Omituinen. Kai.

Minja ystävällisyyttään(kö) haastoi minut meemiin, joka tällä kertaa käsittelee omituisuuksia. Lyhyesti säännöt: "Paljastan viisi omituista tapaani. Tämän jälkeen valitsen seuraavat viisi ihmistä, jotka haastan tekemään saman perästä. Heidän tulee myös kirjoittaa nämä säännöt merkintäänsä. Linkitän haastamani ihmiset tämän merkinnän loppuun ja käyn ilmoittamassa heidän kommenttilaatikkoihinsa haasteesta ja tästä merkinnästä." Haastan Annen, koska hänellä voi olla omituisia tapoja - mene ja tiedä! ;)

1. Lompakko, joka yleensä sisältää jotain muuta kuin käteistä ja sen taskut (eli johon joku kortti tungetaan). Jokaisella kortillani on oma paikkansa. Jos ao. kortti on jossain muussa paikassa, se on hukassa. Esimerkiksi bonuskortit ovat yhdessä ja samassa paikassa (siis kaksi yhdessä taskussa), pankkikortti bonuskorttien lähettyvillä ja erilaiset jäsenkortit sitten omassa "ryhmässään" - ei kuitenkaan yhdessä bonuskorttien ja pankkikortin kanssa. Kirjastokorteille (joita todellakin löytyy) on oma paikkansa lompakossa, kuten myös HKL:n bussikortilla ja opiskelukortilla - nämä kaksi ovat samassa paikassa, vaikka mitään logiikkaa niiden yhdessäpitämiselle ei löyty. Ehkä ne pitävät toistensa seurasta, en tiedä..

2. Toisinaan olen orava. Varastoin siis ruokaa, lähinnä jäätelöä. Jossen syö kulhoon tungettua irtojäätelöä heti, niin se säilyy pakastimessa vähintään viikon - joskus jopa kaksi. Sitä ei vaan tule syötyä silloin, kun pitäisi - ehkä kannattaisi.

3. Aamulla heti ensimmäinen toimenpide on todellakin tietokoneen (eli läppärin) päällelaittaminen, ellei mitään pätevää syytä ilme (esim. netti ei toimi, jolloin koko kannettava on tarpeeton, hehehh). tai on kiire bussiin/junaan. Koneen käynnistämisen jälkeen teksti-tv päälle, josta maailman tapahtumat nopeasti vilkaistuna. Tämän jälkeen kanavaksi vaihtuu, mikäli tarvetta koko television katselemiselle ilmenee, CNN. Olen todellakin vuosia seurannut ko.kanavaa, enkä varmaan voi elää ilman sitä. Näin se vaan menee. Sitten aamutee (maidolla toki englantilaisittain), jonka poikkeuksetta juon kannettavan äärellä. Ei varmaan pitäisi, ettei sattuisi mitään peruuttamatonta vahinkoa. Mutta missä muualla tee juodaan, keittiössäkö?

4. Linja-autossa ja junassa haluan aina ikkunan viereen. Käytäväpaikka syö niin paljoin miestä, että mieluiten vaikka menisin lattialle makaamaan. Ja joskus linja-autossa (jos tässä on numeroidut paikat), niin aina pyrin ottamaan tietyn paikan eli onnennumeroni. Takapenkille menen istumaan vasta pakon sanelemana, vaikka olen huomannut sen olevan varsinkin remureissuilla se paras paikka..

5. Olen omituinen, sillä en ole seurustellut tähän ikään mennessä. Tai no omituinen, mutta nyky-yhteiskunnan normeihin aika outo - kai.. Ja kukaan ei kai halua olla se ensimmäinen..

Musiikkina Seremoniamestari (nyk. Sere) ja Chillaa meidän kanssa. Matti on vanha tuttu Tamy-ajoilta, huippuäijä!

Read the rest of this entry »

Posted in MEEMIT , SYKSY08.

Jälleen idässä..

Terveiset Lappeenrannasta! Harmaata oli ja sateista, mutta niinhän syksyllä aina. Kävin tutustumassa tarkemmin kaupunkiin (mm. sen satamaan ja keskustaan). Tärkeimpänä tietty Prinsessan näkeminen, jota halasin ensimmäistä kertaa (olemme tunteneet jo vuodesta yksi ja kaksi) - tällä viikolla on saanut jo kaksi halia, ihanaa! Kiva oli viettää aikaa, vaikka hänellä oli opintokiireitä - ja koiruleita on aina mukava nähdä.

Meidän tosin piti puhua - minua on jäänyt harmittamaan tuo turhanpäiväinen "tekstiviestiriita" (tai minähän siinä avauduin turhaan). Harvoin tulee ystäviä nähtyä - etenkin heitä, jotka asuvat muka kaukana. Ja Lappeenrantahan ei ole kaukana - ihan kun Helsinkiin menisi. Hiukka kalliimpaa tosin, mutta kuitenkin..

Viime viikolla sain eräältä Lappeenrannan asukilta kortin - kaukaa Cardiffista saakka. Oli visiitillä sielläpäin ja katsomassa toki konserttia hienolla areenalla. Saa nähdä, milloin hän astelee takaisin Suomeen - tämä tahtoisi nimittäin pelata jo sulkapalloa! Yritin jo houkutella Prinsessaa, mutta en tiedä innostuuko. Hikeä pitäisi saada pintaan viikoittain, muutenkin kuin fillaroimalla tai kävelemällä Pasilasta Kallioon.

Minja laittoi omituisuushaasteen, johon tartun huomenissa. Kiitos hänelle jo etukäteen! :)

Read the rest of this entry »

Posted in SYKSY08.

Vaaleja ja jäätelöä

Kuntavaalit on käyty ja voittajia juhlittu sekä häviäjiä "ripitetty" ympäri Suomen monissa tiedotusvälineissä. Itse henkilökohtaisesti iloitsen muutamien ystävieni menestyksestä sekä tietysti vihreiden vaalivoitosta - olemme Suomen neljänneksi suurin puolue! Tästä on hyvä jatkaa, vaikkei yhtään vihreätä päässyt läpi täällä kotikunnassa. Ehkä sitten neljän vuoden päästä, ken tietää?

Vietin sunnuntaiset vaalit siis vaalilautakunnassa, ties kuinka monenko kerran. Kerta toisensa jälkeen on kunnia saada olla mukana arvokkaassa luottamustoimessa. Hilatessani Suomen lippua ylös aamukahdeksalta tunsin, että tätä on hieno tehdä! Näkihän siellä taas tuttuja ihmisiä, joita harvon näkee - ja toki tutustuttiin muutamaan uuteen ihmiseen.

Tänään piipahdin naapurikaupungissa moikkaamassa erästä ystävää. Juteltiin niitä näitä ja syötiin..jäätelöä! Bongasimme K-Supermarketista hyvältä kuulostavan tarjouksen: viisi jäätelötuuttia kahdella eurolla (kuvan Top Caramel Crispy). Söimme ne missäs muualla kuin kauppakeskuksen toisen kerroksen penkillä - kuin teinit ikään. No, idea kuulosti hyvältä. Lähes kolmen jäätelötuutin jälkeen täytyi todeta, ettei kaikki se sokeri varmaan tehnyt elimistölle - eritoten hampaille kovinkaan hyvää. Mutta saipahan jäätelöä vähäksi aikaa. Seuraavan kerran varmaan se puolentoista litran pläjäys, puoliksi siis sillä yksistään vedettynä tekisi varmaan tiukkaa. Ellei satu olemaan sydänsuruja, sillä silloinhan, näin olen ainakin kuullut, menee vielä Fazerkin kaupantekijöiksi!

Read the rest of this entry »

Posted in AJANKOHTAISTA , SYKSY08.

Sitten kun..

Opiskelu varsinkin näin loppuvaiheessa on melkoista tuskaa. Muutama roikkuva kurssi olisi suoritettava ja kandi/gradu olisi kiva saada altapois tai edes jonkinlaiseen alkuun. Itse en ole löytänyt sopivaa hetkeä kahden puuttuvan kandiluvun kirjoittamiseen saati sitten pakollisen graduluvun kirjoittamiseen. Ja tuo työpaikkakin, jonka haastattelussa kävin, kaatui juuri graduseminaariin - voi kunpa olisin käynyt sen aiemmin. Mutta kai noita uusia tilaisuuksia tulee, sitten kun on seminaari käyty ja gradu saatu kunnolla vauhtiin. Tuntuu olevan melko yleistä opintojen loppuvaiheessa, että olisi muutakin tekemistä kuin se opinnäytteet.

Huomenna on tiukan kuntavaalitaistelun vuoro. Oma ehdokas on ollut jo kauan sitten selvillä, joten sen puolesta ei tarvitse pähkäillä. Toivottavasti mahdollisimman moni ystäväni niin kotipaikkakunnallani kuin Tampereellakin pääsee läpi ja vaikuttamaan niin tärkeisiin asioihin. Itselleni vaalipäivä tietää jälleen tärkeätä luottamustoimea vaalilautakunnan jäsenenä. Pikkutakki on jo kaivettu naftaliinistä ja herätyskello on viritetty aamuseitsemäksi - vaalihuoneistossa on vielä paljon askaretta ennen yhdeksää, jolloin virallisesti homma pyörähtää käyntiin. Täytyy toivoa ja luottaa siihen, että mahdollisimman moni uskaltautuu ulos myrskystä huolimatta suorittamaan kansalaisvelvollisuuttaan. Vain äänestämällä voi vaikuttaa, millainen tulevaisuus on..

Lauantain videona Laineen Kasperi- Sitten kun. Milloin se paljon puhuttu tulevaisuus alkaa?

Read the rest of this entry »

Posted in AJANKOHTAISTA , OPISKELU , SYKSY08.

Raskauksia ja riitoja

Noista toinen koskettaa siis minua, henkilökohtaisesti siis. Puhuimme kahvipöydässä raskauksista, joita on harvinaisen paljon. Toinen kahvipöytäläisistä tulee toistamiseen isäksi, toisesta tulee taas isoäiti. Lisäksi tuttava- ja ystäväpiiristä on kantautunut iloisia vauvauutisia. Samaisen keskustelun aikana kuulin sellaisen teorian, että laskusuhdannetta edeltää aina vauvabuumi - aivan kuten 90-luvullakin. Ai miksikö? No, ihmiset hakevat tukea ja turvaa epävarmuuden aikana - yksi asia johtaa toiseen ja voilá. Aika mielenkiintoinen teoria ja jos pitää paikkaansa, niin 9kk Jokelasta tai Kauhajoesta on odotettavissa iloisia vauvauutisia. Tuo sosiaalipsykologia ja -biologia on sitten mielenkiintoinen tieteenala.

Sitten minun ja Prinsessan väliseen eripuraan, jota käytiin yllätys, yllätys tekstiviestitse. Nykyajan ihminen kun on kykenemätön keskusteluun vis a vis. Meidän tapauksessamme tosin välimatka tai halu ei ole este keskustelulle, vaan aika. Olin jo aiemmin loukkaantunut muutamista hänen mesessä esittämistä kommenteistaan ja nyt loukkaannuin kai lisää - vaikka hän heitti asioita noin yleisesti koskien meitä miehiä. Tuo loukkaantuminen siitä huolimatta, että olin aiemmin sanonut, ettei hän voisi minua loukata - sen ovat jo tehneet muut ihmiset. En tiedä, alkaa kohta olemaan ihan sama. Pitäisiköhän sitä alkaa ajattelemaan, kuten lähes kaikki, ainoastaan itseään ja omaa parastaan? Luonne ei vaan anna periksi suhtautua muihin välinpitämättömästi ja itsekkäästi.

Kuuntelin tässä päivänä muutamana bassoradiota ja bongasin tämän hienon tsipaleen: Leijonamieli & Putkimiehet - Laulu sadepäivän varalle. Jos korvaanne tuntuu tutulta tuon kaunottaren ääni tuolla taustalla, niin sehän on Tilt!-ohjelman juontaja Kristiina Wheeler. Toivottavasti niitä sadepäiviä ei niin hirveästi tule nyt ennen lumia..

Read the rest of this entry »

Posted in IHMISSUHTEET , SYKSY08.

Oikeesti aikuiset

Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan yksin elävä keski-ikäinen nainen on edelleenkin ihmetyksen aihe. Perjantaina Tampereen yliopistossa (jee!) tarkastettavan Arja Mäkisen "Oikeesti aikuiset" -väitöstutkimuksen mukaan heitä harmittavat erityisesti suhdeutelut. Kyllähän te tiedätte (vai tiedättekö): "Oletko nirso, kun kukaan ei kelpaa" tai "Mikset seurustele" jne.; tuollaista toki voivat kokea muutkin kuin keski-ikäiset naiset - mutta ei siitä sen enempä.

Mäkinen kuvaa tutkimuksessaan niitä stereotypiota, jotka ihmisten mielestä kuvaavat yksineläjä-naisia: he ovat selibaatissa eläviä vanhojapiikoja, jatkuvasti seksikumppania vaihtavia city-sinkkuja, traagisten tapahtumien seurauksena puolisosuhteeseen kyvyttömiksi tulleita reppanoita tai lesboiksi epäiltävissä olevia naisia. Julmaa, eikö? Stereotypiat eivät todellakaan kerro totuutta mistään. Nehän ovat vain mielikuvia - uskomuksia jostakin asiasta, jota ei ole tieteellisesti todistettu.

Tuo ihmetyksen aiheeksi joutuminen on mielestäni aivan totta, vaikken nainen olekaan - tiedän, koska olen kuullut ja tiedän, koska tunnen muutamia yksineläjä-naisia. Olen heidän kanssaan jutellut ja todennut, että osa heistä todellakin - kuten tutkimus osoittaa, haluaa olla yksin. Osalla taas on takana av(i)oero tai ei työn takia halua sitoutua toiseen ihmiseen - koska suhdehan vaatii osaltaan myös kovaakin työtä onnistuakseen, eikä aikaa siihen "toiseen työhön" välttämäti ole. Eikä heissä mitään vikaa ole - kaunottaria kaikki!

Entäpä sitten yksinelävä alle keski-ikäinen nainen? Eikö sinkkuneitonen sitten ole suuremman ihmetyksen aihe? Etenkin kun opiskelu- tai harrastuspiireissä vilisee liuta pontentiaalisia sulhasehdokkaita.. Itselläni on lähipiirissäni muutama todella..no, nätti ja fiksu neitokainen, jotka eivät edes seurustele. Alkuun ajattelin (eli ts.ihmetelin) moista sitoutumattomuutta (jos tuo nyt on oikea termi), mutta tarkemmin ajateltuani kyse on tietenkin siitä suurimmasta perusoikeudesta eli yksilönvapaudesta. Ketään ei voi eikä tietenkään saa (ainakaan meidän yhteiskunnassamme) pakottaa seurustelemaan tietyn henkilön kanssa.

Niin, sitten me miehet..Eikö kukaan välitä miehistä, jotka elävät yksin? Voi tosin olla, että yhteiskunta on jo tottunut "erakkomiehiin" - heillä saattaa ainoastaan olla seuranaan tietokone, kitara tai joku muu hiluvitkutin. Tai sitten miehet ovat niitä city-sinkkuja, jotka hyppäävät suhteesta toiseen ilman vakiintumistarkoitusta - luulen, vaan en tiedä, koska tästä(kään) ei ole kokemusta. Siis suhteesta toiseen hyppäämisestä. Ns. yksinelämisestä toki on.

Yksineläminen voi olla toisille siunaus - jää aikaa ystäville ja harrastuksille. Toisaalta taas se voi olla kirouskin. Me ihmiset olemme vain niin ihanan erilaisia - asia, joka sopii toiselle, ei välttämättä ole sen toisen juttu. Ja kyllähän se nukkumakaveri varmaan kiva asia on, vaikkei seksiä harrastettaisikaan. Siinpä taas yksi stereotypia: sänky ja seksi.

Tämän päivän videona, kunnianosoituksena itsenäisille naisille, Destiny's Child ja Independent Woman.

Read the rest of this entry »

Posted in IHMISSUHTEET , SYKSY08.

Väsyttävä päivä

Tänään oli pitkästä aikaa väsyttävä päivä heti aamusta - ja vielä keskellä viikkoa (eikä siis loppuviikosta). Nukuin (tai siis "pilkin") sekä meno- että tulomatkan Helsinkiin. Aamupäivän lämmin halaus (ja aurinkoinen sää) onneksi piristivät päivää hieman - muuten en tiedä miten olisin jaksanut edes senkään vertaa. Tiedä, onko täyskuulla (kyllä, siellä se möllöttää) osuutta asiassa? Ehkä. Johtunee kai osittain siitä, että jälleen petyin erääseen ihmiseen. Näköjään ihan sama pettyykö kerran vai kaksi - tunne on aina yhtä kamala. Minun olisi pitänyt kai paljon aiemmin pettyä ihmisiin, olisi turtunut tuohon(kin) tunteeseen. En tiedä, missä tunnetyhjiössä olen elämäni elänyt - tai sitten ole vaan tukahduttanut tiedostamattani niitä. Toivottavasti en kuitenkaan.

Luin eräästä blogista, kuinka toista ihmistä kaivataan viereen nukkumaan. Millaistakohan se on - se tunne nimittäin, että joku sinulle tärkeä on siinä lähellä. Tukena ja turvana. Ehkä se on jotain sanoinkuvaamatonta. En tiedä, kun ei ole kokemusta. Jos haluatte, niin kertokaa toki! :)

Loistava Olavi Virta - Täysikuu..Se kerro hälle täysikuu..

Read the rest of this entry »

Posted in IHMISSUHTEET , SYKSY08.

Syksyinen Helsinki

Maanantaiset terveiset Helsingistä! Pikainen piipahtaminen pääkaupungissamme, tällä kertaa työasioissa. Tein nimittäin sellaisen rohkean tempun, että laitoin työhakemuksen menemään - kun kerran sähköpostitse mielenkiintoinen työtarjous sattui tulemaan.

Kyseinen työ olisi kansainvälisesssä järjestössä ja viestintäpainotteinen. Sain eilisiltana haastattelukutsun (viiden muun onnellisen tavoin) ja kävin tänään ns. piinapenkissä. Tosin tuo penkki oli aika mukava ja teen lomassa oli kiva vastata haastattelijan kysymyksiin. Tilannetta helpotti myös se, että tunsin haastattelijan (ja haastattelija minut ja "historiani") ja muut "tiimiläiset" -erästäkin työntekijää on pitänyt jo monta kertaa käydä moikkaamassa. Nyt siihen tuli oiva mahdollisuus. Saa nähdä, kuin käy. Toki toivon, että saisin mahdollisuuden tuohon ma. tehtävään ja näin kerätä arvokasta työkokemusta. Mutta en kovinkaan paljoa pahastu, jos valinta osuu toiseen. Se on Herran hallussa. Tässä on muutenkin mielenkiintoisa puuhaa erään tutkimushankkeen tiimoilta. Muutenkin oli mukava käydä kyseisessä kaupunginosassa - meren ääressä.


Helsinki on kovin syksyinen. Lehtiä siellä täällä ja myös meri on pukeutumassa syksyn "väreihin". Ihmiset tuntuvat ottavan syksyn omakseen. Eräs neitokainen päätti ottaa rennosti ja maata lehtikasassa - kun hiekassa konsanaan. Olisinpa minä ollut yhtä rennolla tuulella - siinä vaan lekottelemaan ja nauttimaan auringosta ennen sateita. Tuo rennosti ottamista katsotaan nykyaikana kieroon - omia polkujaan kulkevat ihmiset kun ovat harvinainen ilmiö tässä massojen maailmassa.

Read the rest of this entry »

Posted in AJANKOHTAISTA , SYKSY08.

Lähde Lappeenrantaan, humppa siellä soi..

Jos olisin tupakanpolttaja, niin torstaina olisi "muutama" tupakki varmaan palanut VR:n takia. Eihän ohjauslaitevioille mitään voi ja ei sillekään, että varajärjestelmä katuu. Mutta 1) tiedotuksen on oltava kunnossa, 2) asiakkaille olisi järjestettävä mahdollisuuksien mukaan korvaava kuljetus (tai edes teetä/kahvia) ja 3) aiemmistä virheistä tulee oppia. Nyt tuntui siltä, ettei aiemmista virheistä oltu opittu tuon taivaallista. Allekirjoittanut odotti lähes neljä tuntia eri junia matkustaessani Lappeenrantaan ja takaisin - Kouvolan asemalla tunteja meni melkein kolme. Onneksi paluumatkan ankeata tunnelmaa piristi juttutuokio kanssmatkustajan kanssa - tapahtuneesta ja paljon muustakin.

Kävin torstaina siis Lappeenrannassa moikkaamassa Prinsessaa. Itseasiassa piti käydä siellä jo sunnuntaina, mutta nyt hänen syntymäpäivänään oli oiva mahdollisuus nähdä häntä pitkästä aikaa (mukana tietysti asiaankuuluva onnittelukortti. Ystävälle on nimittäin vaikea ostaa lahjaa - tai ainakin sellaista lahjaa, joka ei vihjailisi mitään. Tuo on tullut opittua kantapään kautta pari vuotta sitten). Joka tapauksessa häntä oli kiva nähdä, vaikka puhumisesta (joka on matkan yksi tarkoitus) ei tullutkaan mitään. Kaikkea muuta sitten kai teimmekin. Kävimme opiskelijaravintolassa syömässä, hänen kämpillään kahveella ja pari-kolme tuntia pitkin poikin lähitienoota koluamassa koirien kanssa. Mukava fiilis jäi reissusta, vaikka VR:n tai RHK:n sekoilut veivätkin fiilistä alaspäin heti aamusta lähtien.

Hieman yllätyin siitä, kuinka pieni paikka Lappeenranta on - verrattuna esimerkiksi Lahteen. Sieltä kun ovat kotoisin tai siellä asuvat kaverini, kaverien sukulaiset tai muuten vaan tuttavat. Mutta kaunista seutua - ja se Saimaa! Oui oui miten kaunis sisävesistö! Ehdottomasti uuden vierailun arvoinen paikka - tuo Lappeenranta. Jäi nimittäin ne matkailukohteet hiukan vähälle..

Read the rest of this entry »

Posted in MATKALLA , SYKSY08.

Luottamuksella

Viikon aikana olen useasti törmännyt sanaan luottamus ja edelleen termiin luottamuksella. Henkisen tuen jatkokurssilla puimme asiaa lyhyesti - sitä, kuinka vapaaehtoisille luottamuksella kerrottu asia pysyy luottamuksellisena (eli siitä ei muille juoruta). Samaan asiaan olen törmännyt ystävien kanssa käydyssä kanssakäymisessä - miten he kertovat minulle asioitaan luottamuksella.

Olen aikalailla otettu asiassa. Olisikohan sitä pitänyt lukea psykologiksi (itseasiassa muutamaan otteeseen ihmiset ovat moista kysyneet). Luottamus on nimittäin kallis asia, jonka arvon huomaa vasta kun sen on menettänyt. Pidän luottamusta ihmisen tärkeimpänä - niin ystävien kuin kumppanin (jota ei tosin tällä hetkellä ole) ominaisuutena. En oikeastaan pystyisi olemaan tekemisessä ihmisen kanssa, joka on pettänyt luottamuksen. Tai no, yhden kerran antaa anteeksi - loput olisivatkin sitten silkkaa loukkaamista. Tuo anteeksiantaminenkin on siinä ja siinä - armeijassa moisesta luottamuksenpettämisestä maksetaan pahimmassa tapauksessa hengellä.

Tämän Kylie Minoguen musiikkivideon olen täällä esittänytkin, mutta mielestäni tämä sopii teemaan kuin ketsuppi ranskalaisiin perunoihin. Olisi niiiin tehnyt mieli laittaa ranskankielinen versio, mutta en viitsinyt kiusata..

Read the rest of this entry »

Posted in IHMISSUHTEET , SYKSY08.

Sisäisen rauhan ohjeet

Alla sisäisen rauhan ohjeet, jotka sain tässä päivänä muutamana ja joita tarvitaan kyllä tässä hektisessä maailmassa.

1. Taipumus ajatella ja toimia spontaanisti, ei menneiden kokemusten aiheuttamien pelkojen pohjalta.
2. Pettämätön kyky nauttia jokaisesta hetkestä.
3. Haluttomuus itsensä tuomitsemiseen.
4. Haluttomuus muiden tuomitsemiseen.
5. Haluttomuus konflikteihin.
6. Haluttomuus tulkita muiden tekoja.
7. Kyvyttömyys murehtia.
8. Toistuvat, ylitsevuotavat kiitollisuuden tunteet.
9. Tyydytystä tuottava ykseyden tunne muihin ihmisiin ja luontoon.
10. Toistuvat sydämestä tulevat hymyilykohtaukset.
11. Kasvava alttius vastaanottaa muiden antamaa rakkautta sekä vastustamaton halu jakaa sitä itse.
12. Kasvava alttius antaa asioiden tapahtua mieluummin kuin saada ne tapahtumaan.

Read the rest of this entry »

Posted in SYKSY08.

Sataa sataa..

Viikko meni jälleen tosi nopeaan - ja lokakuu on täydessä vauhdissa. Loppuviikko meni kirjaimellisesti sadetta pidellessä. On se kumma, miten tuota vettä riittää silloin kun sitä tulee. Mutta ehkä syksyyn tuo sade kuuluu enempi kuin kesään, jolloin aurinko on vahvin elementti. Tosin tänä kesänä ei paljon aurinko paistanut, eikä oikein ollut niitä rantakelejäkään. Vuodet eivät ole veljeksiä.

Osa perjantaita ja lauantaitakin meni SPR:n henkisen tuen jatkokurssilla. Peruskurssista oli vierähtänyt muutama vuosi, joten päivitys ja lisätieto oli tarpeen. Opin ainakin sen, että on vaikea puhua itsestään ex tempore 10 minuuttia - kuunteleminen sen sijaan on helpompaa.

Read the rest of this entry »

Posted in AJANKOHTAISTA. , SYKSY08.