Tieteellistä tuskaa

Kulunut viikko on mennyt melkein suureksi osaksi tieteen ja tutkimuksen parissa. En kuitenkaan ole hautautunut kirjapinon alle tai sulkeutunut tutkijankammioon - vielä. Olen saanut teho-opetusta siitä, kuinka tieteellistä tutkimusta tehdään (tai pitäisi tehdä). Ensin keskiviikkona Tampereella (oikeustiede) ja tänään Lahdesssa (valtiotiede). Kuvittelin, että tutkielman teko olisi vaivatonta - vielä mitä.

Tänään rupesi ahdistamaan koko aihe, tai siis jo keskiviikkona. Erilaiset aiheeseen liittyvät käsitteet alkavat tulla ulos korvista: laadullinen ja määrällinen tutkimus, positivismi... Uuh, tieto lisää tuskaa. Niin ja graduseminaariin pitäisi ilmoittautua viimeistään keväällä, jotta saisin jotain valmistakin joskus. Hieman nolottaa olla muita jäljessä. Mutta oma vika. Mutta toisaalta, alku on aina hankalaa ja varmasti tässä joskus alkuun päästään.

Lämpimät terveiset "karhunpojalle", joka sairastaa Britanniassa. Toivottavasti paranet pian! :)

Read the rest of this entry »

Solmuja

Keskiviikkona piti avata Tampereella muutamia solmuja - opintoihin liittyviä solmuja siis. Otin muun muassa selvää luennoista, jotka olisi voinut suorittaa jo vuosia sitten. Opintoneuvonnassa, jossa kävin kysymässä neuvoja, oltiin kyllä ystävällisiä ja sieltä jäi käteen muutakin kuin känsiä. Olisi pitänyt käydä siellä jo aikaisemmin, ehkä jo ensimmäisenä vuotena. Vielä tosin hieman pelottaa tulevaisuus, mutta kai se on normaalia. Kurssi kerrallaan, niin se on otettava. Onneksi ei muita solmuja ole - vielä..

Ensi lauantaina alkaa viestinnän aineopinnot. Opetusohjelma näyttää mielenkiintoiselta, vaikka kirjallisia tehtäviä onkin ihan kiitettävästi tarjolla. Ryhmästä en vielä tiedä, vaikka lähes kaikki kurssilaiset ovat naispuolisia, ainakin nimien perusteella.

Tuo ulkopuolisuus-asia kummittelee yhä päässäni. Ehkä pitäisi vähentää bb:n katselua, liikaa tuottaa ikäviä muistoja mieleen ao. aiheesta.

Luonnon parissa on mukava rentoutua. Toissapäivänä lenkillä tutustuin ensimmäistä kertaa elämässäni valkoselkätikkaan luonnossa. Tuossa kuvassa tikka ei näy kovin hyvin, mutta menkää luontoon ja tutustukaa itse ko. naputtelijaan.

Read the rest of this entry »

Ulkopuolinen

Tämänvuotisesta Big Brotherista ei ole dramatiikkaa puuttunut. Kaksi kilpailijaa on jo lähetetty kotiin erinäisten tapahtumien seurauksena ja yksi on menettänyt halunsa jatkaa "loppuun asti", koska tuntee olonsa ulkopuoliseksi. Tämä kyseinen kilpailija tuli mukaan kolmen viikoa aloitusvihellyksestä - ei ihme, ettei omaa paikkaa millään löydy. Kyyneleiltä ei ole vältytty. Vaikka tämä kilpailija on aikuinen ja ammatiltaan vielä opettaja, se ei poista hyväksymisen tunteen tarvetta. Halu kuulua ryhmään on voimakas ja läsnä niin kotona, harrastuksissa kuin työpaikallakin.

Ulkopuolisena olo ei ole mitään herkkua. Allekirjoittaneella on siitä jo kohtalainen kokemus, ulkopuolisena olemisesta siis. Ensin armeijassa piti vaihtaa yksikköä kesken kaiken ja vielä suhteellisen myöhään (p-kauden lopussa). Sitten yliopisto, jossa ulkopuolisena oleminen jatkuu vieläkin. Ensimmäiset kolme vuotta sitä jotenkin kesti, mutta sitten motivaatio opiskelua kohtaan kärsi mahalaskun. Kuulumattomuus ryhmään, "sisäpiiriin" - opiskelupaikkakunnalla asuviin, samanhenkisiin (eli ko.tieteitä opiskeleviin) ihmisiin oli ehkä vain yksi syy motivaation puutteeseen. Oli esimerkiksi rankkaa kuunnella kaikenlaisia etko- ja jatkojuttuja, kun ei päässyt koko bileisiin mukaan. Tiedän sentään, että jotkut olivat kaivanneet allekirjoittanutta. Se lohduttaa hieman, muttei silloin, kun kyyneleet tulevat.

Ulkopuolisena olemiseen ei totu koskaan.

Read the rest of this entry »

Nomen est omen

Löysin tämän linkin erään ystäväni blogin syövereistä. Köh,köh..:D Osa pitänee paikkaansa (paitsi esimerkiksi matematiikkaa en osaa), osasta ei vielä hajuakaan..;)

Kreikkalaisesta nimestä Markoe, joka puolestaan tulee latinan sanasta markus – vasara. Toisen version mukaan Mars-sodanjumalasta.

Mark on jo lapsesta lähtien egoisti. Vanhempana tämä luonne näkyy ihanana hymynä, korostettuna ystävällisyytenä. Hän oli kyvykäs tekemään siten, että koko perhe ja vieraat huomaavat hänet. Vaatii isän huomiota. Kasvaa vaikeana lapsena ja hänelle saa puhua vain rauhalliseen sävyyn. Musikaalinen. On monesti vanhempiensa ainoa lapsi ja siksi lellitty rakkaudella. Tietää, että kotona kaikki on sallittua ja yrittää käyttäytyä näin joka paikassa. Ymmärtää matematiikkaa enemmän kuin kieliä. Liikkuvainen, aktiivinen ja energinen. Pitää seikkailukirjoista ja kortinpelaamisesta.

Musikaalinen? Vaikea lapsi? Ainoa lapsi? Ymmärtää matematiikkaa? :D

Aikuisena hänen luonteensa muuttuu voimakkaasti. Luotettava ystävä. Säilyttää hyvät väli koulukavereiden kanssa, on aina valmis auttamaan. Rehellinen ja oikeudenmukainen. Ei anna anteeksi petturuutta. Artistinen luonne, hyvä huumorintaju. Korkeasti koulutettu. Aikaisin herää kiinnostus tieteille. Menestyy naisten keskuudessa. Menee varoen naimisiin. Haluaa naisen, joka olisi hänelle ystävä, apulainen. Kotona perheen pää. Kasvattaa lapsia ankarasti. Pitää kiinni mielipiteistään, väittelee. Mark on käytännöllinen ja pidättyväinen. Ei avaudu kokonaan edes lähimmille ihmisille. Mahdollisesti infektiosairauksia munuaisissa ja virtsateissä. Hermostosysteemistä pidettävä huolta. Pitää sairauksistaan puhumisesta vaimolle ja anopille.

En pidä sairauksien puhumisesta...:S

Read the rest of this entry »

Sunnuntainen olo

Tänään oli pitkästä aikaa - erästä ystävääni lainatakseni, sunnuntainen olo. Nukuin peräti kymmeneen (joka on todella harvinaista meikäläiselle), katsoin sunnuntaisia televisio-sarjoja, pyöräilin ja kävin kävelyllä. Sää ei ollut yhtä lämmin kuin eilen, mutta aurinkoinen - se riittää minulle.

Olo on fyysisesti parempi kuin viime viikolla. Jaksaa taas harrastaa liikuntaa ja suunnata ajatuksia opintoihin sekä ystäviin. Onneksi sain tänään jutella erään ystäväni kanssa mesessä, pitkästä aikaa. Kiireitä on ollut molemmilla. Ei olla aikoihin edes nähty, osaltaan sen takia laitoin viime viikolla paketin hänelle. Minusta on mukava muistaa ystäviä silloin tällöin, varsinkaan kun heitä ei ole nähnyt aikoihin. Pitäisi muutamalle opiskelijatoverille (joita näin silloin Helsingissä vilauksen) laittaa sähköpostia ja kysyä kuulumiset, ettei unohdu.

Viikko alkaa työpäivällä, etätyötä taas vaihteeksi. Muuten viikosta en tiedä vielä mitään. Ainakin keskiviikkona olisi raahauduttava taas Tampereelle, ja kenties vielä perjantaina. Sinänsä nuo perjantain luennot on ikäviä, kahden tunnin takia neljän tunnin matkustaminen. Elämä on..

Read the rest of this entry »

Kiireinen perjantai..

Eilen illalla blogi kiukkuili, joten yritetään tänään uudestaan. Pojat, oli kiire päivä eilinen! Nälkäpäivä aiheuttaa muutenkin kiireitä, mutta päälle vielä etätyöpäivä aamuvarhaisesta saakka. Ihan mukava päivä, sai ainakin liikuntaa.

Nälkäpäiväkeräys alkoi ihan mukavissa merkeissä ja ihmiset ovat jälleen osallistuneet kiitettävästi. Ehdotin paikallislehden toimittajalle, että hän voisi tulla tunniksi keräämään ja tutustumaan, mistä tässä oikein on kysymys. Ihan mukava kokemus kuulemma ja hyvä lehtijuttu tulossa. Jälleen saa naamansa ja nimensä paikallislehteen - osaston sihteerin/tiedottajan ja aktiivisen vapaaehtoistyöntekijän osa tuokin. Viime vuonna olin varmaan kolme kertaa paikallislehdessä, nimenomaan haastateltavana. Mieluiten kyllä kirjoittasin ja valokuvaisin niitä juttuja. No, ei siinä julkisuudessa mitään pahaa ole. Sen verran paljon ollut pienestä pitäen esillä eri yhteyksissä.

Perjantai oli harvinaisen lämmin, +21C oli täällä mittarissa. Tänään ja sunnuntaina on luvassa saman verran. Ihana ulkoiluilma, kieltämättä..

Read the rest of this entry »

Toivoa täynnä?

Seesteinen ja ihanan aurinkoinen päivä - torstai, joka toisille on toivoa täynnä. Nälkäpäivän organisointia, tenttiin lukemista ja pientä lenkkeilyä näin toipilaana (johon kuului luonnon ihastelua, kuten kuvasta näkyy). Nokialaiseni kamera on aika huono verrattuna normaaliin digikameraan, mutta kyllä ihan kohtalaisia kuvia voi kapulallakin ottaa.

Vein tänään kaksi korttia postiin - tuttavilleni (ystävistä ei voi puhua) - toinen naapurikaupunkiin ja toinen puukenkien luvattuun maahan. Tämä ulkomailla asustava on ollut pääasiassa nettituttavani. Koskaan en ole häntä tavannut. Mailailemme toisinaan, nyt hieman harvemmin. Tämä naapurikaupungissa asustava on tuttu lähinnä vapaaehtoistyön kautta. Ihania ovat nämä molemmat tuttavani ja on ollut onni saada tutustua heihin. Vaikkakin tähän toiseen vaan virtuaalisesti.

Juttelin pitkästä aikaa mesessä erään ystäväni kanssa. Lyhyt tuokio vaan, mutta sitäkin antoisampi. Mielelläni toki kasvotusten, mutta olosuhteiden pakosta näin virtuaalisesti.

Pidän sairaalasarjoista. Sairaalaelämää, Teho-osasto, Elämä käsillä ja nyt House, joka vaikuttaa ensi näkemältä mielenkiintoiselta. Ei todellakaan samanlainen kuin muut edellä mainitut. Mainio mies tuo Hugh Laurie. Missä lie Jeeves?

Read the rest of this entry »

Korjaus edelliseen..

Korjattakoon, että eilinen lounas kesti viisi minuuttia, ei tuntia..:D Ne aamuherätykset. Tänään onneksi ei tarvinnut matkustaa Manseen, loppuviikko menee kotona syysauringosta nauttien. Seuraavan kerran varmaan keskiviikkona taas. Nyt taas Nälkäpäivää, tänään se alkoi noin valtakunnallisesti. Huomenna ja lauantaina täällä meillä. Eräässä kaupassa on suurremontti käynnissä, varmaan joudutaan keräämään ulkosalla. Leipää ei tänä vuonna saatu myytäväksi, ehkä taas ensi vuonna..

Read the rest of this entry »

Learning to fly..

Opettelin tänään jälleen opiskelijan tavoille - anivarhain heränneenä ja Tampereelle raahautuneena. Luin pari tuntia filosofiaa uuden kirjastomme (eli tuttavallisemmin Linnan) hämärässä nurkassa. Sitten pikainen viiden tunnin lounas (eli kolmioleipää brittiläisittäin, tee unohtui, sorry!). Tämän jälkeen suuntasin kunnallisoikeuden syventävien luennolle, onneksi se kesti ainoastaan pari tuntia. Aihe oli tärkeä, tutkimuksen tekeminen, eli meille iso G. Päivää piristi muutaman tutun opiskelijan näkeminen pitkästä aikaa. Toivottavasti ensi viikolla ehdimme lounaalle. Ei tuolla hirveästi tuttuja olekaan, tällaiselle hitaalle hämäläiselle. Mutta on mukava nähdä innokkaita fukseja, jotka täyttävät puheensorinallaan aulat ja kuppilat. En enää edes muista (en varmaan halua muistaa), millaista itselläni oli tuohon aikaan - vuosia sitten. Täytyy taas opintoneuvonnan tätejä hätistellä, jos vaikka heillä on aikaa tällaiselle onnettomalle, pendelöivälle opiskelijalle...

Read the rest of this entry »

Hyvin suunniteltu..

Nälkäpäivä alkaa olemaan suunniteltu - toteutus mennee vanhalla rutiinilla. Otin itselleni kaksi keräystuntia, vaikka perjantaina olisi pitänyt mennä luennoille (toisaalta neljän tunnin reissaamisessa kahden tunnin takia ei ole järjen häivää). Toissa vuonna minulla olisi ollut Nälkäpäivän aikaan yliopiston hallituksen kokous, johon minun olisi pitänyt osallistua. Tampereelta huhuiltiinkin, missä olen. Sanoin kylmästi, etten voi lähteä, sillä laitan Nälkäpäivän asialistallani ensimmäiseksi. Ei tämä osasto pyöri ilman vapaaehtoisia puurtajia. Toisinaan pitää, vaikka vapaaehtoistyöstä onkin kyse, laittaa asioita tärkeysjärjestykseen. Täytyy nyt katsoa, etten ihan flunssaisena mene seisoskelemaan.

Huominen pitää vielä lepäillä, kyllä tämä tästä. Enää ei yskitä, eikä nenäkään juuri vuoda. Hyvä niin, sillä pitäisi jaksaa nyt esimerkiksi lukea filosofian tulevaan tenttiin. Tänään oli jälleen ajatuksissa muutto, ihan mihin tahansa. Valitettavasti se ei ole yksinkertaista. Jos olisi, niin osoitteeni olisi jo pitkään ollut toinen. Toivottavasti en ole menettänyt erästä ystävääni. Täytyy huomenna avata se messengeri, tosin tänäänkin se oli auki tuokion.

Read the rest of this entry »

Koodi! Mikä Koodi?

Toipuvan karhunpojan eilinen päivä meni viihteen parissa. Aamupäivä meni tuijottaessa BB 24/7:aa, vaikkei siinä mitään järisyttävää aamuisin tapahdukaan. Iltapäivällä hilasin itseni Helsinkiin ja menin Tennariin katsomaan todella pitkään tapitteluvuorossa ollutta Da Vinci-koodia. Ja kyllä kannatti.

Da Vinci oli erinomainen katsojakokemus myös sellaiselle, joka ei ole ao. kirjaa tavaillut. Aiheesta itsestään on tosin tullut muutama dokumentti katsottua ja keskustelua seurattua. Ron Howardin ohjaus oli laatutyötä, eikä Tom Hanksin sekä Audrey Tautoun näyttelijätaidoissakaan ollut mitään moittimista - jo pelkästään heidän kemiansa takia kannattaa elokuva käydä katsomassa. Tarina kulki mukavasti ja historian ystävälle, kuten allekirjoittaneelle, elokuva tarjosi monta elämystä (vaikka suurelta osaltaan humpuukia olikin). Ensi viikolla ensi-iltaan tulee liuta hyviä pätkiä, täytyy joku niistä tsekata jossain vaiheessa.

Tänään jatkunee Nälkäpäivä-keräyksen organisointi. Onhan tuollaisissa iso homma. Täytyy todennäköisesti jättää tonkkakerääminen muille, luulen, että olen edellisinä vuosina oman osuuteni tehnyt. Vaikka eihän sitä koskaan tiedä..

Read the rest of this entry »

Karhunpoika sairastaa ja pendelöi..

Takaisin verkkopäiväkirjan sivuilla. Kuluneet kolme päivää ovat olleet aika rankkoja. Keskiviikosta lähtien olen ollut hieman sairaana, mutta silti juossut joka paikassa kuin päätön kana - välillä lämpöisenä välillä viluisena. Ainostaan lauantaina olen lepäillyt, torstai ja perjantai menivät pendelöidessä kahden suuren kaupungin välillä. Hengissä ollaan, juuri ja juuri. Nyt olo on onneksi paranemaan päin, kun on buranaa ja duactia vedetty naamaan. Huomenna pitäisi jaksaa Helsingissä katsastaa yksi elokuva, joka on varmaan puoli vuotta odottanut katsomistaan..

Kävin loppuviikosta Helsingissä ja Tampereella selvittämässä tulevan lukuvuoden opintoja. Tällä hetkellä näyttää siltä, että tulevana lukuvuonna olen Tampereen yliopiston, Helsingin yliopiston ja Helsingin avoimen yliopiston opiskelija. Viestinnän aineopinnoille näytettiin vihreätä valoa, samoin kun JOO-opinnoille. Tampereellakin olisi tarkoitus saada syventäviin opintoihin vauhtia, kaikki muu opintotarjonta saa nyt jäädä. Graduseminaari sitten jäi, ehkä hyvä niin. Tässä on ollut stressiä tarpeeksi ja pätkätöitäkin voi ottaa vastaan. Lukujärjestyksen - tai opintosuunnitelman teko onkin sitten toinen juttu.

Niin ja ostin vihdoin sen pyöräilykypärän. Kustansi saman verran kuin käytetty pyöräni pari vuotta sitten. Koekäytin jo sitä torstaina, ihan ilmava ja kevytkin. Katselin myös uusia pyöriä, mutta niihin ei ole varaa. Eiköhän tuolla tuiskulla ajele vielä puolisen vuotta ihan mukavasti.

Täytyy tässä samalla pyytää anteeksi rakkaalta ystävältäni, joka varmasti on kaipallut seuraani mesessä. Minä olen ainakin kaivannut hänen juttuseuraansa. En ole jaksanut meseillä, enkä varmastikaan olisi ollut hyvää seuraakaan. Toisaalta taas, no, tilan ja oman rauhan antaminen on varmasti hyväksi. Tänään meidän piti tavata, mutta suunnitelmat muuttuivat. Joku toinen kerta sitten, ystäväiseni. Kiireet ovat kiireitä, eihän niille voi mitään. Mutta ajatuksissani hän on kuitenkin ollut.

Read the rest of this entry »

Ei oikein kulje..

Tämä päivä meni..no, miten meni. Nukkuessa lähinnä, sillä olo on ollut viime päivät aika väsynyt. Liikuntakin maistui eilen ihan puulta - "ei oikein kulkenut". En yhtään ihmettele, kun tuo unen laatukin on mitä on. Huomenna on heti aamutuimaan lähdettävä Helsinkiin selvittämään yliopisto-opintoja - jos niissä nyt jotain on selvitettävää. JOO-opinto-oikeus olisi ensi vuoden heinäkuuhun saakka voimassa. Mutta huomenna ollaan paljon viisaampia. Buranaa ja nukkumaan.

Read the rest of this entry »

Sumuista huomenta..

Sumu on laskeutunut, luulisi asuvan Briteissä, ellei tietäisi paremmin..Koleaakin on, täytyy kohta laittaa pipo päähän. Villasukat on jo molemmissa jaloissa. Iltapäivällä toivottavasti aurinko lämmittää, +22C lupasivat. Tänään on taas jatkettu Nälkäpäivän järjestämistä. Muutamia kerääjiä varsinaisen kerääjäringin ulkopuolelta olemme jo saaneet ja se on hyvä juttu. Toki itsekin täytyy tonkan äärellä muutama tunti viettää, perinteitä velvoittaen.

Eilen ystäväni kotiutui "lomaltaan" Pohjanmaalta, toivottavasti henkisesti levänneenä. Mukava saada meseilyseuraa, tuossa muutama päivä vierähti ilman jutustelua. Eilen piipahdin mesessä ja siellähän tämä ystäväni olikin. Mutten tohtinyt häiritä, varmaan joku muu hänen ystävistäänkin (jolla ehkä on tärkeämpääkin puhuttavaa) on häntä kaivannut.

Tänään pitää ottaa rauhallisesti, sillä loppuviikko on aikaista heräämistä. Huomenna pitää käydä Helsingissä selvittämässä avoimen yo:n/varsinaisen yo:n kuvioita. Perjantaina Tampereelle, vihdoin ja viimein - pääaineen syventäviä luentoja täytyy käydä tsekkaamassa. Olen jo pari päivää kironnut VR:n uutta juna-aikaa, joka on hankaloittanut ainakin junayhteyksiä Tampereelle. Liput ovat myös jonkin verran kallistuneet, joten ehkä se linja-auto jälleen kutsuu - eihän tuota ole pendelöity kuin neljä vuotta. Mutta iltasella lisää kuluneesta päivästä..

Read the rest of this entry »

Hikeä pukkaa..

Huh, täällähän alkaa olla taas lämmin sää.. Hiki on virrannut ainakin läppärin äärellä - Nälkäpäivä-keräyksen organisointi on valehtelematta vienyt koko aamupäivän. Sähköposteja sinne tänne ja keräyslista on pitänyt tehdä.. No, hyvän asian puolesta sitä ihan mielellään kuluttaa pienen osan vapaa-ajastaan. Rutiinillahan tuo menee, ko.asian parissa on "muutama vuosi" vierähtänyt. Surkuttelen vaan osastomme kohtaloa, kun me muutamat aktiivit karkaamme kukin minnekin. Mutta ei murehdita sitä nyt, vaan lähdetään pyörälenkille. Shortsit jalkaan ja aurinkolasit silmille..

Read the rest of this entry »

Remembering 9/11

Usein, kun kysytään, missä olit xx vuotta sitten, ei muisti tahdo pelata. Mutta tämän päivän kohdalla pelaa ja silmiä räpäyttämättä voi kuvailla tuon päivän jokaisen muistikuvan. 11/9/2001 - olin tuolloin Tampereen yliopistolla yhdyskuntatekniikan kurssilla. Taisi kuulua kunnallisalan perusopintoihin. En tiennyt kyseisen päivän traagisista tapahtumista tunnin aikana mitään, koska matkapuhelimeni oli kiinni.

Luennolta poistuessani sain veljeltäni tekstiviestin, jossa sanottiin, että New Yorkissa tapahtuu kauheita. Soitin heti kotiin ja kysyin tarkemmin asiasta - sain. Junassa istuessani mietin tapahtumia ja soitin vähän väliä kotiin; silloin ei puhelimessani ollut WAP-ominaisuutta. Välitin tiedon kaksoisveljelleni, joka oli tulossa töistä. Puhuimme junassa traagisista NY:n tapahtumista myös ventovieraiden kanssa. Puimme tapahtumien mahdollisia syitä: onnettomuus, terrori-isku. Kotiin päästyämme ahmin itselleni tietoa joka suunnalta. Seurasin parin seuraavan päivän ajan tiukasti tiedotusvälineitä. CNN oli päällä melkein yötä päivää, nettilehtiä tuli luettua entistä tarkemmin ja jokainen ylimääräinen uutislähetys tuli katsottua. Surin yhdessä muun maailman kanssa tapahtunutta. Miksi ihmeessä tällaista piti tapahtua?

Aika jälkeen 9/11 ei ole ollut entisensä. Turvallisuus on viidessä vuodessa kieltämättä lisääntynyt huimasti etenkin lentokentillä ja suosituissa turistikohteissa. Suomessa tämä turvallisuuden lisääntyminen ei näy, mutta Yhdysvalloissa poliisit partioivat useamman partion voimalla, sotilaat aseineen julkisilla paikoilla pommikoirineen ja Humvee-autoineen. Kiinnostaisi tietää, miten aika jälkeen 9/11 on näkynyt suurimpien kaupunkien rikollisuustilaistoissa? Kaunistuneet ovat varmasti. Joku viisaampi voisi valaista tarkemmin.

Ikäväksi myös turvattomuus on lisääntynyt. Jatkuva terroriuhka turistimaissa Britanniasta Espanjaan on seurausta Yhdysvaltain ja liittolaisten toimista Afganistanissa ja Irakissa - sitä ei varmasti kenenkään käy kiistäminen. Toki on myös syyttäminen Osama Bin ladenin ristiretkeä länttä vastaan. Syyllisiä on rangaistava ja heidät on saatava vastuuseen teoistaan. Mutta on muistettava, että väkivalta aiheuttaa väkivaltaa - koston kierre on tuttu asia jo ammoisista ajoista lähtien. Viisas ihminen ei tuossa asiassa ole tullut yhtään viisaaksi - päinvastoin. Isien pahat teot kostetaan yhä pojille. Onneksi Suomessa on vielä turvallista - vielä. Aika entinen ei koskaan kai palaa. Tiedä sitten, onko se hyvä vai huono asia?

Summer has come and passed
The innocent can never last
Wake me up when September ends

Read the rest of this entry »

Kaksi erilaista päivää..

Menneen viikonlopun päivät olivat ainakin sään puolesta erilaiset. Lauantaina ilma oli suorastaan hirveä - tuuli ja satoi lähes koko päivän. Syksy saa. Asialle ei voi mitään, vaikka kuinka yrittäisi kieltää asiaa. Eipähän tuota ohjelmaa ulkona oikestaan ollut, mutta pitihän siellä vähän viettää aikaa. Kädet siinä jäätyivät, mutta se kai kuuluu asiaan. Sunnuntaina paistoi jälleen aurinko ja lämmintäkin oli. Nautin ulkoilemisesta, vaikken mitään hikilenkkiä tehnytkään. Tuleva viikko onkin sitten melkein hellettä, parikymmentä lämmintä ja aurinkoa. Intiaanikesää pukkaa - ei siinä mitään.

Opettelin puhumaan puhelimessa. Soitin lauantaina ystävälleni, joka on tietokoneen ulottumattomissa. Oli mukava vartin verran jutella kuulumisia, kun ei pääse meseilemäänkään. Tänään yritin myös soitella, mutta vastausta ei kuulunut. En kehdannut kilautella enempää, turhaan häiritä lomallaan. Täytyy laittaa tekstiviesti, ennenkuin lähtee unten maille.

Olen luvannut itselleni saada opintoasioihin järjestystä ensi viikon aikana. Laitoin professorille jo viestiä, etten aloita gradua tänä vuonna. Pitää saada syventävät opinnot muuten tehtyä ja osa pakollisista kunnallisalan opinnoista (se talous minua eniten mietityttää). Torstaina käyn Helsingin yliopistossa laittamassa JOO-opinnot ja avoimen asiat jonkinlaiseen järjestykseen. Niin ja harjoitteluraporttiin vauhtia! Toivottavasti..

Huomenna tuntoja 9/11 -päivästä, viisi vuotta jo niistäkin tapahtumista.

Read the rest of this entry »

Satunnainen matkailija Helsingin lumoissa, osa 5

Tämä päivä on mennyt levätessä ja juoksevia asioita hoitaessa. Parin päivän sähköpostittomuus näkyy viestien määrässä. Vaikka suurin osa ei vaadikaan erityisiä toimenpiteitä, niin ne muutamat viestit sitten vievät koko aamupäivän. Ihanaa, kun saa olla vaaka-asennossa ja ennen kaikkea nukkua omassa sängyssä. Hostellimme sängyssä ei ollut mitään vikaa, kunhan niissä ei paria päivää enempää tarvitse nukkua. Oma vaatimustasoni yöpymispaikan suhteen ei ole korkea - kunhan pysyn kuivana ja aamulla saan jotain murkinaa.

Tuli opiskelijatovereiden kanssa pistäydyttyä muutamassa baarissa. Baker´s ja Kalevan kruunu olivat uusia tuttavuuksia, Belgessä sen sijaan on tullut pistäydyttyä aikaisemminkin. Molemmissa B:ssa hyvä tunnelma ja mainiota siideriä, suosittelen. Eräässä hampurilaisravintolassa sain kyseenalaista palvelua. Tilasin juustoaterian, mutta en saanut ranskalaisia perunoita - ainoastaan juoman ja kaksi juustohampurilaista. Yritin huomauttaa tarjoilijaa, mutta hän ei ottanut kuuleviin korviinsa. No, kaikki kelpaa nälkäiselle matkailijalle.

Helsinki on kaunis kaupunki myös syksyllä. Satunnainen matkailija käveli kaupunkia ristiin rastiin ja myös metro sekä lähijuna tulivat tutuiksi. Täydenkuun möllöttäessä kävellessä ei edes jalkojen rakot haitanneet. Olisi vaan ollut mukava viettää iltaa ulkona Helsingissä ystävien seurassa; kävellä, istuskella ja jutella niitä näitä. Mutta ikäväkseni he loistivat poissaolollaan. No, näin kuitenkin erästä kaveriani ensimmäistä kertaa puoleen vuoteen. Lyhyt oli tuokin visiitti, mutta parempi se kuin ei mitään. Mutta Helsingissä tullaan vielä piipahtamaan useaan otteeseen..

Read the rest of this entry »

Takaisin arkeen..

Allekirjoittanut on palannut kahden päivän Helsingin hulinoista takaisin arkeen. Niin ja bloggailu voi jatkua - internetyhteys kun tuosta hostellista puuttui. Kuntamarkkinat olivat jälleen mielenkiintoinen kokemus. Kahtena edellisenä kertana piti opetella asioita, nyt kolmannella kertana kaikki hoitui, ainakin omalta osaltani rutiinilla. Asiaan auttoi ehkä se, että olin ollut työharjoittelussa "markkinapaikalla" ja tunsin siis entisestään osan ihmisistä. Kuntalehden tarjoama lounas (kalaa ja valkkaria) maistui ja oli mukava tavata ao. lehden avustajia, johon minäkin kai kuulun. Lisäksi iltatärskyillä oli mukavaa, vaikka jouduin sattuneesta syystä (sain kutsun päivää ennen tapahtumaa) laittamaan mustat lenkkarit (=street niket) jalkaan. Muuten asu oli toki siisti ja skumppa sekä pieni purtava maistuivat. No, ei kai kukaan kenkiä katso, vai katsooko?

Opiskelijatoverit. Oli mukava tavata uusia, oman alan tovereita. Mielenkiintoista, kuinka uusien opiskelijoiden kanssa tulee helposti juttuun. No, riippuu kai ihmisistä. Ehkä opiskelijat ovat kaikki samanlaisia, oli kyseessä fuksi tai nn:n vuoden opiskelija. Vanhojen opiskelijatovereiden tapaaminen oli parin päivän parhainta antia. Siis heitä, joiden kanssa opiskelet parhaillaan sekä heitä, jotka ovat jo valmistuneet ja siirtyneet työelämään. Osan kanssa tuli vietettyä pari päivää niin "töissä" kuin vapaa-ajalla, osan kanssa tuli ainoastaan heitettyä sana tai kaksi. No, pelkkä tuttujen kasvojen näkeminen ja kuulumisten vaihtaminen piristi sanoinkuvaamattomasti. Muutaman vanhan opiskelijatoverin, nykyisten viranhaltijoiden, kanssa olisi jutellut vaikka puoli päivää, mutta se kiire kiire...Onneksi sovimme, että tapaisimme vielä - kiireettömissä olosuhteissa.

Olo on väsynyt, mutta onnellinen - pääsee omaan sänkyyn nukkumaan ja puhtaita vaatteita, ainakin muutaman koneellisen jälkeen. Jalkapohjat ovat hieman rakoilla ja jalat hellinä - univelkaakin riittää, joten eiköhän tämä tällä kertaa. Satunnainen matkailija Helsingin lumoissa, osa 5 tulossa - ehkä jo huomenna, jolloin pitäisi suunnitella jonkinlaista opintosuunnitelmaa..*huokaus*

Read the rest of this entry »

Manic monday

Jos sunnuntai oli hyvä päivä, niin eilinen ei sitten ollut. Tai no, työpäivä mikäs siinä..Mutta vesisade, syksy ja harmaus kyllä iski tajuntaan taas oikein olan takaa. Ehkä hieman väsyttikin. Tuntui taas siltä, ettei mikään taas tule onnistumaan. Univajetta on tänäänkin, sillä pitihän siellä sängyssä pyöriä itsekseen pari tuntia. Nuijanukutus - se on kyllä kohta tarpeen.

Olotilaan ei millään auttanut vanhempien ainainen utelu opinnoista. "Milloin koulu alkaa?" "Milloin aiot valmistua, monta vuotta vielä" ja sitä rataa. En vastannut mitään, koska tuo keskustelu on käyty miljoona kertaa aikaisemminkin. Kyllä sitä pitäisi miettiä, valmistumista. Mutta tällä hetkellä ei oikein sovi aikatauluun, sillä haluaisin saada viestinnän cumun loppuun (jos pääsen sitä suorittamaan). Lisäksi olisi tarjolla enemmän tai vähemmän vakituista hommaa, jonka tosin voisi suorittaa otona eli opiskelun lomassa. Mutta antaa ajan kulua..

Read the rest of this entry »

Just a perfect (Sun)day

Yesterday was the most cheerful day for ages. And all because of a friend. I spent most of my Sunday in Helsinki and saw a dear friend of mine. I haven´t met and/or spoke (physically) with her for a long time (thanks to MSN, we speak virtually almost everyday). She has been under the weather lately, so I decided to cheer her up. The orginal plan was to go to the movies anf grab something to eat. But unfortunately my friend could not move a muscle properly, so we decided to stay at her place.

While drinking tea, we merely talked and talked for hours - like friends who has known each other for many years (actually little over a year). Mostly about music, friends, friendship, men, women, families, dogs and life in general. Also about diffirent cultures, because she used to work abroad. We also spoke English (both) and Swedish - I know I did - and chilled served white wine got nothing to do with this one.

I really did enjoy myself just being with my friend and talking about life and other important topic. I assume that she enjoyed it too and her mood got a bit better. Afterwards I had a guilty conscience. She had a headache, sore back and she was a bit tired too. And one of her best friends needed to talk with her on MSN. Sorry about that, really am. But I´d guess we both needed that - talking that is.

Althought I missed three busses when leaving Helsinki, it was a perfect day - for Sunday. Thanks mate and catch you later..

Oh it's such a perfect day,
I'm glad I spent it with you.
Oh such a perfect day,
You just keep me hanging on,
You just keep me hanging on.

Read the rest of this entry »

Mitäänsanomaton lauantai

Tänään taisi olla yksi mitäänsanomattomista päivistä (ei sillä, etteikö niitä tänä kesänä ole riittänyt). Tein lyhyen pyöräilytuokion (maksoin kirjaston sakkoja pois, peräti kaksi euroa; kirjat tuli taas kyllä uusittua) jälkeen pitkän kävelylenkin kauniilla kirkon seudulla. Ilma oli uhkaavan alun jälkeen loistava ja lämmintäkin taisi olla yli 20C. Sinänsä siis loistava ulkoilusää! Kuluvan kesän viimeisiä taitaapi olla, joten nautitaan nyt niistä. Kengät olivat hieman epämukavat, olisi sittenkin pitänyt laittaa naikit jalkaan. Kamerakin tuli mukaan, mutta mitään ei digin muistiin tarttunut. Taidan olla sellainen "hetkeen tarttuja", mitä kuvaamiseen tulee. Alla olevat auringonlasku- ja sateenkaarikuvat ovat juuri sellaisia, jossa olen ehkä parhaimmillani. Mene ja tiedä.

Read the rest of this entry »

Tröttande dag

Tänään oli tarkoitus kertoa hieman päivästäni på svenska. Itseluottamus omiin kielellisiin kykyihin horjuu kuitenkin sen verran, että jätän väliin. Kiroan usein sitä, etten ollut syntynyt kaksikieliseen perheeseen. Olisihan sitä mukava puhua kumpaakin kotimaista flyttande. (Pakko)ruotsista riittäisi koko merkinnän verran asiaa, joten palatkaamme asiaan myöhemmin.

Tänään oli jälleen pätkäetätyöpäivä - yksi kahdesta, jälkimmäinen siis maaanantaina. Aikainen herätys (ennen kuutta ylös) tuntuu näin illalla, mutta kyllä se tästä. Päivä meni melko sutjakkaasti, uutisia tehden ja ystävän kanssa meseillessä. Edes postinkantajan tuoma kirjaston myöhästymissakko eikä se, ettei urheiluliikkeestä löytynyt kunnon kypärää pilannut päivää kovinkaan paljoa.

Mutta kaapelitelevisioyhtiö onnistui sen pilaamaan. Tiistaista saakka ilmennyt vika lähetyksissä tekee television katsomisesta tuskaa. Lahteen on soitettu ja laitettu viestejä joka päivä, mutta asentaja-anttia ei vaan näy, eikä kuulu. Iso miinus kyseiselle firmalle. Mutta ei voi valittaa; on vaan odotettava, että joku sieltä jaksaa joskus vaivautua. Ehkä sitten joskus. Huomenna onneksi lauantai. Olisiko uimavesi vielä lämmintä?

Read the rest of this entry »