Viikonloppu meni kuntoillessa (lauantaina ukonilmalla, mutta onneksi ei tullut vettä) ja Hemingwayta lukiessa - Kenelle kellot soivat on kahlattu jo puoliväliin. Yllättävänkin mielenkiintoinen kirja. Lauantaina olisi ollut serkkutytön syntymäpäivät, mutta virallisen delegaation osallistuminen riitti - ainakin minulle. Olin kotosalla ja katselin ukonilmaa parvekkeelta. Niin ja sivusilmällä Taivaansilpojaa sekä Liljaa. Olen nykyään huono katselemaan elokuvia televisiosta, eilinen Sliding Doors jäi harmikseni väliin (erittäin hyvä tunnuskappale elokuvalla ja ajatusta herättävä). Sen sijaan Ylikomisario Morse tuli katsottua, loistavaa aivojumppaa!
Tästä viikosta tulee näköjään hikinen. Ärsyttävää, kun yölläkin on tyynyt sun muut hiestä märkinä ja sitten päivällä täytyy vaihtaa parikin kertaa paitaa. Ystävältäni tuli vihdoin kuvaviesti Tanskasta, kivan liejuista sielläpäin Eurooppaa. Saa nähdä, milloin Köpiksestä tulee postikortti - kuitenkin ollut niin hauska matka, että jätti kortin laittamatta.
Tästä viikosta tulee näköjään hikinen. Ärsyttävää, kun yölläkin on tyynyt sun muut hiestä märkinä ja sitten päivällä täytyy vaihtaa parikin kertaa paitaa. Ystävältäni tuli vihdoin kuvaviesti Tanskasta, kivan liejuista sielläpäin Eurooppaa. Saa nähdä, milloin Köpiksestä tulee postikortti - kuitenkin ollut niin hauska matka, että jätti kortin laittamatta.
2 kommenttia:
Hei Marko. Hieno homma, olet lukemassa upeaa teosta :) Minä jatkan nyt Mrs. Dallowayta tuolla ulkona ja nautiskelen vähän aikaa sillä tavalla olostani ja juon äitini tekemää omenamehua. Lenkin jälkeen sellainen hemmottelu tuntuu erityisen hyvältä :) Maanantaita!
Joo, tänään tuli luettua viisi tuntia - ei Papaa vaan oikeustieteellistä kirjallisuutta. :D Enkä lenkillekään ole jaksanut lähteä, ehkä huomenna..
Lähetä kommentti