piipahdan hänen luonaan Isossa-Britanniassa - heti kun hän on asettunut aloilleen ja minulla on siihen varaa. Tuo tosin tietää Pariisin lykkääntymistä, mutta kai meillä on aina Birmingham. Kortin ainakin lupasi lähettää.

Sain luettua tuon S.Kingin lemmikkikirjan. Ihan ok lopulta. Pitänee laittaa tallentavaan tuo elokuva (la-su-välisenä yönä). Jos vaikka olisi katsomisen arvoinen.


sunnuntai, kesäkuuta 22, 2008

Elämää mittumaarin jälkeen

Juhannus - mittumaari, on tältä vuodelta taas takana ja edessä hidas, mutta väistämätön matka kohti syksyä. Eihän tässä ole ollut kunnon (uinti)kelejäkään vielä! Mutta helteinen heinäkuu on aina toivomme, eikö niin! Juhannus meni allekirjoittaneelta sadetta, raetta ja ukkosta pidellessä - niin ja Kingin Uinu uinu lemmikkini -kirjan parissa. Vielä olisi sata sivua jäljellä. Ei mitään kunnon kauhua, siis luettuna. Ehkä elokuva olisi ollut pelottavampi, mene ja tiedä kun en oikeastaan ole tuon genren ystävä.

Ensi viikolla olisi todenteolla paneuduttava kandiin - vielä pitäisi lainsäädäntöaineistoon tutustua. Itsehallintoon liittyvää kirjallisuutta on tullut luettuakin viime aikoina - sekä ohjaajan että muiden tuotoksia. Saa nähdä, mitä tuostakin tulee. Ehkä valmista. Ei sillä, ystävien gradut ovat myös jämähtäneet paikoilleen - osalla tietty.


perjantaina, kesäkuuta 20, 2008

Mittumaaria!

Minä avaan syömmeni selälleen
ja annan päivän paistaa.
Minä tahdon kylpeä joka veen,
ja joka marjan maistaa.

Minun mielessäni on juhannus, ja juhla ja mittumaari,
ja jos minä illoin itkenkin,
niin siellä on sateenkaari.

Eino Leino


Hyvää Juhannusta, mittumaaria ja Keskikesän Juhlaa - joka menee allekirjoittaneella hyvän kirjan parissa!


Made of honor

Rakastunut bestman - mitähän tuosta voisi kirjoittaa? Ainakin sen, että se on tyypillinen romanttinen komedia, jonka juoni seuraa perinteistä kaavaa - ennalta-arvattavaa loppua myöten. Lisäksi sen voi todeta olevan, (näin ainakin itse näkisin) päivitetty versio "Neljät häät ja yhdet hautajaiset" -elokuvasta - tosin häitä taisi elokuvassa olla ainoastaan kolme. Ideana kuitenkin hyvä, joskin idean mukana tulee sitten niitä kliseitä roppakaupalla.

Näyttelijätyö oli ailahtelevaa. Patrick Dempsey oli pettymys - taitaa Grey Anatomia antaa miehestä liian hyvän kuvan. Sen sijaan uusi tuttavuus ainakin minulle - Michelle Monaghan, loisti Hannahina sortuen kuitenkin aika ajoin ylinäyttelemiseen.

Rakastunut bestman on kuitenkin romanttisen elokuvan ystäville, johon itsekin lukeudun, katsottava kesäleffa hyvässä seurassa. Itseäni kävi hiukan niiskuttamaan elokuvan lopussa, sillä nainen parhaana ystävänä ei ole mikään helppo asia - tunteet kun kuitenkin johtavat ihmistä, ei siitä mihinkään pääse (eli been there). ***1/2


Cos all of the stars
Are fading away
Just try not to worry
Youll see them some day
Take what you need
And be on your way
And stop crying your heart out
(OASIS - Stop Crying your heart out)




torstaina, kesäkuuta 19, 2008

Paljon kirjoitettavaa - vähän aikaa

Niin paljon olisi (ollut) kirjoitettavaa. Ja sateisen sään takia vielä mahdollisuus bloggaamiseen. Mutta jostain syystä kirjaimet eivät ole löytäneet tietään tänne. Voi olla, että kokopäiväinen ruudun tuijotus vie kirjoittamishalut - sitä vaan haluaa lepuuttaa silmiään. Lupaan juhannuksen aikana korjata tilanteen. Keskikesän juhla menee ihan kotinurkilla tietokoneen välittömässä läheisyydessä - kuten niin monena vuotena.

Tänään on Finnkinon Superpäivä ja ajattelin katsastaa "Rakastunut bestman" -elokuvan Prinsessan kanssa. Emme ole kuitenkaan treffeillä, ihan muuten vaan. Jotta joskus ehkä olisimme, niin meidän pitäisi käydä asiasta jonkinlainen keskustelu - ettei mitään jää epäselväksi. Ihan tarpeeksi on moisesta kokemuksia. Mutta elokuvasta sitten juttua huomenna..


maanantaina, kesäkuuta 16, 2008

Leppoisa lauantai

Lauantaina tapasin erään ystävän pitkästä aikaa - ainakin puoleen vuoteen ei olla nähty (eli sitten viestinnän opintojen loppumisen). Yhteyksiä on toki pidetty yllä lähinnä tekstiviestitse. Pienen hetken verran (noin tunnin) oli mukava istua aurinkoisella Teerenpelin terassilla ja parantaa maailmaa mustikkasiiderilasin äärellä - vaihtaa kuulumisia puolin ja toisin. Eihän tuo ihminen ole onneksi muuttunut mihinkään, onneksi.

Harmi, että tuo aika lentää mukavassa seurassa, sitä olisi jutustellut ja vaikka mutustellut koko päivän. Mutta ystävääni odottivat pitkän ja rankan viikon jälkeen perheenäidin askareet - etenkin kun työmatkojen takia ne ovat jääneet hieman vähemmälle. Mutta sitä se on, valtion työläisen elämä.

Terassituokion jälkeen nautin paikallisesta jalkapallotarjonnasta, joka jatkuu myös tänään. EM-kisoja on kiva katsoa, mutta alasarjojen peleissä on sitä jotain - oikeata jalkapalloa.


perjantaina, kesäkuuta 13, 2008

Perjantai 13. Helsingissä

Terveiset aurinkoisesta Helsingistä! Oli yllättävän lämmin, vaikka merituuli hiukka viilensi oloa. Aika kului suurimmaksi osaksi citypyörällä sotkiessa. Jotenkin naurettavan näköistä, kun metriyhdeksänkymmentä paahtaa menemään tuollaisella pienellä vihreällä citypyörällä. Ja satulakin heilui, kuin heinämies pellolla. Olisikin joku ottanut kuvan minusta sotkemassa sillä!

Tänään vietetään tapaturmapäivää. Itselläni oli toki pyöräilykypärä, kuten aina. Mutta kyllä kypärättömiä viiletti menemään, ihan hirvittää ajatellakin seurauksia kun sattuvat auton kanssa samalle törmäyskurssille. Sattui Helsingissä silti tapaturmia - ratikkojen törmäily ja TEM:n tulipalo. Jälkimmäinen veti paljon väkeä Presidentinlinnan edustalle. Oli toimittajaa, valokuvaajaa, kameramiestä, poliisia, palomiehiä - ja meitä uteliaita. Kesätoimittajia pörräsi joka suunnassa, olisi kyllä tehnyt mieli olla yksi heistä.

Senaatintorilla esittäytyi Pohjois-Karjala, jonne on pitänyt mennä jo kaksi kesää. Heti tuli mieleeni ystäväni, joka tällä hetkellä on kotonaan - Pohjois-Karjalan Nurmeksessa. Ja ikävä, totta kai! Toivottavasti meillä on vielä monenmonta iloista hetkeä Suomen kesässä!

Tänään esiintyy Kylli-täti (Kylie Minogue) Helsingin Harwall Arenalla. Olisin päässyt töihin sinne, mutten ole vielä saanut aikaiseksi sitä jv-korttia - maksaakin peräti 31 euroa. Ensi viikolla se on kai pakko hankkia, muuten se jää. Ihanalta Kylli-tädiltä (voi kun olisi pitänyt mennä katsomaan häntä) Confide in me - omistettu ystävilleni. Ihania olette.

We all get hurt by love
And we all have our cross to bear
But in the name of understanding now
Our problems should be shared

Niinpä



torstaina, kesäkuuta 12, 2008

Perjantai-fiilis

Onko muillakin perjantai-fiilis? Itselläni on ja paha sellainen - joka tilanteessa pitää katsoa kalenteria ja tulla siihen tulokseen, että on vasta torstai. Ei sillä, että huomenna olisi jotenkin erityinen päivä - taitaa sisäinen kello hiukka heittää tuon Oulu-retken seurauksena. Punaista Ristiä on ollut koko viikko, kohta silmätkin ristissä järjestellään kesäteatteria osaston jäsenille. No, huomenna Helsinkiin - lukemaan ja olemaan..

Tänään oli kuitenkin ihan ok päivä. Kävin Lahdessa haahuilemassa erään ystäväni kanssa sielläsuntäällä ja oli kiva muutenkin jutella. Tulihan sitä ostoksillakin käytyä. Farkkuja katselin, mutta aivan ei päällepantavaa tullut mukaan - Anne Mattilan ja Nelly Furtadon cd:t erikoishintaan.

Jannen vika, että päässäni soi Janne Tulkki. Sain muutaman kappaleen bussimatkan aikana ja tuota yhtä kappaletta on tullut kuunneltua ahkeraan. Youtubesta en sitä biisiä löytänyt, mutta ihana tämäkin. Tanssisin tätä mielellään, jos joku veisi - itse vietynä menisimme vain ojasta allikkoon.

Vielä ei ole ketään, jolle omistaisin tämän biisin. Täytyy sitten omistaa kaikille kaunottarille, tasapuolisesti..


En tunne jokaista sun mieles polkua, en sielus erämaata.
Sen tiedän todella, en ilman sinua mä täällä mennä saata.
Olen onnellinen siitä, että kanssas olla saan
täällä ja siellä, elämän tiellä.


tiistaina, kesäkuuta 10, 2008

Kotona taas

Viikonloppu-reissu Ouluun on takana ja väsynyt matkalainen on jälleen kotimaisemissa. Suomen Punaisen Ristin yleiskokous sujui mukavissa merkeissä ja tärkeisiin päätöksiin on otettu osaa - kuten demokraattisessa yhteiskunnassa kuuluu. Saimme asiantuntevan puheenjohtajan järjestöömme, joka tuntee ainakin talouden monet kiemurat - eikä varapuheenjohtajisto ole sen huonompi. Myös ponsia saimme aikaiseksi tuoreen hallituksen pohdittavaksi. Tästä on hyvä jatkaa kohti Lahtea 2011. Itselläni alkaa kolmen vuoden valtuustoura - liikuttavaa olla luottamuksen arvoinen..

Hauskaakin oli päätöksenteon lomassa - eikä vähiten seuran ansiosta.
Piirin ystävien lisäksi matkaa piristi muun muassa hallatoveri vuosien takaa. Oli mukava kuunnella hänen kuulumisiaan - eli lähinnä perheestä ja työurasta opintojen jälkeen. Ihana ihminen jo opiskeluaikoina.

Lauantai-ilta kului hyvän ruoan ja viihdyttävän musiikin parissa - tanssilattiaa unohtamatta. Vaikken osaa tanssia, niin oli pakko viedä muutama kaunotar lattialle (muun muassa tämä hallatoverini). Pitäisi kyllä mennä jonkinlaiseen tanssikouluun *nolo*. Diskomusiikin soidessa oli sitten helpompaa (tosin su-aamuna lihakset olivat aikalailla kipeinä). Ihanien ystävien kanssa oli pakko lähteä myös jatkoille - Cabarehen Happoradion keikalle. Tosin tuolla ei puhumisesta tullut juuri mitään, hyvä jos kuuli omat ajatuksensa.

Ainoa asia, mikä jäi harmittamaan, oli ajanpuute. Kaupunkiin ei juuri ehtinyt tutustumaan, sääli sinänsä kun kauniista kaupungista on kysymys. Eikä oululaisiinkaan oikein saanut kontaktia. Mutta ehkä sitten seuraavan kerran..


perjantaina, kesäkuuta 06, 2008

Viikon parhaat sekunnit

Eilen olivat kyllä viikon parhaat sekunnit kahden ystävän seurassa - lukuun ottamatta niitä 180 sekuntia, joiden takia myöhästyin Z-junasta ja jouduin puolen tunnin odottamisen jälkeen pulittamaan viisi lisäeuroa Pendolinosta (ryöstöä). Helteisen päivän alkupuolisko meni ennakkosuunnitelmista poiketen Lahdessa ystävän kanssa "samoilemassa" ja Urheilukeskuksen lämmöstä nauttiessa. Kivaa oli, vaikka ihan tajuttoman kuuma! Olisi tehnyt mieli kyllä pulahtaa tuonne maauimalaan..

Toisen puolisko meni sitten Vantaalla. Meinasin käydä Helsingin keskustassa, mutta eihän sinne leivinuuniin jaksanut lähteä - tosin yhtä kuuma kai oli naapurikaupungissakin. Jumbossa puolisen tuntia kului ystäväni kanssa shoppaillessa kaikki hooämmät ja mitä niitä naisten liikkeitä
olikaan - mielelläni minä makutuomariksi lähdin. Pääsinpä skootterin kyytiinkin ensimmäistä kertaa elämässäni! Kävimme myös ihailemassa Vantaankoskea ja pitipä sitä oikein koittaa, kuinka kylmää se vesi oli (kyllä, kylmää ja likaista oli). Mukavaa oli olla vaan.

Tänään olisi vuorossa lähtö Ouluun, jossa sujahtaakin sitten koko viikonloppu. Lupasivat hiukka viileätä sinnepäin Suomea, se Jäämeren ilma. Ehkä hyvä niin, parin päivän helteet ovat olleet kyllä armottomat. Ainakin yöt, jolloin pitäisi yrittää nukkua..


maanantaina, kesäkuuta 02, 2008

Kesän ensimmäinen päivä

Kesä on tullut - sekä kalenterin että ilman puolesta. Mukavan lämmintä on ollut, tosin makuuhuone (iltapäiväaurinko paistelee sinne) alkaa taas lämpenemään - tuuletin on toki, mutta sähkö on kallista eikä sitä viitsi tuhlata, jotta itsellä olisi hyvä olo. Pitänee parveke valloittaa joku yö, jos tulee liian kuuma.

Viime viikolla oli lämmin ja kuluneesta viikosta on tulossa vielä lämpimämpi. Harmi sinänsä, pitää kandia vääntää - toivottavasti joku parin viikon sateinen jakso tulisi jossain vaiheessa. No, juhannuksena varmaan kirjoitellaan.
Tällä viikolla reissataan - Suomessa tosin. Helsingissä pitäisi taas pyörähtää ja perjantaina Ouluun viikonlopuksi.

Prinsessan kanssa piti nähdä viime viikonloppuna, muttei sitten tavattu. Sinänsä kurja juttu, kun pitäisi sellaisista asioista jutella, josta ei viitsi sähköpostia laittaa. No, ehkä sitten joskus.


Twitter Delicious Facebook Digg Favorites More