Kulkurille kulttuuria

K-kirjaimella jatketaan - tällä kertaa kultuurista, jota kulunut viikko tarjosi tällaiselle kulkurille mukavassa suhteessa.

Tiistaina kävin erään ystäväni kanssa Tennispalatsissa katsomassa tuoreen Bondin, joka on herättänyt monenlaisia mielipiteitä katsojissa. En oikeastaan odottanut "Quantum of Solacelta" suuria, sillä tiesin sen olevan jatko-osa aiemmalle Bond-seikkailulle.

Ihan ok toimintaelokuva eikä näyttelijätyössäkään ollut vikaa. Jotenkin minua on alkanut ärsyttämään Bondin toiminnallisuus - ennen James sentään pelaili, vikitteli sihteerikköä ja muuta mukavaa. Tämä nykyinen luomus haluaa ainoastaan mäiskiä ja ampuilla niin, että ruuti haisee katsomoon asti..

Torstaina olikin sitten erikoinen kulttuuri kokemus Suomen Kansallisteatterissa - piti laittaa oikein pikkutakki päälle ja solmio kaulaan (eräs kaunotar kehui, että puku tekee todellakin miehen, heh!). Näytelmänä - tai musikkiesityksenä pikemminkin, oli Kulkurin laulut - Tauno Palo 100 vuotta. Kokemus oli kyllä säväyttävä ja etenkin Jukka-Pekka Palon tulkinnat jäivät mieleen - hän tulkitsi isänsä lauluja antaumuksella! Olen tutustunut harmittavan vähän Palon tuotoksiin. Ainoastaan Rosvo-Roope on tullut tutuksi myös henkilökohtaisella tasolla (olen laulanut sitä koulussa) ja Kulkurin valssia on tehnyt mieli tanssia - siis sitäkin on tullut kuunneltua.

Ehdoton suosikkini oli ohjelmistoon otetuista lauluista tämä - Ruusu on punainen (laulun kesto n. neljä minuuttia, ei siis tuo 5:20). Hieman Palo-triviaa tähän loppuun: Hänen alkuperäinen sukunimensä oli Brännäs (Paloniemi) ja elämänsä viimeiset vuodet hän eli Brändössä (eli Helsingin Kulosaaressa).

PS Kummassa on enemmän karismaa?

Read the rest of this entry »

Posted in ELOKUVISSA , SYKSY08.

K

Minjalta pyysin keskiviikon kunniaksi kauniisti itselleni kirjaimen, kun hänen meeminsä vaikutti mielenkiintoiselta. Homma siis menee näin: Kommentoi tähän postaukseen ja minä annan sinulle kirjaimen. Kirjoita blogiisi 10 sanaa, jotka alkavat kyseisellä kirjaimella ja lisää mukaan selostus, mitä kyseinen sana sinulle merkitsee ja miksi.

Sain kirjaimen K (eli aakkosten 11. kirjain).

1. Koti. Tärkein paikka maailmassa. Tällä hetkellä asustelen vielä hyyryläisenä kotipaikkakunnallani. Mutta toivoa sopii, että jo ensi vuonna voin tunkea kaikki tavarani (no, ei siis ihan kaikki vaan välttämättömät). Mutta mihin ikinä hattuni laitan, siellä on kotini..

2. Kaipaus. Joskus tulee sellaisia ihmeellisiä (?) kaipuupuuskia. Kaipaan tiettyjä ihmisiä, joita olen tavannut vuosien saatossa. Ja tietty heitä, joita en mahdollisesti ole nähnyt pitkään aikaan, on ikävä. Anne Mattila kiteytti laulussaa kaipauksen hyvin: "Missä nyt oot, minne nyt meet, Sun sydämes seuraa mua ain matkaillain; Auttaa sä voisit, jos luonani oisit, Kaipuuni mun on niin uskomaton.."

3. Kosketus. Liittyy edelliseen ja tärkeä asia sosiaalisessa kanssakäymisessä. Eräs ystäväni opetti minut pari vuotta sitten halaamaan - ja ottamaan vastaan halauksia. Viimeksi eilen lähtöhalasin ystävääni, kun ennen elokuvanäytöstä ei ehditty halailla (itse olen täsmällinen kuin kello). On se kosketus ihmeellinen asia, hih..

4. Kunnallisoikeus. Pääaineeni Tampereen yliopistossa, jonne siis tällä hetkellä väännän gradua - koskien kuntajakoa ja sen mahdollista pakkomuutosta. Mielenkiintoinen oikeudenala, ottaen huomioon nykyisen keskustelun kunnallisesta itsehallinnosta (mm. Sipoo-kysymys).

5. Känni ja kankkunen. En ole koskaan kokenut kumpaakaan. Olen kuullut lukemattomia kännitoilauilu/krapulajuttuja ja niitä myös todistanut. Mutta aikansa kai kaikella?

6. Kirjoittaminen. On kai ainoa asia, jonka osaan kunnolla ja josta olen saanut palkintojakin sekä ansainnut hieman voita leipäni päälle. Nyt on harrasteltu lähinnä asia- ja prosessikirjoittamista, mutta riimittelen toisinaan. Haaveissa olisi muutama julkaisu biisi (tuo sovituspuoli ei oikein ole hallinnassa) ja oma kirja - ehkä k-kirjainten aiheista. Kirjoittamiseen liittyy myös tärkein työkaluni tällä hetkellä, eli kannettava.

7. Koira. Ihania otuksia, kertakaikkiaan! Vaikka kädessä on muutama puremajälki, niin pidän niistä silti - pitää näköjään tietää, mitä tekee. Suosikkirotua ei ole - tai en ainakaan myönnä, hih! Kerrostalo, jossa siis asun, ei ole koiran paikka - oman koiran aika on siis joskus tulevaisuudessa.

8. Kuntoilu. Tällä hetkellä kuntoiluna menee asvalttiviidakossa tallaaminen sekä maastopyöräily. Toivottavasti pääsee pian sulkapalloilemaan. Sinne kuntosalille pitäisi myös mennä, sillä kutsu kävi puolimaratoniin. Pidän kuntoilusta ja koen, että sillä on sekä fyysistä että henkistä kuntoa kehittävä vaikutus.

9. Kesä. Ihanaa aikaa, jos on lämmintä ja poutaista. Pidän toki myös kesäsateesta ja ukkosista. Kesällä saa pukeutua kevyesti ja laittaa lipan sekä aurinkolasit silmille - iltasella myös nakit, jos meno aivan villiksi yltyy. En ole uimarantaihmisiä, mutta uin toki - aurinkoa saan lärviin pääasiassa kuntoilun avulla.

10. Kulta. Muistoni eri ihmisistä ja eri elämänvaiheista ovat pääasiallisesti kultaisia, vaikka aika toisinaan tekeekin niille tepposet. Ja olisihan se kiva, jos joskus olisi sellainen..kimpale..

K-bonus: Musiikkina teeman mukaisesti kirjaimella alkava bändi. Nyt areenalle The Killers - Somebody told me. Ei mitään henkilökohtaista - en ainakaan tunnusta.

Well, somebody told me
you had a boyfriend
who looked like a girlfriend
that I had in February of last year.
It's not confidential, I've got potential
of rushing, of rushing around.

Read the rest of this entry »

Posted in MEEMIT , SYKSY08.

Tyyntä myrskyn edellä

Pikainen blogimerkintä siltä varalta, että sähköt menevät jälleen poikki. Poljettuani ulkona tuulessa ja tuiskussa oli suorastaan romanttisen rentouttavaa käydä kynttilänvalossa suihkussa - yksin tosin. Suosittelen sinkullekin! ;) Huomenna olisi tiedossa jälleen Helsinki-reissu (tänään kävin siellä - Kulosaaressa ja eduskunnan kirjastossa). Voi kuinka rakastuin taas mereen! *huokaus* Pitäisi uutukainen Bond katsastaa. ja tavata ystäviä - jossei sähköt mene. Muistakaahan kynttilät ja muut tuikut! Huomenna tarkempaa blogimerkintää. Jos siis sähköä riittää.

Sataa, tulee ja salamoi.

Read the rest of this entry »

Posted in AJANKOHTAISTA , SYKSY08.

Piristävä tiistai

Marraskuun ensimmäinen täysi viikko on alkanut aurinkoisissa merkeissä - onneksi! Viime viikolla sitä sadetta saatiin koko lokakuun täydeltä, mutta sääennusteiden mukaan viikon pitäisi kulkea omia latujaan poutaisessa säässä - houkuttelisi enempi liikkumaan kuin tuollainen harmaa, sateinen ilma.

Tapasin eilen tiistaina kaksi ystävääni, jotka todella piristivät olotilaa. Tapasin toisen kaunottarista päivällä kirjastossa ja keskustelimme, yllätys sinänsä, lähinnä opiskelusta. Toisen kaunottarista tapasin shoppailun (toimin makutuomarina lähinnä espiritissä) ja puolukkasiiderin merkeissä. Ko. tapaaminen tuli hieman yllättäen ja hänen vuokseen piti irrottautua mm. eräästä kokouksesta ja lenkkisaunakin jäi väliin - mutta harvoin kun häntä(kin) tapaa, niin pitää muuttaa aikataulujaan.

Mistäs me sitten kolmen tunnin aikana keskustelimmekaan? No, minun opinnoista ja hänen työstään - sekä tietysti kaikesta maan ja taivaan väliltä. Oli hienoa todeta, että hän nauttii tiedottajan opinnoista (joiden takia hän naapurikaupungissa oleli), työstään valtiolla ja ennen kaikkea hänen perheensä voi hyvin - suhde mieheenkin on parempi kuin viimeksi tavatessamme. Ei tuo oikeesti aikuisten elämä taida olla helppoa. Harmittavan lyhyt tapaaminen, jälleen kerran. Hauskaa oli, jälleen kerran..

Niin joo, terkut Tampereelta! Pakkohan tännekin on joskus raahautua, ainakin katsomaan mitä KUTA2 -kurssi (Julkisyhteisöjen johdon laskentatoimi) pitääkään sisällään. Toivottavasti ei mitään hirveän korkeata matematiikkaa, jolloin kyllä täytyy harkita kahdesti osallistuako vai ei. Ihan kun perjantain graduseminaarissa ei olisi tarpeeksi kestämistä.

Niin joo, onnittelut Obama Hussein Barrackille! Toivottavasti muutoksen tuulet puhaltavat tuolla sotarintamallakin.. Peace!

Read the rest of this entry »

Posted in OPISKELU , SYKSY08.

Maanantain ajatuksia

Viikonloppu meni rentouttavissa fiiliksissä, vaikka lauantaina (vielä Pyhäinpäivänä) tuli tehtyä muutama tunti pätkähommia. Lauantaina piti katsoman tuo digiboksin syövereissä maikoileva Pet Semetary, mutta harmikseni jäi katsomati. Pitää katsoman se joku toinen päivä - seuraavaan Pyhäinpäivään tuskin jaksan (malttaa) odottaa. Muutenkin koko Halloween meni aikalailla ohitse, kun en noista jenkkijuhlista paljoa välitä.

Sunnuntaina sain sitten paljonkin järkevää aikaiseksi. Siivosin nimittäin hyllyni, joka on pursunut jos jonkinlaista paperia ja kirjaa. "Ennen" -kuvaa ei ole (enkä kehtaisi sitä näyttääkään), mutta tämä "jälkeen" on jo paljon siistimmän näköinen, eikö? Kaikkia M*A*S*H-kokoelman levyjä en laita tuohon kaappiin pölyttymään (osa pölyttyy siinä samaisessa laatikossa, jossa eräs ystäväni ne lähetti) - niitä on siis jokunen kertynyt (tyyliin: kerää koko sarja). Kuvaan ei mahtunut myöskään toiseksi viimeinen hyllykkö, joka on pyhitetty opiskelupapereille (kansiot sun muut) - hyvä ettei mahtunutkaan, hih! Miltäköhän blogiystävieni hylly mahtaa näyttää? *WINKWINK* Jos haluatte, niin ottakaa toki kuva..

Päässäni liikkuu taas paljon - osin turhaa, osin hyödyllistä. Gradu (ja tulevaisuus muutenkin), ystävät..Osaan asioihin voin tarvittaessa vaikuttaa, osa taas on korkeimman kädessä..

Read the rest of this entry »

Posted in SYKSY08.

Omituinen. Kai.

Minja ystävällisyyttään(kö) haastoi minut meemiin, joka tällä kertaa käsittelee omituisuuksia. Lyhyesti säännöt: "Paljastan viisi omituista tapaani. Tämän jälkeen valitsen seuraavat viisi ihmistä, jotka haastan tekemään saman perästä. Heidän tulee myös kirjoittaa nämä säännöt merkintäänsä. Linkitän haastamani ihmiset tämän merkinnän loppuun ja käyn ilmoittamassa heidän kommenttilaatikkoihinsa haasteesta ja tästä merkinnästä." Haastan Annen, koska hänellä voi olla omituisia tapoja - mene ja tiedä! ;)

1. Lompakko, joka yleensä sisältää jotain muuta kuin käteistä ja sen taskut (eli johon joku kortti tungetaan). Jokaisella kortillani on oma paikkansa. Jos ao. kortti on jossain muussa paikassa, se on hukassa. Esimerkiksi bonuskortit ovat yhdessä ja samassa paikassa (siis kaksi yhdessä taskussa), pankkikortti bonuskorttien lähettyvillä ja erilaiset jäsenkortit sitten omassa "ryhmässään" - ei kuitenkaan yhdessä bonuskorttien ja pankkikortin kanssa. Kirjastokorteille (joita todellakin löytyy) on oma paikkansa lompakossa, kuten myös HKL:n bussikortilla ja opiskelukortilla - nämä kaksi ovat samassa paikassa, vaikka mitään logiikkaa niiden yhdessäpitämiselle ei löyty. Ehkä ne pitävät toistensa seurasta, en tiedä..

2. Toisinaan olen orava. Varastoin siis ruokaa, lähinnä jäätelöä. Jossen syö kulhoon tungettua irtojäätelöä heti, niin se säilyy pakastimessa vähintään viikon - joskus jopa kaksi. Sitä ei vaan tule syötyä silloin, kun pitäisi - ehkä kannattaisi.

3. Aamulla heti ensimmäinen toimenpide on todellakin tietokoneen (eli läppärin) päällelaittaminen, ellei mitään pätevää syytä ilme (esim. netti ei toimi, jolloin koko kannettava on tarpeeton, hehehh). tai on kiire bussiin/junaan. Koneen käynnistämisen jälkeen teksti-tv päälle, josta maailman tapahtumat nopeasti vilkaistuna. Tämän jälkeen kanavaksi vaihtuu, mikäli tarvetta koko television katselemiselle ilmenee, CNN. Olen todellakin vuosia seurannut ko.kanavaa, enkä varmaan voi elää ilman sitä. Näin se vaan menee. Sitten aamutee (maidolla toki englantilaisittain), jonka poikkeuksetta juon kannettavan äärellä. Ei varmaan pitäisi, ettei sattuisi mitään peruuttamatonta vahinkoa. Mutta missä muualla tee juodaan, keittiössäkö?

4. Linja-autossa ja junassa haluan aina ikkunan viereen. Käytäväpaikka syö niin paljoin miestä, että mieluiten vaikka menisin lattialle makaamaan. Ja joskus linja-autossa (jos tässä on numeroidut paikat), niin aina pyrin ottamaan tietyn paikan eli onnennumeroni. Takapenkille menen istumaan vasta pakon sanelemana, vaikka olen huomannut sen olevan varsinkin remureissuilla se paras paikka..

5. Olen omituinen, sillä en ole seurustellut tähän ikään mennessä. Tai no omituinen, mutta nyky-yhteiskunnan normeihin aika outo - kai.. Ja kukaan ei kai halua olla se ensimmäinen..

Musiikkina Seremoniamestari (nyk. Sere) ja Chillaa meidän kanssa. Matti on vanha tuttu Tamy-ajoilta, huippuäijä!

Read the rest of this entry »

Posted in MEEMIT , SYKSY08.

Jälleen idässä..

Terveiset Lappeenrannasta! Harmaata oli ja sateista, mutta niinhän syksyllä aina. Kävin tutustumassa tarkemmin kaupunkiin (mm. sen satamaan ja keskustaan). Tärkeimpänä tietty Prinsessan näkeminen, jota halasin ensimmäistä kertaa (olemme tunteneet jo vuodesta yksi ja kaksi) - tällä viikolla on saanut jo kaksi halia, ihanaa! Kiva oli viettää aikaa, vaikka hänellä oli opintokiireitä - ja koiruleita on aina mukava nähdä.

Meidän tosin piti puhua - minua on jäänyt harmittamaan tuo turhanpäiväinen "tekstiviestiriita" (tai minähän siinä avauduin turhaan). Harvoin tulee ystäviä nähtyä - etenkin heitä, jotka asuvat muka kaukana. Ja Lappeenrantahan ei ole kaukana - ihan kun Helsinkiin menisi. Hiukka kalliimpaa tosin, mutta kuitenkin..

Viime viikolla sain eräältä Lappeenrannan asukilta kortin - kaukaa Cardiffista saakka. Oli visiitillä sielläpäin ja katsomassa toki konserttia hienolla areenalla. Saa nähdä, milloin hän astelee takaisin Suomeen - tämä tahtoisi nimittäin pelata jo sulkapalloa! Yritin jo houkutella Prinsessaa, mutta en tiedä innostuuko. Hikeä pitäisi saada pintaan viikoittain, muutenkin kuin fillaroimalla tai kävelemällä Pasilasta Kallioon.

Minja laittoi omituisuushaasteen, johon tartun huomenissa. Kiitos hänelle jo etukäteen! :)

Read the rest of this entry »

Posted in SYKSY08.

Vaaleja ja jäätelöä

Kuntavaalit on käyty ja voittajia juhlittu sekä häviäjiä "ripitetty" ympäri Suomen monissa tiedotusvälineissä. Itse henkilökohtaisesti iloitsen muutamien ystävieni menestyksestä sekä tietysti vihreiden vaalivoitosta - olemme Suomen neljänneksi suurin puolue! Tästä on hyvä jatkaa, vaikkei yhtään vihreätä päässyt läpi täällä kotikunnassa. Ehkä sitten neljän vuoden päästä, ken tietää?

Vietin sunnuntaiset vaalit siis vaalilautakunnassa, ties kuinka monenko kerran. Kerta toisensa jälkeen on kunnia saada olla mukana arvokkaassa luottamustoimessa. Hilatessani Suomen lippua ylös aamukahdeksalta tunsin, että tätä on hieno tehdä! Näkihän siellä taas tuttuja ihmisiä, joita harvon näkee - ja toki tutustuttiin muutamaan uuteen ihmiseen.

Tänään piipahdin naapurikaupungissa moikkaamassa erästä ystävää. Juteltiin niitä näitä ja syötiin..jäätelöä! Bongasimme K-Supermarketista hyvältä kuulostavan tarjouksen: viisi jäätelötuuttia kahdella eurolla (kuvan Top Caramel Crispy). Söimme ne missäs muualla kuin kauppakeskuksen toisen kerroksen penkillä - kuin teinit ikään. No, idea kuulosti hyvältä. Lähes kolmen jäätelötuutin jälkeen täytyi todeta, ettei kaikki se sokeri varmaan tehnyt elimistölle - eritoten hampaille kovinkaan hyvää. Mutta saipahan jäätelöä vähäksi aikaa. Seuraavan kerran varmaan se puolentoista litran pläjäys, puoliksi siis sillä yksistään vedettynä tekisi varmaan tiukkaa. Ellei satu olemaan sydänsuruja, sillä silloinhan, näin olen ainakin kuullut, menee vielä Fazerkin kaupantekijöiksi!

Read the rest of this entry »

Posted in AJANKOHTAISTA , SYKSY08.

Sitten kun..

Opiskelu varsinkin näin loppuvaiheessa on melkoista tuskaa. Muutama roikkuva kurssi olisi suoritettava ja kandi/gradu olisi kiva saada altapois tai edes jonkinlaiseen alkuun. Itse en ole löytänyt sopivaa hetkeä kahden puuttuvan kandiluvun kirjoittamiseen saati sitten pakollisen graduluvun kirjoittamiseen. Ja tuo työpaikkakin, jonka haastattelussa kävin, kaatui juuri graduseminaariin - voi kunpa olisin käynyt sen aiemmin. Mutta kai noita uusia tilaisuuksia tulee, sitten kun on seminaari käyty ja gradu saatu kunnolla vauhtiin. Tuntuu olevan melko yleistä opintojen loppuvaiheessa, että olisi muutakin tekemistä kuin se opinnäytteet.

Huomenna on tiukan kuntavaalitaistelun vuoro. Oma ehdokas on ollut jo kauan sitten selvillä, joten sen puolesta ei tarvitse pähkäillä. Toivottavasti mahdollisimman moni ystäväni niin kotipaikkakunnallani kuin Tampereellakin pääsee läpi ja vaikuttamaan niin tärkeisiin asioihin. Itselleni vaalipäivä tietää jälleen tärkeätä luottamustoimea vaalilautakunnan jäsenenä. Pikkutakki on jo kaivettu naftaliinistä ja herätyskello on viritetty aamuseitsemäksi - vaalihuoneistossa on vielä paljon askaretta ennen yhdeksää, jolloin virallisesti homma pyörähtää käyntiin. Täytyy toivoa ja luottaa siihen, että mahdollisimman moni uskaltautuu ulos myrskystä huolimatta suorittamaan kansalaisvelvollisuuttaan. Vain äänestämällä voi vaikuttaa, millainen tulevaisuus on..

Lauantain videona Laineen Kasperi- Sitten kun. Milloin se paljon puhuttu tulevaisuus alkaa?

Read the rest of this entry »

Posted in AJANKOHTAISTA , OPISKELU , SYKSY08.

Raskauksia ja riitoja

Noista toinen koskettaa siis minua, henkilökohtaisesti siis. Puhuimme kahvipöydässä raskauksista, joita on harvinaisen paljon. Toinen kahvipöytäläisistä tulee toistamiseen isäksi, toisesta tulee taas isoäiti. Lisäksi tuttava- ja ystäväpiiristä on kantautunut iloisia vauvauutisia. Samaisen keskustelun aikana kuulin sellaisen teorian, että laskusuhdannetta edeltää aina vauvabuumi - aivan kuten 90-luvullakin. Ai miksikö? No, ihmiset hakevat tukea ja turvaa epävarmuuden aikana - yksi asia johtaa toiseen ja voilá. Aika mielenkiintoinen teoria ja jos pitää paikkaansa, niin 9kk Jokelasta tai Kauhajoesta on odotettavissa iloisia vauvauutisia. Tuo sosiaalipsykologia ja -biologia on sitten mielenkiintoinen tieteenala.

Sitten minun ja Prinsessan väliseen eripuraan, jota käytiin yllätys, yllätys tekstiviestitse. Nykyajan ihminen kun on kykenemätön keskusteluun vis a vis. Meidän tapauksessamme tosin välimatka tai halu ei ole este keskustelulle, vaan aika. Olin jo aiemmin loukkaantunut muutamista hänen mesessä esittämistä kommenteistaan ja nyt loukkaannuin kai lisää - vaikka hän heitti asioita noin yleisesti koskien meitä miehiä. Tuo loukkaantuminen siitä huolimatta, että olin aiemmin sanonut, ettei hän voisi minua loukata - sen ovat jo tehneet muut ihmiset. En tiedä, alkaa kohta olemaan ihan sama. Pitäisiköhän sitä alkaa ajattelemaan, kuten lähes kaikki, ainoastaan itseään ja omaa parastaan? Luonne ei vaan anna periksi suhtautua muihin välinpitämättömästi ja itsekkäästi.

Kuuntelin tässä päivänä muutamana bassoradiota ja bongasin tämän hienon tsipaleen: Leijonamieli & Putkimiehet - Laulu sadepäivän varalle. Jos korvaanne tuntuu tutulta tuon kaunottaren ääni tuolla taustalla, niin sehän on Tilt!-ohjelman juontaja Kristiina Wheeler. Toivottavasti niitä sadepäiviä ei niin hirveästi tule nyt ennen lumia..

Read the rest of this entry »

Posted in IHMISSUHTEET , SYKSY08.

Oikeesti aikuiset

Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan yksin elävä keski-ikäinen nainen on edelleenkin ihmetyksen aihe. Perjantaina Tampereen yliopistossa (jee!) tarkastettavan Arja Mäkisen "Oikeesti aikuiset" -väitöstutkimuksen mukaan heitä harmittavat erityisesti suhdeutelut. Kyllähän te tiedätte (vai tiedättekö): "Oletko nirso, kun kukaan ei kelpaa" tai "Mikset seurustele" jne.; tuollaista toki voivat kokea muutkin kuin keski-ikäiset naiset - mutta ei siitä sen enempä.

Mäkinen kuvaa tutkimuksessaan niitä stereotypiota, jotka ihmisten mielestä kuvaavat yksineläjä-naisia: he ovat selibaatissa eläviä vanhojapiikoja, jatkuvasti seksikumppania vaihtavia city-sinkkuja, traagisten tapahtumien seurauksena puolisosuhteeseen kyvyttömiksi tulleita reppanoita tai lesboiksi epäiltävissä olevia naisia. Julmaa, eikö? Stereotypiat eivät todellakaan kerro totuutta mistään. Nehän ovat vain mielikuvia - uskomuksia jostakin asiasta, jota ei ole tieteellisesti todistettu.

Tuo ihmetyksen aiheeksi joutuminen on mielestäni aivan totta, vaikken nainen olekaan - tiedän, koska olen kuullut ja tiedän, koska tunnen muutamia yksineläjä-naisia. Olen heidän kanssaan jutellut ja todennut, että osa heistä todellakin - kuten tutkimus osoittaa, haluaa olla yksin. Osalla taas on takana av(i)oero tai ei työn takia halua sitoutua toiseen ihmiseen - koska suhdehan vaatii osaltaan myös kovaakin työtä onnistuakseen, eikä aikaa siihen "toiseen työhön" välttämäti ole. Eikä heissä mitään vikaa ole - kaunottaria kaikki!

Entäpä sitten yksinelävä alle keski-ikäinen nainen? Eikö sinkkuneitonen sitten ole suuremman ihmetyksen aihe? Etenkin kun opiskelu- tai harrastuspiireissä vilisee liuta pontentiaalisia sulhasehdokkaita.. Itselläni on lähipiirissäni muutama todella..no, nätti ja fiksu neitokainen, jotka eivät edes seurustele. Alkuun ajattelin (eli ts.ihmetelin) moista sitoutumattomuutta (jos tuo nyt on oikea termi), mutta tarkemmin ajateltuani kyse on tietenkin siitä suurimmasta perusoikeudesta eli yksilönvapaudesta. Ketään ei voi eikä tietenkään saa (ainakaan meidän yhteiskunnassamme) pakottaa seurustelemaan tietyn henkilön kanssa.

Niin, sitten me miehet..Eikö kukaan välitä miehistä, jotka elävät yksin? Voi tosin olla, että yhteiskunta on jo tottunut "erakkomiehiin" - heillä saattaa ainoastaan olla seuranaan tietokone, kitara tai joku muu hiluvitkutin. Tai sitten miehet ovat niitä city-sinkkuja, jotka hyppäävät suhteesta toiseen ilman vakiintumistarkoitusta - luulen, vaan en tiedä, koska tästä(kään) ei ole kokemusta. Siis suhteesta toiseen hyppäämisestä. Ns. yksinelämisestä toki on.

Yksineläminen voi olla toisille siunaus - jää aikaa ystäville ja harrastuksille. Toisaalta taas se voi olla kirouskin. Me ihmiset olemme vain niin ihanan erilaisia - asia, joka sopii toiselle, ei välttämättä ole sen toisen juttu. Ja kyllähän se nukkumakaveri varmaan kiva asia on, vaikkei seksiä harrastettaisikaan. Siinpä taas yksi stereotypia: sänky ja seksi.

Tämän päivän videona, kunnianosoituksena itsenäisille naisille, Destiny's Child ja Independent Woman.

Read the rest of this entry »

Posted in IHMISSUHTEET , SYKSY08.

Väsyttävä päivä

Tänään oli pitkästä aikaa väsyttävä päivä heti aamusta - ja vielä keskellä viikkoa (eikä siis loppuviikosta). Nukuin (tai siis "pilkin") sekä meno- että tulomatkan Helsinkiin. Aamupäivän lämmin halaus (ja aurinkoinen sää) onneksi piristivät päivää hieman - muuten en tiedä miten olisin jaksanut edes senkään vertaa. Tiedä, onko täyskuulla (kyllä, siellä se möllöttää) osuutta asiassa? Ehkä. Johtunee kai osittain siitä, että jälleen petyin erääseen ihmiseen. Näköjään ihan sama pettyykö kerran vai kaksi - tunne on aina yhtä kamala. Minun olisi pitänyt kai paljon aiemmin pettyä ihmisiin, olisi turtunut tuohon(kin) tunteeseen. En tiedä, missä tunnetyhjiössä olen elämäni elänyt - tai sitten ole vaan tukahduttanut tiedostamattani niitä. Toivottavasti en kuitenkaan.

Luin eräästä blogista, kuinka toista ihmistä kaivataan viereen nukkumaan. Millaistakohan se on - se tunne nimittäin, että joku sinulle tärkeä on siinä lähellä. Tukena ja turvana. Ehkä se on jotain sanoinkuvaamatonta. En tiedä, kun ei ole kokemusta. Jos haluatte, niin kertokaa toki! :)

Loistava Olavi Virta - Täysikuu..Se kerro hälle täysikuu..

Read the rest of this entry »

Posted in IHMISSUHTEET , SYKSY08.

Syksyinen Helsinki

Maanantaiset terveiset Helsingistä! Pikainen piipahtaminen pääkaupungissamme, tällä kertaa työasioissa. Tein nimittäin sellaisen rohkean tempun, että laitoin työhakemuksen menemään - kun kerran sähköpostitse mielenkiintoinen työtarjous sattui tulemaan.

Kyseinen työ olisi kansainvälisesssä järjestössä ja viestintäpainotteinen. Sain eilisiltana haastattelukutsun (viiden muun onnellisen tavoin) ja kävin tänään ns. piinapenkissä. Tosin tuo penkki oli aika mukava ja teen lomassa oli kiva vastata haastattelijan kysymyksiin. Tilannetta helpotti myös se, että tunsin haastattelijan (ja haastattelija minut ja "historiani") ja muut "tiimiläiset" -erästäkin työntekijää on pitänyt jo monta kertaa käydä moikkaamassa. Nyt siihen tuli oiva mahdollisuus. Saa nähdä, kuin käy. Toki toivon, että saisin mahdollisuuden tuohon ma. tehtävään ja näin kerätä arvokasta työkokemusta. Mutta en kovinkaan paljoa pahastu, jos valinta osuu toiseen. Se on Herran hallussa. Tässä on muutenkin mielenkiintoisa puuhaa erään tutkimushankkeen tiimoilta. Muutenkin oli mukava käydä kyseisessä kaupunginosassa - meren ääressä.


Helsinki on kovin syksyinen. Lehtiä siellä täällä ja myös meri on pukeutumassa syksyn "väreihin". Ihmiset tuntuvat ottavan syksyn omakseen. Eräs neitokainen päätti ottaa rennosti ja maata lehtikasassa - kun hiekassa konsanaan. Olisinpa minä ollut yhtä rennolla tuulella - siinä vaan lekottelemaan ja nauttimaan auringosta ennen sateita. Tuo rennosti ottamista katsotaan nykyaikana kieroon - omia polkujaan kulkevat ihmiset kun ovat harvinainen ilmiö tässä massojen maailmassa.

Read the rest of this entry »

Posted in AJANKOHTAISTA , SYKSY08.

Lähde Lappeenrantaan, humppa siellä soi..

Jos olisin tupakanpolttaja, niin torstaina olisi "muutama" tupakki varmaan palanut VR:n takia. Eihän ohjauslaitevioille mitään voi ja ei sillekään, että varajärjestelmä katuu. Mutta 1) tiedotuksen on oltava kunnossa, 2) asiakkaille olisi järjestettävä mahdollisuuksien mukaan korvaava kuljetus (tai edes teetä/kahvia) ja 3) aiemmistä virheistä tulee oppia. Nyt tuntui siltä, ettei aiemmista virheistä oltu opittu tuon taivaallista. Allekirjoittanut odotti lähes neljä tuntia eri junia matkustaessani Lappeenrantaan ja takaisin - Kouvolan asemalla tunteja meni melkein kolme. Onneksi paluumatkan ankeata tunnelmaa piristi juttutuokio kanssmatkustajan kanssa - tapahtuneesta ja paljon muustakin.

Kävin torstaina siis Lappeenrannassa moikkaamassa Prinsessaa. Itseasiassa piti käydä siellä jo sunnuntaina, mutta nyt hänen syntymäpäivänään oli oiva mahdollisuus nähdä häntä pitkästä aikaa (mukana tietysti asiaankuuluva onnittelukortti. Ystävälle on nimittäin vaikea ostaa lahjaa - tai ainakin sellaista lahjaa, joka ei vihjailisi mitään. Tuo on tullut opittua kantapään kautta pari vuotta sitten). Joka tapauksessa häntä oli kiva nähdä, vaikka puhumisesta (joka on matkan yksi tarkoitus) ei tullutkaan mitään. Kaikkea muuta sitten kai teimmekin. Kävimme opiskelijaravintolassa syömässä, hänen kämpillään kahveella ja pari-kolme tuntia pitkin poikin lähitienoota koluamassa koirien kanssa. Mukava fiilis jäi reissusta, vaikka VR:n tai RHK:n sekoilut veivätkin fiilistä alaspäin heti aamusta lähtien.

Hieman yllätyin siitä, kuinka pieni paikka Lappeenranta on - verrattuna esimerkiksi Lahteen. Sieltä kun ovat kotoisin tai siellä asuvat kaverini, kaverien sukulaiset tai muuten vaan tuttavat. Mutta kaunista seutua - ja se Saimaa! Oui oui miten kaunis sisävesistö! Ehdottomasti uuden vierailun arvoinen paikka - tuo Lappeenranta. Jäi nimittäin ne matkailukohteet hiukan vähälle..

Read the rest of this entry »

Posted in MATKALLA , SYKSY08.

Luottamuksella

Viikon aikana olen useasti törmännyt sanaan luottamus ja edelleen termiin luottamuksella. Henkisen tuen jatkokurssilla puimme asiaa lyhyesti - sitä, kuinka vapaaehtoisille luottamuksella kerrottu asia pysyy luottamuksellisena (eli siitä ei muille juoruta). Samaan asiaan olen törmännyt ystävien kanssa käydyssä kanssakäymisessä - miten he kertovat minulle asioitaan luottamuksella.

Olen aikalailla otettu asiassa. Olisikohan sitä pitänyt lukea psykologiksi (itseasiassa muutamaan otteeseen ihmiset ovat moista kysyneet). Luottamus on nimittäin kallis asia, jonka arvon huomaa vasta kun sen on menettänyt. Pidän luottamusta ihmisen tärkeimpänä - niin ystävien kuin kumppanin (jota ei tosin tällä hetkellä ole) ominaisuutena. En oikeastaan pystyisi olemaan tekemisessä ihmisen kanssa, joka on pettänyt luottamuksen. Tai no, yhden kerran antaa anteeksi - loput olisivatkin sitten silkkaa loukkaamista. Tuo anteeksiantaminenkin on siinä ja siinä - armeijassa moisesta luottamuksenpettämisestä maksetaan pahimmassa tapauksessa hengellä.

Tämän Kylie Minoguen musiikkivideon olen täällä esittänytkin, mutta mielestäni tämä sopii teemaan kuin ketsuppi ranskalaisiin perunoihin. Olisi niiiin tehnyt mieli laittaa ranskankielinen versio, mutta en viitsinyt kiusata..

Read the rest of this entry »

Posted in IHMISSUHTEET , SYKSY08.

Sisäisen rauhan ohjeet

Alla sisäisen rauhan ohjeet, jotka sain tässä päivänä muutamana ja joita tarvitaan kyllä tässä hektisessä maailmassa.

1. Taipumus ajatella ja toimia spontaanisti, ei menneiden kokemusten aiheuttamien pelkojen pohjalta.
2. Pettämätön kyky nauttia jokaisesta hetkestä.
3. Haluttomuus itsensä tuomitsemiseen.
4. Haluttomuus muiden tuomitsemiseen.
5. Haluttomuus konflikteihin.
6. Haluttomuus tulkita muiden tekoja.
7. Kyvyttömyys murehtia.
8. Toistuvat, ylitsevuotavat kiitollisuuden tunteet.
9. Tyydytystä tuottava ykseyden tunne muihin ihmisiin ja luontoon.
10. Toistuvat sydämestä tulevat hymyilykohtaukset.
11. Kasvava alttius vastaanottaa muiden antamaa rakkautta sekä vastustamaton halu jakaa sitä itse.
12. Kasvava alttius antaa asioiden tapahtua mieluummin kuin saada ne tapahtumaan.

Read the rest of this entry »

Posted in SYKSY08.

Sataa sataa..

Viikko meni jälleen tosi nopeaan - ja lokakuu on täydessä vauhdissa. Loppuviikko meni kirjaimellisesti sadetta pidellessä. On se kumma, miten tuota vettä riittää silloin kun sitä tulee. Mutta ehkä syksyyn tuo sade kuuluu enempi kuin kesään, jolloin aurinko on vahvin elementti. Tosin tänä kesänä ei paljon aurinko paistanut, eikä oikein ollut niitä rantakelejäkään. Vuodet eivät ole veljeksiä.

Osa perjantaita ja lauantaitakin meni SPR:n henkisen tuen jatkokurssilla. Peruskurssista oli vierähtänyt muutama vuosi, joten päivitys ja lisätieto oli tarpeen. Opin ainakin sen, että on vaikea puhua itsestään ex tempore 10 minuuttia - kuunteleminen sen sijaan on helpompaa.

Read the rest of this entry »

Posted in AJANKOHTAISTA. , SYKSY08.

Retki Stadissa

Piipahdin eilen siis pääkaupungissamme, aurinkoisena mutta viileänä maanantai-aamuna. Jo pitkään on tehnyt mieli tutustua eri kaupunginosiin ja nyt oli sopiva ajankohta - vaikka tärkeämpääkin tekemistä olisi (mm. erinäiset kirjalliset työt). HKL:n turistilippu kouraan ja menoksi! Aikamoinen harmonia eri kaupunginosilla - jos siis vertaa esimerkiksi Marjaniemeä ja Sörnäistä (molemmissa kävin ensi kertaa elämässäni). Marjaniemen omakotitaloalue näytti hohdokkaalta ja Sörkän kujat aika synkiltä.

Ruoholahdessa sijaitsevassa Kaapelitehtaallakin vierailin ensimmäistä kertaa. Aikamoinen laitos nykyääkin, saati sitten menneisyydessään. Voisin kuvitella asuvani Helsingissä. Niin paljon harrastusmahdollisuuksia ja toisaalta ihania puistoja sekä kartanoita, jossa vierailla - käväisin myös Hertsikan kartanoalueella - Munkkiniemen kreivin tiluksilla (jossa siis on kuvattu romanttinen elokuva Katariina ja Munkkiniemen Kreivi). Ihan mukava päivä, vaikkei ystäviä taaskaan tullut tavattua. Harmillista sinänsä. Pitänee ottaa turistikierros uusiksi joku päivä - Helsingissä on paljon uutta nähtävää ja koettavaa.

Read the rest of this entry »

Posted in SYKSY08.

Apua kaikkialle

Perjantaina käväisin hammaslääkärissä odotellassani graduseminaaria. Jouduin odottamaan päivystysaikaa parisen tuntia. Eihän hammaslääkäri mitään syytä hammassärylle löytänyt, vaan pienenpienen reiän (jonka hän ystävällisesti paikkasi). No, nyt ei ole liiemmin särkenyt - toivottavasti ei särjekään.

Lauantaina olin omalta osaltani pelastamassa maailmaa Operaatio Nälkäpäivän merkeissä - jälleen kerran. Puolentoista tunnin aikana vartioin keräystonkkaa ja kiitin avunantajia heidän panoksestaan yhteisen hyvän eteen. Eräs vanha herra kysäisi kohteliaasti, että "Apuako jonnekin?" Vastasin: "Tarvittaessa kaikkialle." Hän tokaisi siihen, että "Ei kai Venäjällekin?" Edelleen kohteliaasti: "Sinnekin tarvittaessa". Vaikka Venäjä on rikas maa, niin ihmiset, jotka ovat siellä köyhiä, ovat todella köyhiä. Loistoautolla ajavat vain rikkaat oligarkit. SPR antaa apua kaikkialle, myös Suomeen (kuten Kauhajoen tapaus osoitti). On väärin kuvitella, etteikö rikkaissa maissa tarvita apua...

Tänään kävin Helsingissä, turistiretkellä. Kuvia ja tunnelmia myöhemmin..

Read the rest of this entry »

Posted in AJANKOHTAISTA , SYKSY08.

Surrealistinen maailma

Samaan aikaan, kun syksy näyttää parastaan auringon avulla, joku kaistapää tappaa 10 viatonta ihmistä. Miten maailma voikaan tarjota yhtäaikaa kauneutta ja katkeruutta? Kaikkein huvittavinta (jos sellaista tässä tilanteessa voi olla) on se, miten kaikki syyttävät toisiaan - ihmiset mediaa, media ministereitä, ministerit poliiseita, poliisit ministereitä. Lähes kaikki tahot ovat onneksi olleet sitä mieltä, ettei Jokelan turmista oltu opittu yhtään mitään. Kouluterveydenhuollon resurssit ovat samalla tasolla kuin vuosi sitten (tai jopa vähentyneet), opettajilla enemmän oppilaita vanhempien jatkuvasta kiireestä puhumattakaan. Kuinka monta viatonta uhria tarvitaan ennen kuin kaikissa suomalaisissa kouluissa on toimiva oppilashuolto? Syyttelyn sijasta olisi terveellisintä keskittyä tuollaisten tapahtumien ennaltaehkäisyyn. Loppujen lopuksihan sanat eivät merkitse mitään, ainoastaan teot.

Surrealistisesta maailmasta kertoo myös Mark Kurlanskyn kirja 1968 - vuosi, joka vavahdutti maailmaa. Tuo vuosi muutti maailmaa ja maailmankuvaa, jota olivat hallinneet niin Vietnamin sota kuin rotuerottelukin. Miten noin kapea-alaista maailmaa on voinut olla olemassa? Maailmaa, jossa totuudesta puhuminen "palkittiin" vankilatuomiolla tai lyijymyrkytyksellä. Kirja oli todella mielenkiintoinen tällaiselle ihmiselle kuin minäkin, joka on ainoastaan kuullut Prahan keväästä ja Mustista Panttereista, muttei ole elänyt ko. ajanjaksoa. Kannattaa tutustua ko. teokseen, jos historia kiinnostaa vähääkään..

Keväästä tulee kaunis.
Kun rapsi kukkii, totuus on voittanut.
Tsekkoslovakialaisten opiskelijoiden tunnuslause vuodelta 1968

Huomenna Tampere kutsuu. Pitäisi käydä hammashuollossa varaamassa tarkastusaika. Ja aukomassa muutenkin suutaan, kun hampia tuntuu tällä hetkellä särkevän.

Read the rest of this entry »

Posted in AJANKOHTAISTA , KIRJALLISUUS , SYKSY08.