Ystävyydestä kolmannen kerran

Sain eräältä ystävältäni tällaisen ystävyysvalan.

Olen aina tukenasi:
Kun olet surullinen, juotan sinut humalaan ja autan juonittelussa sitä ihmispoloa vastaa, joka aiheuttaa sinulle huolia.
Kun tunnet tuskaa rinnassasi, nostan autosi pois päältäsi. Vaihdoit tietysti taas kesärenkaita sen naurettavan, kahden euron tunkin kanssa.
Kun hymyilet, tiedän, että selibaattisi on vihdoin ohi.
Kun elämä kauhistuttaa, kuvailen sinulle taukoamatta kuinka huonosti asiat todella voisivat olla.
Kun olet hämmentynyt, käytän sinulle puhuessani yksinkertaisia lauserakenteita ja lyhyitä sanoja.
Kun sairastat, pysyn kaukana sinusta. En halua tartuntaa.
Kun lennät pyllyllesi, en huolestu. Noin iso perse vaimentaa iskut hyvin.

Sain tämän ystävältä, joka on ollut ystävä enemmän kuin toiset ihmiset viime aikoina. Hänelläkään ei mene kovin hyvin, kohtalotoveri siis. En tiedä, joidenkin kohdalla tarkastaa tuota ystävyyden määritelmää. Viime Tiede-lehdessä kolumni ystävyydestä. Ystävä on ihminen, joka haluaa olla lähellä (siitähän ko.sana tulee).

Jobinpostia on viime aikoina tullut joka suunnalta, en viitsi tässä ruveta voivottelemaan - eivät asiat siitä parane. Täytyy vaan yrittää, päivä kerrallaan.

Read the rest of this entry »

Posted in ELÄMÄ

Kolkyt tasan

Jos olet nähnyt elokuvan "Things to do before You´re 30", niin hyvä! Itse en ole sitä nähnyt, enkä aiokaan - vaikka tarpeen ehkä olisi ollut. Tiedän sen itsekin, mitä on jäänyt vielä tekemättä. Kyseisestä elokuvasta on tuotettu televisio-sarja "20 Things to Do Before You're 30" - en ole nähnyt sitäkään.

Voin luetella muutaman asian, mitä on vielä jäänyt tekemättä...
1. Valmistua/luoda uraa
2. Mennä naimisiin, erota, ja mennä uudelleen naimisiin
3. Ensimmäinen savuke
4. Vetää "naamat" eli känni
5. Suudella
6. Rakastella
7. Laulaa karaokea
8. Kävellä jään yli Seurasaareen ja kaikkea muuta, mistä Ultra Bra lauloi (Latviassa tosin meinasin eksyä)
9. Lista jatkuu ja jatkuu..

Näitä olen ehtinyt tehdä..
1. Lasketella Sveitsin Alpeilla ja vierailla Genevessä
2. Joutua ryöstetyksi Tallinnassa
3. Harmitellut omasta mielestä "vääriä" valintoja
4. Saanut sakot
5. Särkenyt sydämen (siis oman, ei toivottavasti muiden)
6. Laulanut suihkussa

Niin nää vuodet vierii vaan
ja siinä melkein unohtaa
Että minkälaiselta pohjalta
sitä oikein ponnistaa

Pitäiskö kaappiin kurkistaa
tai mennä päivä kerrallaan
Ja olla tyytyväinen siihen mitä saa
Ja uskoo parempaan
Tik Tak - Rannaton

Read the rest of this entry »

Posted in ELÄMÄ

Kevättä ilmassa

Viime merkinnästä onkin kertynyt tovi, pahoittelut siitä. Aikaani ovat vieneet EA2-kurssi, joka onnellisesti päättyi eilen, sekä muutamat kouluprojektit: muun muassa harjoitteluraportti on vihdoin valmistumassa! Vielä pitäisi paneutua viestinnän esseen kirjoittamiseen (lue:kirjojen lukemiseen). Tänään piti olla Tampereella tentti, mutten ole ehtinyt valmistautua - suoraan uusintaan vaan, niin hyvä tulee. Olisihan sitä voinut kysymykset käydä lukemassa, mutta liekö panos (matkakustannukset) vastanneet tuotosta ? Tuskin.

Eilen piipahdin Helsingissä. Oli aika viileä sää noin aamusella, mutta iltapäivästä aurinko lämmitti mukavasti - kyllä se kevät siitä. Teki mieli kävellä meren jäällä, muttei uskallusta ainakaan vielä löytynyt. Harmitti vaan, ettei muutamilla ystävillä ollut aikaa tapaamiseen. Olisihan sitä ollut kiva vaikka luistella tai nautiskella kevätauringosta. Toisaalta ymmärrän, sillä heillä on rankat työnsä. Ehkä joku toinen kerta sitten. Tennispalatsissa katsotusta elokuvasta myöhemmin omalla merkinnällään.

Alkuviikosta tuli tehtyä sitä, mitä en muutamaan vuoteen olekaan - ajaa autolla. Alkuun jännitti, että mistäköhän ojasta sitä itsensä löytäisi. Mutta kyllä se ajamisentaito ei unohdu, kun sen on kerran oppinut. Liikennesäännöt onkin sitten toinen juttu..

Read the rest of this entry »

Posted in YLEINEN

Ystävänpäivä all over again

Ystävyydestä taas hiukan. Tuo pitkäaikainen ystäväni tuli käymään kaverin kyydissä Lahdessa ja toi Ystävänpäivän tervehdyksen. Kävimme ensin Robertsissa kahvilla ja sitten Memphisissä syömässä - ja tietysti punaviiniä palan painikkeeksi. Täytyy sanoa, että ko.paikan De Luxe-hampurilainen on todellakin nimensä arvoinen! Eipä siinä kolmessa tunnissa ihmeitä ehtinyt jutella, mutta jotain kuitenkin. Harmiteltiin Lahden huonoa elokuva-tarjontaa, jonka Helsinki hakkaa mennen tullen. No, sain sentään viettää aikaa ystäväni kanssa sekä viedä kotiin kukkasen (jonka hän oli minulle ostanut).

Piristys oli tarpeen, sillä eräs toisen ystäväni asiat huolettavat. Sitä jälleen haluaisi olla paikalla lohduttamassa. Onneksi lohduttajia löytyy ilman minua. Olemme olleet aika huonosti yhteyksissä viime aikoina, joten no, ehkä parempi näin. Mutta kyllä apua ja lohdutusta annetaan ilman muuta. Uskon, että hänen asiansa kääntyvät parhain päin - things are never quite the way they seem, my dear friend.

Huomenna taas viestintää aamusta pitkälle iltapäivään. Onneksi seuraavat kaksi viikonloppua ovat (näillä näkyminen) vapaita. Jossain vaiheessa pitäisi blogata karaokesta. Kyllä, luit oikein.

Read the rest of this entry »

Posted in ELÄMÄ

Ystävänpäivänä 14.2.

Hieman eilisestä (iltasella saapuessani kotiin yhdeksän aikoihin, ei ensimmäisenä todellakaan ollut mielessä läppäri).. Ennen tenttiä tapasin erään opiskelijatoverini, joka siis on samaa vuosiluokkaa. En ollut varmaan yli vuoteen nähnyt häntä, saati sitten jutellut. Oli mukava turista ja vaihtaa tärkeimmät kuulumiset. Hän on saanut jo gradun valmiiksi. Kiva huomata, että elämä on kohdellut häntä mukavasti ja uutta elämääkin on tiedossa (toinen poika tulossa). Ensi viikolla ehkä turisemme hieman vapaammin, mikäli hän perheäidin roolistaan ehtii. Kertakaikkiaan ihana ihminen!

Natisevan aasinsillan kautta ystävyyteen. En hirveästi ko.aiheesta tiedä, sillä minulla ei kovin montaa ystävää ole. Siis ystävää isolla y:llä. Heitä, joille voin kertoa kaikenlaista asioista mitään siihen lisäämättä tai mitään siihen poisjättämättä. Tällä hetkeä ainoa, jolle oikeasti voin kertoa murheeni, on tämä blogi. Mutta tilanteeni ei ole ystävieni vika, ainoastaan minun. Mutta kiitollinen olen kaikista ystävistäni, vaikkakin pienellä y:llä (mukaan lasken tietysti opiskelijatoverini, niin entiset kuin tulevatkin - kiitos teille!)..

Eräästä ystävästäni olen erityisen kiitollinen. Olen tuntenut hänen yli 12 vuotta - kohtalaisen pitkän ajan siis. Aloitimme kirjeystävinä ja raapustelimme rivin kaksi säännöllisin väliajoin. Kiireiden myötä yhteydenpito jäi vähän vähemmälle ja kirjepaperikin vaihtui digitaaliseen tervehdykseen milloin Ruotsista, milloin muualta Euroopasta. Nyt taas olemme aktivoituneet ja päässeet onneksi näkemäänkin aika ajoin muun muassa elokuvan merkeissä. Yleensä aika mittaa ystävyyden arvon ja tämän takia ystävyymme on kultaakin kallimpaa - päivääkään en vaihtaisi pois (kuten en muidenkaan ystävien kohdalla).

Ensi kerran kun kohtasimme,
näin sinun silmissäsi ystävän katseen
kuulin puheestasi ystävän äänen ja
tunsin sydämessäsi lämpöä.
Sanoin hiljaa itsekseni:
Kiitos tästä hetkestä,
kiitos tästä ystävästä..

Read the rest of this entry »

Posted in ELÄMÄ

Vielä Euroviisuista..

Noin 12 tunnin hereilläolo (eli ylös puoli viideltä aamulla) alkaa vaikuttamaan pikkuhiljaa, joten parempi bloggailla nyt eikä iltasella - etenkään tentin jälkeen. Ainejärjestön laskiaisbileet jäävät etenkin fyysisen olon takia väliin - toki olosuhteilla on osansa, kuitenkas muutenkaan?

Kerroin taannoin toivovani, ettei minusta ja tulevasta Euroviisu-juontaja Jaana Pelkosesta otettua "nimmarin pyyntökuvaa" julkaistaisi missään lehdessä. Kuitenkin minun tuurillani toisin kuitenkin kävi ja kuva on jo viikon ajan koristanut erästä seudullista lehteä. Viimeksi kuittia kuvasta tuli tänään eräältä ystävältäni mesen kautta (hän sanoi, ettei se mikään huono kuva ole). No, tiedä häntä - sitä saa, mitä tilaa. Onneksi kukaan ei säilytä vanhoja lehtiä..

Toisaalta minunhan pitäisi olla rintarottingilla ao.kuvasta. Naapurikaupungista kotoisin oleva neitokainen on Euroviisu-juontajuuden lisäksi miellyttävä ihminen, enkä näin ollen oikein ymmärrä häneen kohdistunutta kritiikkiä (huomattavasti parempi viisujuontajana kuin Mikko Leppilampi - anteeksi vaan, arvon kaunokaiset). Lisäksi hän on vähän samanlaisessa tilanteessa kun meikäläinen, ainakin opintojen suhteen (no, ikäkin on sama) eli gradu on tekemättä hänelläkin. Mutta kyllä noin fiksu ihminen sen tekee vaikka vuodessa, itsestäni en olisi niinkään varma. Mutta tsemppiä Jaanalle viisujuontoihin ja muutenkin elämään!

Huomenna yritän paneutua ystävyyden saloihin, kuinkas muuten, ystävänpäivänä.

Read the rest of this entry »

Posted in YLEINEN

Rikki

Torstaista lähtien olen ollut hieman flunssainen. Perjantai meni jotenkuten, mutta eilinen oli jo hieman ontompi olo. Kaikesta huolimatta viestinnän luennoilta selvittiin hengissä, vaikka ääni oli moneen otteeseen lähdössä. Nyt sunnuntaina on palellut vietävästi ja niiskuttaa sekä on väsyttänytkin. Otin rennosti ja katselin televisiota koko päivän - lukea ei jaksanut ei sitten millään. Muutama päivä pakkolepoa, niin eiköhän tästä hyvä tule. Muutama ystävä on minuakin kauheammassa flunssassa, liekö jotain a-virusta. Toivon mukaan selviän siis pienellä flunssanpoikasella.

Read the rest of this entry »

Posted in YLEINEN

Luomisen ihanuutta ja tuskaa

Kulunut viikko on ollut yllättävän rankka. Suurimman osan ajasta on vienyt viestinnän aineopinnot (mediakonvergenssin ryhmätyön teko) sekä vapaaehtoislehden toimittaminen, jotka ovat pitäneet allekirjoittaneen tiukasti läppärin äärellä. Hirveän paperin makuinen viikko siis. Kyllä sitä jotain sai aikaiseksi - deadlinet pitävät siitä huolen.

Mutta on sitä ehtinyt nauttia ulkoilmastakin, vaikka tuonne pakkaseen ei viitsisi ehdoin tahdoin lähteä. Ainakin naamavärkki saa väriä, jossei muuta. Luistelu tai hiihtäminen ei ole käynyt kuin mielessä, sentään mikään täysin sekopää ole - ainakaan vielä. Pyöräily onneksi sujuu, kun ei ole kovin liukastakaan.

Eilen kävin Helsingissä pikaisesti katsomassa tuon Bondin. Kaverista ei ollut seuraa kuin elokuvateatterissa, sillä ennen teatteria hän oli vielä töissä ja teatterin jälkeen kiire valmistelemaan perjantain (siis tämän päivän) tunteja. Itse jouduin odottamaan kuljetusta Lahteen tunnin, kun juna/linja-autoaikataulut ovat mitä ovat. Lämmin ruoka jäi siis väliin, mutta eihän sitä aina syödä tarvitse, heh heh.

Huomenna taas Helsinkiin, viestinnän luennot senkun jatkuvat. Joskus on rankkaa sovittaa yhteen Tampereen opinnot, avoimen opinnot ja harrastukset sekä satunnaiset pätkätyöt. Mutta sitähän tämä on, opiskelijan arki. Tosin ystäville on aina kalenterissa tilaa. Tänään juttelin Pradan kanssa mesessä lyhyen tuokion. En tajua, miten noin fiksu ja kaunis ihminen ei pidä itseään minään (siis fiksuna ja kauniina)? Taitaa olla vaikea tehtävä hänen itsetuntonsa kohottaminen. Mutta ystävää pitää auttaa ja hänen tukenaan tulee olla vaikeinakin hetkinä.

Toissa yönä tuli taas hieman itkettyäkin. Mutta se on toisen merkinnän asia.

Read the rest of this entry »

Posted in YLEINEN

You Know My Name

Eilen kävin erään kaverini kanssa katsomassa Kinoapalatsissa (vihdoin ja viimein) paljon kehutun Casino Royale-leffan (kyseessä on siis uusin Bond). Kehumiset eivät olleet tuulesta temmattuja, sen verta hyvä pätkä on mielestäni kyseessä. Mieltä lämmittivät Bond-kaunokaisten lisäksi muutamat hienosti toteutetut takaa-ajokohtaukset (mahtoi olla stuntmiehillä tekemistä) sekä sujuva dialogi. Onneksi mukana oli myös huumoria ja huumorin takia etenkin leffan loppupuolen kohtaukset olivat mukavaa seurattavaa. Myös pitkäveteiseksi luonnehditut Hold´em pokeripätkät olivat mielestäni onnistuneita.

Välillä tuntui kuitenkin, että Bondin ideasta ollaan jo ehkä liiaksi menty tuollaiseen omaan tulkintaan. Ne kuuluisat Bond-härvelitkin olivat jo arkipäiväistä tavaraa - Q:ta tulee ikävä. Mutta ihan menevä pläjäys, jonka voisi kyllä käydä joskus uudestaankin katsomassa.

Arm yourself because no-one else here will save you
The odds will betray you
And I will replace you
You can't deny the prize it may never fulfill you
It longs to kill you
Are you willing to die? 

Read the rest of this entry »

Posted in ELOKUVISSA

Kaipaus on ruma sana..

..vai oliko se rakkaus? No, joka tapauksessa kaipaus on mielenkiintoinen ilmiö, johon liittyy positiivisia sekä negatiivisia tunteita. Yleisimmin kaipaukseen liittyy ihminen tai miksei kotieläin, johon liittyy lämpimiä ajatuksia tai muistoja. Kaivata voi myös jotain menetettyä. Kaipauksen kohde voi olla tietty aika elämässä, kuollut läheinen tai miksei menetetty tilaisuus. Ja näin kylmänä vuodenaikana useimmat meistä kaipaavat Suomen kesää tai kaukomaiden lämpöön. No, miksipäs ei.

Kävin eilen Tampereella ja näin muutamia tuttuja opiskelijatovereita. Olin kaivannut heidän näkemistään, niin vähän meikäläistä on Mansen puolella nähty. Ja kai he olivat hieman kaivanneet minuakin, ainakin kysyivät kuulumisia ja mikä on kun ei ole näkynyt? Olin otettu. Mutta tosiaan olin heitä kaivannut ja kaipaan edelleen myös jo valmistuneita tovereitani. Mutta minkäs teet, elämä kun on. Aina asiat voisi tehdä toisin Kaipaus on kai läsnä aina ja aina ihminen kaipaa jotain. Niinpä - milloin ihminen on tyytyväinen olotilaansa?

..ei kerro tuuli, ei tähti taivaallaan - kauanko kaivata saan?

Read the rest of this entry »

Posted in ELÄMÄ

Kohtuullinen maanantai

Maanantai on sujunut kohtuullisissa merkeissä. Viestinnän ryhmätyö ja muutama muu kirjallinen työ on pitänyt allekirjoittaneen näyttöruudun äärellä. Viime yö meni tavallisesti, eli aika rauhattomissa merkeissä - ja tuli herättyäkin jo kahdeksalta. No, kai tuohon on sopeuduttava, kun syytä moiseen en tiedä. Ehkä se tästä..

Sunnuntaina tuli laitettua hakemus Sanoman toimittajakouluun. Vaikka allekirjoittaneen on sinne mahdoton päästä, mutta aina pitää yrittää, vai mitä? Ainakin nyt kun kesätyöpaikoista ei ole mitään mainittavaa kuulunut. Muutamaa paikkaa täytyy vielä hakea. Yrittänyttä ei laiteta, mutta masennetaan ainakin jossei mitään ilmaannu..

Read the rest of this entry »

Posted in YLEINEN

Puhelinlangat laulaa..

Jo pari päivää yleinen vireystilani on ollut melko alhainen, menin miten aikaisin nukkumaan tahansa. Eilen lähdin nukkumaan jo kymmenteltä ja nukahdinkin heti - tosin heräilin pitkin yötä ja tänä aamuna sitten heräsin melko aikaisin. Ei siis ihme, että väsyttää. Tuleva yö on toivottavasti rauhallisempi.

Olen aikaisemmin kirjoittanut puhumisesta - lähinnä siis puhelimessa puhumisesta. Tänään taas pitkästä aikaa tuli suorastaan lörpöteltyä - ja vielä kävelylenkillä. Ensin pirautin minulle aiemmin soittaneelle ystävälleni, joka kaipasi kieliopillisia neuvoja. No, hän oli saanut niitä toisesta paikasta, mutta vaihdoimme kuulumisia ja sovimme lounastapaamisen sitten joskus - toivottavasti pian. Tämän jälkeen soitin eräälle, jonka kanssa piti lähteä elokuviin tänään (ja huomenna). Hänellä on ollut työkiireitä ja ilmiselvästi (ainakin kuuleman perusteella) kaipaa rauhoittumista sekä paljon unta. Onneksi hänen päiväänsä kuului tänään pelkkää nukkumista. Elokuviin pääsee myöhemminkin - kaikkein tärkeintä on pitää huolta henkisesta hyvinvoinnista. Puhelut piristivät hieman ainakin minua, toivottavasti myös linjan toisessa päässä. Olisihan sitä ihmisiä, joille pitäisi soittaa, mutta sitä aina numeron vääntämistä lykkää ja lykkää..

Huomenna olisi tarkoitus viimeistellä eräs ryhmätyö ja aloittaa kirjapinkan purkamista - unohtamatta muita kirjallisia töitä (jotka vievät ajatukset onneksi opinnoista ainakin vähäksi aikaa muualle).

Read the rest of this entry »

Posted in YLEINEN

Lomalla

Kävin eilen jälleen Superpäivillä, vuorossa oli Tennarissa The Holiday.

Vaikka tuollaisiin romanttisiin komedioihin pitäisi mennä seuralaisen kanssa ja vielä joulun tienoilla, niin kyllä tuo myös yksin helmikuun alussa toimi - varsinkin kun porukkaa oli päivänäytöksessä se tuttu kourallinen. Kate Winsletin näin ensi kerran sitten Titanicin, oli ihan kelpo suoritus (vaikka hän sopisi draamoihin paremmin). Cameron Diaz teki varmaa työtä ja Jack Black sekä Jude Law yllättivät suorituksillaan. Ja se brittiaksentti - ihanaa..

Juoni oli hyvä ja tarinankerronta menetteli. Jossain kohtauksissa kuitenkin elokuva "tökki" (näyttelijät eivät tienneet miten päin olisi) ja loppukin oli sitä tuttua siirappi-Hollywoodia. Kolme ja puoli sydäntä - suosittelen kaikille romantikoille, jotka uskovat onnelliseen loppuun.

Ostin eilen sulkkismailan, kauan siinä meninkin. Vielä kun pääsisi pelaamaan..

Read the rest of this entry »

Posted in ELOKUVISSA

Hetki Lyö

Kirka on poissa. Eilisen ykkösuutinen sekä televisiossa, että radioissa kautta Suomen. Toimittajat ovat yleensä tunteettomia, mutta eräs Iskelmän juontajista puhkesi kyyneliin lukiessaan kuuntelijoilleen suruviestin. Suotakoon se hänelle. Muistan Kirkan nähneeni yhden kerran jossain keikalla. Showmies (ei mikään diiva, kai) ja samaa sarjaa muiden Mestareiden kanssa. Lepää rauhassa, musiikkisi soi ainiaan..

Hetki lyö, viime hetki lyö
Kukaan aikaa lahjomaan ei käydä voi milloinkaan
Hetki lyö, meille hetki lyö
En vaan päivää seuraavaa mä tiedä
Milloin kohdataan

Read the rest of this entry »

Posted in AJANKOHTAISTA