Asioita minusta

KYMMENEN ASIAA, JOITA VIHAAT YLI KAIKEN:

1. Myöhästymistä. Täsmällisyys on kuninkaitten kohteliaisuutta. Jos myöhästyy, niin sopii sitten pyytää anteeksi odotuttamista. Toki force majure on aina ymmärrettävä ja sallittuakin.
2. Tahdittomuutta. Aina pitää olla tilannetajua.
3. Saituutta. Rikas kun ei anna edes sitäkään vähää, mitä köyhä antaa omistaan.
4. Päättämättömyyttä. Sorrun tähän itsekin, mutta vihaan sitä silti.
5. Maksakastiketta, sillä etenkin se haju on vaan niin hyi yök!
6. Snobbailua / diivailua
7. Toisen ihmisen hyväksikäyttämistä
8. Välinpitämättömyyttä
9. Sotaa ja muutenkin väkivaltaa. No, olen vannonut puolustavani isänmaata asein ja nyrkein ja kaikilla mahdollisilla keinoilla. Mutta asiat voidaan hoitaa ilman toisen ihmisen satuttamistakin.
10. Älyni tai muiden ominaisuuksieni aliarvioimista

YHDEKSÄN ASIAA, JOTKA OVAT OMINAISIA SINULLE/LUONTEELLESI:

1. Päättämättömyys (olen ostanut mäkkiä viimeiset puoli vuotta:D)
2. Aikaansaamattomuus
3. Vapaaehtoisuus (mukana melkein sen seitsemässä järjestössä)
4. Toisaalta Introverttiys (pohdin asioita joka näkökulmasta ennen päätöksentekoa), toisaalta extroverttiys (viihdyn toisinaan ihmisten seurassa)
5. Huolehtiva
6. Herkkä
7. Flirttiys
8. Taipumus tehdä asiat omalla tavallani
9. Joskus helpostikin periksiantava

KAHDEKSAN TAPAA VALLOITTAA SINUT JA SYDÄMESI:

1. Älykkyys
2. Hyvä kielioppi (kieliopin korjailusta kanssaihmiset ärsyyntyvät:P)
3. Liikunnallisuus/urheilullisuus
4. Huomioonottaminen
5. Musikaalisuus (vaikken itse mitään soita (paitsi suutani), niin hyvää livemusiikkia on aina ihana kuunnella..
6. Ruoanlaittotaito. Mikään ei voita kunnon kotiruokaa.
7. Luonnonläheisyys
8. Uskallus olla oma itsensä ja uskallus osoittaa tunteensa

SEITSEMÄN ASIAA, JOITA TOIVOT TÄLLÄ HETKELLÄ:

1. Saisin graduni valmiiksi määräaikaan mennessä (toukokuun lopusta on ollut puhe - niin varmaan:D)
2. Näkisin muutamaa ihmistä useammin
3. Ettei ensi vuonna tapahtuisi suuria luonnonmullistuksia (tulvia jne.)
4. Toimeentuloni olisi turvattu ensi vuonna
5. Etten sairastuisi vakavasti (eikä kukaan läheisistäni sairastuisi)
6. Että Liverpool menestyisi edes Eurooppa-liigassa..
7. Joku blogiystävistäni vastaisi tähän samaan "kyselyyn".

KUUSI ASIAA MITÄ TEET ENSIMMÄISENÄ KUN HERÄÄT:

1. Käyn vessassa
2. Keitän teetä
3. Katson vallitsevan säätilan ikkunasta
4. Luen lehden / avaan teksti-tv:n tai tietokoneen
5. Muut aamutoimet (aamiainen yms.)
6. Makoilen vielä sängyssä (sen pari minuuttia) ennen lopullista heräämistä
 
VIISI IHMISTÄ KETKÄ TIETÄVÄT ENITEN MURHEITASI?

1. Salablogiani lukevat ihmiset
2. Tätä blogia lukevat ihmiset
3. 13 vuotta ystävänäni ollut P
4. Jumala (no, harvoin rukoilen, mutta kuitenkin..)
5. Äiti (yleiset murheet)

NELJÄ ASIAA, JOISTA OLET RIIPPUVAINEN:

1. Netti opiskelun ja pätkätöiden takia
2. Televisio
3. Matkapuhelin (tällä hetkellä N95)
4. Kello viiden tee maidolla kiitos (tosin jos olen ns. maastossa, niin se jää usein juomatta)

KOLME KAUNEINTA ASIAA, MITÄ SINULLE ON SANOTTU:
Jaa, milloin minulle on mitään kaunista sanottu..

1. Sinulla on kaunis hymy..
2. Olet sitten hyvä kirjoittamaan..
3. Sinä olet ihanan rehellinen..

KAKSI ASIAA MITÄ PELKÄÄT ENITEN:

1. Vakavaa sairautta..
2. Se, etten voisi enää kirjoittaa mitään..

YKSI TUNNUSTUS:


Jennifer Aniston on ihana. Hänellä on ihanat silmät ja ihanat hiukset. Piste. <3

Read the rest of this entry »

Posted in YLEINEN

Rakastuminen on kangastusta vaan

Mikäli olette joskus olleet rakastuneita ja pettyneet siinä pahasti, niin kanadalainen Kangastuksia (Les amours imaginaires) on juuri sinun elokuvasi. Kangastuksia rakentuu kolmen päähenkilön varaan. Hetero Marie (Monia Chokri) ja homoseksuelli Francis (elokuvan ohjaaja Xavier Dolan) ovat ystävyksiä, jotka kilpailevat nuoren taitelijan, Nicolaksen (Niels Schneider) huomiosta. Rakkaudessa lukemattomat kerrat pettyneet Marie ja Francis yrittävät kaikin keinoin varastaa flirttiä rakastavan Nicon itselleen - jopa ystävyyden kustannuksella. Soidinmenot ovat välillä koomistakin katseltavaa, mutta mitäpä emme tekisi saadaksemme tietyn ihmisen itsellemme? Tarina kulminoituu viikonloppureissuun Nicon sukulaisen mökillä. Rakastuminen ei ole yhtään sen helpompaa kuin rakastaminen.

Elokuvakerrontaa vievät eteenpäin "tavallisten ihmisten" rakastumistarinat. Jokainen katsoja varmasti ammentaa oman tarinansa kertomusten joukosta. Rakkaus - rakastaminen on yleismaailmallista kansalaisuudesta riippumatta. Tarina on soljuvaa ja näyttelijätyöltään kiitettävää. 21-vuotias Dolan on jäljitellyt työssään eräitä aikakautemme mestariohjaajista. Ja kenties ranskalaisen elokuvan tyyliin tricolourin värit näkyvät voimakkaina - aivan kuten oma Renny Harlinimme käyttää Suomen lipun värejä omissa tuotannoissaan. Elokuvamusiikista mieleen jää parhaiten Dalidan Bang Bang, joka on käännösversio Kill Bill vol.1 -rainassakin kuullusta Nancy Sinatran alkuperäisversiosta. Biisi ja sen sanat kuvaavat hyvin sitä tuskaa, jonka toiselle ihmiselle kelpaamattomuus aiheuttaa. Allekirjoittanut herkistyi ainakin viulujen kauniiseen sointiin..

Read the rest of this entry »

Posted in ELOKUVISSA

Jo joutui armas aika..eikun joulu..eiku ei ihan vielä..

Jouluvalmistelut alkavat olla pikkuhiljaa voiton puolella. Sain joulukortit matkaan tänään. Perinteiseen tapaan niihin tulee (toivottavasti) seimikaupunki Lahden erikoisleima. Pyrin aina lähettämään jotain erityistä joulukorttien kera - joko sellaisia pieniä tarroja tai sitten ao. leima. Joululahjat on melkein kaikki hommattu. Isälle olisi vielä jotain keksittävä. Joku sellainen tupakanpoltonlopetuslaite tai vastaava..Itse en kai muuta halua, kuin terveyttä ja voimia graduiluun. Tänään viimeksi eräs ystäväni toverini kysyi gradun vointia. Kohta painatan lehdistötiedotteen graduvaihteista. Niin - se ei vielä ole valmis. Ehkä ensi jouluna. Ensin tuo viestinnän cumu valmiiksi..

Read the rest of this entry »

Posted in AJANKOHTAISTA

Kaksi kaupunkia

Päättyneellä viikolla piipahdin kahdessa minulle rakkaassa kaupungissa. Torstaina kävin Tampereella moikkaamassa erästä opiskelijatoveria pitkästä aikaa sekä ihmettelemässä yliopistoalueen remontteja. Päätalon alakerta tenttisaleineen on aika kovan myllerryksen kohteena ja Pinnin puolellakin Cafe Pinni sekä yksi hisseistä on remontin alla. Aktiiviaikanani (siis silloin, kun kävin kampuksella viikoittain) ei näin laajoja remontteja ollut - tosin silloin rakennettiin Pinni B ja Linna. Niin se aika vaan vierähtää. Yliopisto ei oikein enää tunnu omalta, johtuen kai siitä, että graduvaihe on alkanut, eikä kampuksella tule vierailtua lähes joka kuukausikaan. Perjantaina oli vuorossa luminen Helsinki. Puheet lumenmäärästä osoittautuivat todeksi. Linja-autoilla ja ratikoilla oli vaikeuksia päästä sujuvasti liikennöimään, mutta onnistuin kuitenkin käväisemään Eirassa ja Kalliossa. Käveleminen puolihangessa (kun eihän niitä kaikkia katujakaan ole aurattu) tuottaa vaikeuksia. Pyörätuolilaisille (satun tuntemaan muutaman helsinkiläisen liikuntarajoitteisen) asiointikelit ovat suorastaan mahdottomat! Sympatiat ovat heidän puolellaan.

Pohdin jälleen suhdettani ao. kaupunkeihin. Tampere on ollut koulutuksellinen ja osin harrastuksellinen kehto, kun taas Helsingissä on pätkätyöt ja ystävät/kaverit. Tampere on kyllä ihana kaupunki ja siellä vierailisi kyllä useamminkin, mutta se on auttamatta hieman hankalan matkan päästä kotikunnastani. Manseen matkaan sen pari tuntia, kun taas Helsinkiin pääsen alle tunnissa oikorataa pitkin. Ehkä kuitenkin Helsinki on se tuleva asuinpaikka, kun taas Tampereella käydään harvemmin. Tosin pääkaupunkiseutu on kalliimpaa elinkustannuksiltaan kuin Tampere, mutta toisaalta Helsingistä käsin olisi vaivattomampi kulkea nykyiselle kotiseudulle kuin Tampereelta. Eihän tuo pari tuntia olisi mitään, mutta.. No, saa nähdä mistä se kissa lopulta nahan repii (eli missä asun vuoden kuluttua).

Read the rest of this entry »

Posted in ELÄMÄ

Kulttuuria ja kunniaa

Tässä päivänä muutamana luovuin balettineitsyydestäni. En kuuna päivänä olisi mennyt balettiin, ellei siihen olisi tarjoutunut oiva tilaisuus ja vieläpä klassikkojen klassikko: Joutsenlampi (Suomen kansallisbaletti teki vierailuesityksen Tampere-taloon; kaikki kolme esitystä olivat loppuunmyydyt). Jos ao. esityksen balettiosuudet olivat henkeäsalpaavat, niin eniten minua miellytti baletin musiikki (Tampereen filharmonia). Tietysti lempikohtaus oli pienten joutsenten tanssi, joka keräsikin raikuvat aplodit - syystäkin! Kyllä ne ammattilaiset osaavat tuon baletinkin. Itse olen ollut mukana ainoastaan näytelmissä lukioaikoinani, mutta jäänyt jo "eläkkeelle". Tiedä, uskaltaisiko lavalle enää noustakaan. No, mutta seuraavaksi oopperaneitsyys pitäisi saada luovutettua..

Jos on kulttuuria saatu, niin myös kunniaa. Yllätyin hieman, kun spr:n paikallisosaston syyskokouksessa minulle lyötiin kouraan spr:n ansiomerkki ja kunniakirja. Onhan tässä yli 10 vuotta oltu mukana toiminnassa, mutta vapaaehtoisjärjestö kun on kyseessä, niin ihan pyyteettömästi ja todellakin vapaaehtoisesti. Luottamustoimissa (piirihallitus ja järjestön valtuusto) ovat viime vuodet kuluneet. Mieli tekee myös jälleen ns. kentälle, siis ea-päivityksiin tms. papereiden pyörittämisen jälkeen. Saa nähdä. EA1-kurssi olisi ainakin käytävä uudelleen (nolottaa sanoa ääneen, että kortti on mennyt vanhaksi) lähiaikoina.

Read the rest of this entry »

Posted in AJANKOHTAISTA

Ne suuret suunnitelmat..

..tuntuvat aina kariutuvan. Tällä hetkellä ihanneolosuhteissa olisin ollut Helsingissä nauttimassa SVAL:n seminaarista (ja seminaarin antimista) jääden yöksi, sillä ELK:n marrastapaaminen/pikkujoulut ovat huomenna Sport Academyssa. Helsingistä sitten sunnuntai-aamuna kohti Tamperetta ja SPR:n Hämeen piirin kokousta. Kysyin jo yhtä sohvapaikkaa, mutta se oli jo varattu. Olisihan muutama ehdokas, jolle voisin soittaa - taidan jättää tekemättä. En tahdo olla vaivaksi kenellekään - erityisesti naispuolisille ystävilleni. Se kun on aina hieman niin ja näin mennä naispuoliselle ystävälle yöksi. Vaikka ne rajat vedetään johonkin. Elämä on.

Read the rest of this entry »

Posted in AJANKOHTAISTA

Alku aina hankalaa

Tämä varsinainen blogini on jäänyt hieman vähälle huomiolle., pahoittelut siitä. Tähän ovat vaikuttaneet erinäiset kiireet pätkätöistä harrastuksiin. Mutta yritetään taas elyttää tätäkin blogia. 

Kiireitä tosin riittää tästä eteenpäin, sillä graduni on "tekeillä" - siitä on muodostumassa kivi kengässä. Muutamat työpaikat ovat menneet sivusuun graduni tekemättömyyden takia. No, olisihan se hienoa saada tavoiteaikaan gradu tehtyä (15.5.2011). Aineistoa on kerätty ja kohta alkaa sen lukeminen/tieteellinen tarkastelu. Gradun lisäksi olisi tehtävä viestinnän cumu Helsinkiin (viestinnän oppihistoria on vielä tekemättä - suoritan sen esseellä). Kirjoitettavaa siis riittää ilman blogiakin. Mutta kai sitä vapaampaakin kirjoittamista tarvitaan, jotta pysyy tämä kirjallinen ilmaisu monipuolisena. 

Mutta kuten gradussa, niin myös blogiteksteissä aloitus on pitkän tauon jälkeen hankalaa. Toivottavasti jaksatte kuitenkin seurata vaatimatonta blogiani. Osa teistä tosin on kärryillä ajankohtaisista asioistani facebookin avulla. Mutta yritän parhaani mukaan palvella myös heitä, jotka eivät ole naamakirjakavereitani.

Read the rest of this entry »

Posted in AJANKOHTAISTA

Arki alkaa

Kesä alkaa olemaan loppupuolella (vaikka yksi kesäkuukausi onkin jäljellä) ja on kai aktivoitava bloginkin suhteen. Helteitä on riittänyt ja tekemistä / tekemättömyyttä. Huomenna koettaa vähäksi aikaa arki, kun pätkätyöruljanssi pyörähtää käyntiin. Tekee terää välillä tehdä jotain hyödyllistä, eikä vaan yrittää kuluttaa aikaa.

Toki olen muun muassa pyöräillyt (yli toistasataa kilometriä) ja piipahtunut ystävieni luona. Mukaan on mahtunut minigolfia Tampereella ja kätköilyä Hangossa / Salossa. Sekä tietysti meren äärellä rauhoittamista. Tästä se taas alkaa. Töiden jälkeen operaatio iso-G. Valmistumisaikataulu on kevät 2011. Täytyy pistää sekä mieli että keho lujille, jotta vihdoinkin saisi nuo opinnot päätökseen.

Read the rest of this entry »

Posted in KESÄ10

Suomenlinnassa

Sarjassamme "Uusia paikkoja kesäisessä Suomessa" esitellään nyt Suomenlinna. Eipä ole sielläkään tullut käytyä ennen viime tiistaita, vaikka Helsingissä piipahdan viikoittain. Aivan lumoava paikka ja piknik-kohteena Helsingin kärkiluokkaa. Jopa lauttamatka oli lumoava kokemus, itse kun rakastan merta! Vaikka sää mantereella oli helteinen, niin mukavan viileätä ulkosaarella. Auringon porotuksen huomasi vasta kotona niskassa, kun huomasin "pienen päivityksen" jääneen muistona Suomenlinna-retkestä. Tänne uudelleen!

Read the rest of this entry »

Posted in KESÄ10 , MATKALLA

Hangon keksi

Kesäiset terveiset Hangosta, jossa kulutin aikaa lauantaina ja sunnuntaina - eli Juhannuksena. Tosin mikään lomailureissu ei ollut kyseessä, vaan autoin erästä kaveria muuttamisessa. Hikihän siinä kantamisessa ja puunaamisessa tuli. Tosin oli sitä vapaatakin kätköilyn ja frisbeegolfin muodossa. 

Ensimmäistä kertaa vierailin koko kaupungissa ja jäi melko kesäinen kuva koko paikasta - harmi vaan, ettei ollut aikaa testata esimerkiksi uimarantaa löhöilyn merkeissä. Ehkä sitten heinäkuun lopulla. Huomenna pitäisi löytää tie Suomenlinnaan ja joku päivä Nurmekseen. Matkailu avartaa - ainakin lompakkoa. Ja kiristää hermoja. Seisoin Hanko-Helsinki -välin eli kaksi tuntia junassa. Elämä on.

Read the rest of this entry »

Posted in KESÄ10 , MATKALLA

Jokainen tsäänssi...

Sain äsken tietää, että tuo potilasasiamiehen 40 prosenttinen meni talon sisälle. Sinänsä odotettu ja oikea päätös. Mutta kyllä se hieman kirpaisee. Silti olen otettu, että olisi saanut edes mahdollisuuden. Elämä on.

Read the rest of this entry »

Posted in AJANKOHTAISTA , KESÄ10

Ongelmasta toiseen

No niin. Tietokoneongelma on selätetty ja taas on tuttu/turvallinen läppäri pöydällä. Läppäriin vaihdettiin kovalevy rikkoutuneen tilalle. Nyt kone on niin hiljainen, ettei tiedä koneen päälläoloa. Ja kaikki tiedostotkin ovat tallessa, jihaa! Vaikka tietokoneella ei muuta tekisikään, niin tällaiselle sihteerille/kuvien ottajalle sekä -käsittelijälle tämä vekotin on tärkeä - ei siis sillä, että olisin addiktoitunut mesettäjä/facebookin käyttäjä. Tuossa tuli mieleen, jos syksyksi vaihtaisi mäkkiin. Nämä peeceet on joskus inhoittavia ja Microsoftin ohjelmiinkin turtuu.

Sain tiistaina kaksi työtarjousta. Nykyisessä pätkätyöpaikassani olisi tarjolla verkkotuottajan paikka - aluksi vuoden mittainen, tosin jobi ei olisi kokopäiväinen. Palkkakin olisi kai ihan mukava, mutta mielessäni kummittelee tuo gradu - mahtaisiko onnistua työnteon lomassa? Tosin tuo jobi ei olisi kokopäiväinen, joten sinänsä olisi ihan kiva paikka. Se toinen olisi 40-prosenttinen jobi potilasasiamiehenä Hämeenlinnassa. Eräs vanha opiskelijatoverini soitti ja kysyi, olisinko kiinnostunut hoitovapaan tuurauksesta - hän haluaa siis omaan osoittaiseen hyvinkoulutetun hyvän tyypin. Ei tuokaan siis ihan täyspäiväinen ole, mutta kiinnostaa toki. Mutta nyt on ilmaantunut talon sisältä halukas ottamaan Elisen osittainen oto-meiningillä. Ymmärrän sen toki ja hyväksyn sen, että omasta talosta kolutaan halukkaat ensin. Olin otettu jo pelkästä yhteydenotosta ja toki niitä tilaisuuksia tulee. Kerroin jo tuolle toisaalle, että olisi kiva saada oman alan työkokemustakin - kun en ole juurikaan niitä tehnyt. No, saa nähdä..

Read the rest of this entry »

Posted in AJANKOHTAISTA , KESÄ10

Tietokoneongelmia

Viime päivät olen ollut tietokonemotissa. Omasta läppäristäni nimittäin paukahti kovalevy. Tämän seurauksena muutama tärkeäkin tiedosto meni bittitaivaan korkeuksiin. Onneksi sentään gradun osaset ovat sekä muistitikussa että varmuuskopiona cd:llä. Lisäksi tärkeimmät kuvatiedostot ovat erillisinä levyinä. Oman koneeni saan käyttöön taas tiistaina. Siihen asti on oltava ns. lainahöyhenissä ja pidettävä pakollista taukoa muun muassa Facebookista. Masentavaa. Oma kone  kullan kallis.

Eilen olin kätköilyreissussa Kerava-Tuusula-Vantaa -akselilla. Kivaa oli, vaikkei kaikkia suunniteltuja reittipisteitä ehdittykään käydä läpi. On aina yhtä mukavaa tutustua uusiin ihmisiin! Tänään levätty (eli hellitty jalkapohjaparkoja) ja kandikahviteltu. Sekä tietysti syöty kakkua.

Read the rest of this entry »

Posted in KESÄ10

Melkein maisteri

Paljon on tapahtunut sitten viime merkinnän. Piipahdin Tallinnassa tuoden mukanani muun muassa 60 euron hotellin logolla (Hotel Telegraaf) varustetun kylpytakin itselleni. Harvoin ostan itselleni matkoilta mitään, mutta nyt oli pakko. Kävin nimittäin pitkästä aikaa kylvyssä (ah ihanuutta!) ja heti, kun laitoin kylpytakin päälleni, niin päätin että tuon ostan! Jotain luksusta joskus, eikö?

Viikko sitten sain Tampereen yliopistolta kaipaamaani postia. Paksu kirje sisälsi todistuksen (sekä suomeksi että englanniksi) kandidaattitutkinnon suorittamisesta. Tuntuu kiva, kun tietää saavuttaneensa jotain (ja että on melkein maisteri) . Vaikka eihän kandi ole mitään maisteriuden eikä tohtoriuden rinnalla. En ole vielä juhlinut saavutustani oikein mitenkään, enkä halua mitään hössötystä. Muutama vieras tulee kakulle, that´s it.  Tosin eiköhän muutama skumppapullo tule jossain vaiheessa (kesää) ystävien kanssa korkattua. Nyt pitää ottaa ihan rennommin ja kerätä voimia siihen suureen koitokseen, eli graduun, joka on levällään kuin Suomen maalinedusta jääkiekon MM-kisoissa.

Pitäisi hankkia uusi pyöräkin. Olen katsellut sillä silmällä muutamia hybridejä (cycloon kun ei ole varaa) ja pyytänyt asiantuntija-arvioita erinäisiltä keskustelupalstoilta. Joku 700 euroa on maksimi, enempää ei pyörään (joka kuitenkin varastetaan jossain vaiheessa) raaski laittaa.

Read the rest of this entry »

Posted in KESÄ10 , OPISKELU

Tyhjä ja tyhmä olo

Nyt on jotenkin tyhjä ja samalla tyhmä olo. Vein aamupäivällä tiedekunnan kansliaan kandidaattitutkinnon hakemuksen. Väänsimme opintosihteerin kanssa hakemuksen lopulliseen kuntoon ja siellä se sitten on - matkalla dekaanin pöydälle. Ensi viikolla on hakemuksen puolto/hylkäysesittely ja sitten tulisi (toivottavasti) tutkintotodistus kotiin. 180 opintopisteen eteen on tehty työtä ja muutama kyynelkin on vieritetty hikipisaroiden lisäksi. Saa nähdä.  Muutaman arvosanan olisi voinut korottaa ja keskittyä paremmin muutamiin tentteihin. No, tutkinnon arvosanasta ei ole niin väliä - enää.

Tuon hakemussession jälkeen kävin Juveneksella syömässä jauheliha-jalopeno-pitsan. Sitten Sorsapuistoo, jossa näin erään hallatoverin. Juttelimme puun varjossa puolitoista tuntia niitä näitä - aika henkilökohtaisiakin asioita. Oli todella kiva juttelusessio ja varmasti otamme  Sorsapuisto-sessiin uudelleen (ajan kanssa). 

Huomenna Tallinnaan SVAL:n seminaariin. Tiedossa kesäkelejä vielä pariksi päiväksi. Hyvä niin, vaikka saisi kyllä viiletä "vähän".

Read the rest of this entry »

Posted in KEVÄT10 , OPISKELU

Eteenpäin

Olin lauantaina ydinvoimanvastaisessa mielenosoituksessa yhdessä 3000 muun kansalaisjärjestöaktiivin kanssa. Tunnelma oli positiivinen harmaasta säästä huolimatta - onneksi odotettu sade alkoi vasta mielenosoituksen jälkeen. Lisäksi seura oli mainiota! Tästä on hyvä jatkaa kansanedustajatuttavia lobaten. Ydinvoima on asia, joka jakaa varmasti mielipiteet puolesta tai vastaan. Hyvä niin. Asiat eivät hyssyttelemällä mene eteenpäin ja aktivismia tarvitaan. 

Pääsin vihdoin ja viimein sopimusoikeuden perusteet läpi (kolmosella, mutta kuitenkin). Seuraavaksi pitää katsoa opintosuoritukset läpi, jotta voi metsästää kokonaissuorituksia ja sitten hakea kandidaatin tutkintoa.  Opintosuoritusotteeni on pitkä kuin nälkävuosi, joten eiköhän tällä viikolla voi laittaa hakemusta vetämään. Eteenpäin opinnoissa, se on tärkeätä se.

Read the rest of this entry »

Posted in AJANKOHTAISTA , KEVÄT10

Korttiongelma

Voi Nordean pankkikortti, minkä teki! Eilen tullessani spr:n valtuuston kokouksesta, piti piipahtaman Espoossa viemään myymäni "Verotuksen perusteet" -kirja ostajalle. Mutta HSL:n automaatti, kuten kaikki automaatit sen jälkeen, hylkäsi pankkikorttini. Ja tietenkään minulla ei sattunut olemaan käteistä kuin pari vaivaista euroa. Kotiin piti päästä, joten soitto yhdelle luotettavalle ystävälle eli pummireissulle. Nolottihan se hieman, mutta pakko mikä pakko! Onneksi on ihmisiä, joihin voi luottaa jopa Helsingissä! Ei näköjään kannattaisi pistää kaikkia munia samaan koriin eli aina olisi oltava jonkin verran käteistä matkassa. Oppia ikä kaikki. Ni, kävin tilaamassa uuden ja nostamassa käteistä. Oli muuten konttorissa aika hiljaista - näin kortti- ja verkkoaikana.

Read the rest of this entry »

Posted in AJANKOHTAISTA , KEVÄT10

Oi ihana toukokuu?

Olen huolissani. Toukokuusta oli suunnitelmieni mukaan tulossa suhteellisen vapaa kuukausi kaikesta stressaavasta ja puuhata ystävien kanssa jotain kivaa. Mutta kalenteri onkin täyttymässä. Jo kuun alussa olisi kaksi kokousta (sekä ydinvoima-miekkari) eikä kuun loppukaan näytä kokousvapaalta - tiedossa olisi muun muassa kaksipäiväinen seminaarimatka Tallinnaan. Lisästressiä aiheuttaa maanantaina uusintatenttaamani sopimusoikeus: mikäli se menee läpi, on metsästettävä kokonaismerkintöjä ja laitettava kandidaattitutkintoanomus eteenpäin. Mikäli taas tulee hylsy (siis TAAS), niin pitää neuvotella vaihtoehtoisista suoritustavoista tenttaattorin kanssa (kesätentti ao. oppiaineesta on vasta elokuun lopulla). 

Sitten se gradu. Huusin itselleni huutonetistä 10 euroon Uuden graduoppaan, jota jo toki olin silmäillyt aiemmin. Halpa ja tärkeä ostos!  Vaikka eräs toverini sanoi, ettei sitä gradua oppaalla tehdä vaan sisulla. Joka tapauksessa G on ollut "jäähtymässä" jo liiankin kauan ja toukokuussa sillekin olisi tehtävä edes jotain - riippuu tietenkin sopimusoikeuden tilanteesta. Vaikka kahta asiaa pystynkin tekemään yhtä aikaa, niin tentteillä ja gradua en pysty - tai siis en halua. 

 

Opiskeluun liittyen: pyysin ensimmäistä kertaa koko yliopistourallani tenttijäljennöksen taannoisesta vero-oikeuden perusteet -tentistä (siis kopion tenttisuorituksesta). Täytyy kyllä todeta, että a) oma käsialani on aika surkea (ei nyt ihan harakanvarpaita kuitenkaan) ja b) tenttaattorin merkinnöistä ei saa mitään tolkkua. Jaa tästä vitonen?! Tekstissä esiintyi muutama kielioppivirhe, mutta kai tuossa asiaa oli tuon vitosen verran. Toivottavasti tuo toinen murheenkryyni menisi läpi yhtä komeasti!

Read the rest of this entry »

Posted in AJANKOHTAISTA , OPISKELU

Hyvä päivä

Eilen oli pitkästä aikaa hyvä päivä - näin ainakin ajattelin nukkumaan käydessäni.Vietin aurinkoista keskiviikkoa Helsingissä hyvässä seurassa. Ensin kävin Kuntatalolla moikkaamassa / halaamassa muutamaa kaunotarta ja puhumassa syksyn pätkätyökuvioista. (jotka vielä eivät tosin selvinneet). 

Kuntatalo-session jälkeen  suuntasin  puoliltapäivin Eduskuntatalolle, jossa oli vuorossa lounastapaaminen edustaja Kiurun (tuttavallisemmin Krista) kanssa. Lentokenttämäisen turvatarkastuksen jälkeen ihanan lämmin halaus ja törmääminen tuttuihin hallatovereihin, jotka olivat jokakeväisellä excursiollaan (allekirjoittaneelta jäi tällä kertaa Itämeren aallot väliin). Eduskuntatalon ruokala on pieni paikka - kuvittelin sen olevan jotenkin mahtipontisemman ja arvokkaamman.  Krista kommentoi ruokalan muistuttavan kouluruokalaa - ja minä muistutin samaan hengenvetoon arvon edustajien joskus muistuttavan koululaisia ainakin käytökseltään. Tunti meni puhuttaessa niin kunta- kuin järjestöasiaa (Krista on SPR:n valtuuston pj). Harmittavan nopeasti aika meni hyvässä seurassa - Kristan piti kiirehtiä suureen valiokuntaan toiselle puolelle taloa. Kansanedustajan työ ei ole pelkkää edustamista, vaan näköjään kokoustamista ja istumista. Onneksi päätimme ottaa joku kaunis päivä uusiksi. 

Eduskuntalolta (ensin tuokio Musiikkitalon ihastelua) köröttelin ratikalla Eiraan (Merikadulle) ja sieltä dösällä takaisin keskustaan, jossa erään kaunottaren kanssa oli ensin teekestit ja sitten hieman geokätköilyä Ruoholahdessa. Garminin akkupatterit olivat tyhjentyneet, joten olin kännykän varassa - eihän se sitten löytynyt, mutta oli kiva ulkoilla ja paistatella päivää. Suunnittelimme toukokuulle Suomenlinna-päivää - museokierrosta ja sen sellaista. Kello olikin jo sen verran, että oli pakko suunnistaa takaisin Lahteen z-junan avustuksella. Onneksi ehdin alta pois - pari tuntia myöhemmin koko junaliikenne seisoi tietokonevian takia. Joskus sitä vaan on hyvää tuuria. Ja hyvä päivä.

Read the rest of this entry »

Posted in KEVÄT10

Omaa aikaa

Olen joutunut opettelemaan uudelleen rentoutumisen ja hiljentymisen jalon taidon. Viimeinen kuukausi on mennyt milloin Kino Iiriksessä, milloin kokouksissa ja milloin pätkätöiden parissa - tenttejä unohtamatta. Alkanut viikko piti olla se vapaaviikko, jolloin otan omaa aikaa. Eilinen päivä menikin radio-ohjattavien autojen kimpussa (itse en ao. autoja omaa, mutta eräällä kaverilla niitä on kaksin kappalein-->siispä revittelemään) ja pyöräillen. Illalla oli sitten eräs kokous, jonka pöytäkirjan väänsin tänään (ja toisen pöytäkirjan nimiä olen tässä metsästellyt, onneksi ovat jo paperilla). Ilta onkin sitten onneksi rauhallinen: televisiota ja lenkkisauna. 

Huomenna on tarkoitus ottaa vieläkin rauhallisemmin. Käyn Helsingissä ensin kuntien edustajien talossa (Kuntatalo) ja sitten kansanedustajien talossa (Eduskuntatalo), jossa on hehkeän lounasseuran lisäksi tarjolla (toivottavasti) hehkeää ruokaa. Sitten ystävän seurassa piipahdus Merikadulla, jonka jälkeen geokätköilykauden aloitus (eli matkalaisten "hyvästeleminen" kohti uusia seikkailuita). Päivä olisi tarkoitus lopettaa muutamalla punaviinilasillisella. Tarkoituksenani oli katsastaa Intersportin laaja nappulakenkä- ja sykemittarivalikoima. Mutta sykkeen säästämiseksi jääköön ensi viikkoon. Omaa aikaa on tarkoitus ottaa myös ensi kuussa. Ystävän kanssa on suunnitteilla Tallinnan piipahdus ja kai sitä pitää jossain muuallakin käydä visiteeraamassa ennen kesän kiireitä: gradu odottaa tekijäänsä. Vaikka raha on tarpeen (vapailla toimittajilla varsinkin), niin kyllä se oma aikakin on.

Viestittelin lyhyesti erään tuoreen äidin kanssa (tuttavani siis). Hän "tilitti" normaaleista rutiineista: aamulehden lukemisesta pyykinpesuun ja vieraiden kestimiseen /prinsessan syöttämiseen (itse en pitänyt sitä tilityksenä, vaan "kuuntelemisena"). Kehoitin häntä ottamaan omaa aikaa, joka on myös äidille tärkeätä - ehkä tärkeimpää kuin isälle. Tosiasiahan on, että nainen / äiti on perheenpää - vääpeli, joka huolehtii arjen pyörittämisestä ja käskyjen jakamisesta. Kun perheessä (arjen rutiineissa) on kiinni 24/7, niin sitä helposti väsyy. Pari tuntia päivässä omissa oloissa tai päivän parin kylpyläreissu tekee äideille ihmeitä. Meidän miesten on huolehdittava siitä, että he sitä aikaa tarvittaessa saavat - harrastuksilleen tai sitten vaan omalle itselleen. *nostaa hattua kaikille äidille*

Read the rest of this entry »

Posted in KEVÄT10