keskiviikkona, elokuuta 15, 2007

Elvis left the building 30 years ago

Mutta minä, joka synnyin vuonna 1977, uskon, että hän elää. Jossei ainakaan fyysisesti (vaikka legendat kertovat hänen paistavan pitsaa Lohjalla), niin musiikissa. Nyt. Aina. Ikuisesti. Hänenlaistaan ei ole tullut, eikä tule. Pois alta Rollarit ja muut eläkemuusikot; Elvis tuli jäädäkseen.

Mikään uskonto Elvis ei minulle ole, mutta rakastan hänen laulujaan. Erityisiä viboja minussa herättävät kaksi hänen lauluaan: Suspicious Minds ja erityisesti In The Ghetto. Tässä on sitä jotain, alkuperäistä Kuningasta. Hän oli nimenomaan ghetton - köyhyyden ja toivon, ääni. Toivottavasti joku vielä uskaltaa ja osaa laulaa ihmisen jokapäiväisestä elämästä. Ja tekee jotain nuorison hyväksi. Merkit eivät näytä hyvältä.

Mutta itse lupaan ja vannon laulavani joskus tätä kappaletta Elviksen asuun pukeutuneena - aurinkolasit päässä tietenkin! :D

People, don't you understand
this child needs a helping hand
or he'll grow to be an angry young man some day
now take a look at you and me,
are we too blind to see,
or do we simply turn our heads
and look the other way

Hyvät naiset ja herrat - ladies and playboys: Elvis Aaron Presley 1970 - In The Ghetto. Take it away!



2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Täällähän on toinenkin Elvisfani :) Kun sinä potkit kehdossa, minä itkin raukkaudenkaipuutani korva kiinni radiossa kuunnellen Elvistä. Mä tykkään myös Elviksen vakavammista biiseistä mutta myös siitä rokkenrollista ja lanteen keikutuksesta ;) Elvis elää!

marko77 kirjoitti...

:) Minä puolestaan itken nyt rakkaudenkaipuutani - sekä Elvikseen että Anne Mattilaan..;) Lanteenketkutus on kyllä ok, kunhan ensin hieman harjoittelee (ettei näytä ihan tehosekottimelta). :p

Twitter Delicious Facebook Digg Favorites More