Asioita minusta

KYMMENEN ASIAA, JOITA VIHAAT YLI KAIKEN:

1. Myöhästymistä. Täsmällisyys on kuninkaitten kohteliaisuutta. Jos myöhästyy, niin sopii sitten pyytää anteeksi odotuttamista. Toki force majure on aina ymmärrettävä ja sallittuakin.
2. Tahdittomuutta. Aina pitää olla tilannetajua.
3. Saituutta. Rikas kun ei anna edes sitäkään vähää, mitä köyhä antaa omistaan.
4. Päättämättömyyttä. Sorrun tähän itsekin, mutta vihaan sitä silti.
5. Maksakastiketta, sillä etenkin se haju on vaan niin hyi yök!
6. Snobbailua / diivailua
7. Toisen ihmisen hyväksikäyttämistä
8. Välinpitämättömyyttä
9. Sotaa ja muutenkin väkivaltaa. No, olen vannonut puolustavani isänmaata asein ja nyrkein ja kaikilla mahdollisilla keinoilla. Mutta asiat voidaan hoitaa ilman toisen ihmisen satuttamistakin.
10. Älyni tai muiden ominaisuuksieni aliarvioimista

YHDEKSÄN ASIAA, JOTKA OVAT OMINAISIA SINULLE/LUONTEELLESI:

1. Päättämättömyys (olen ostanut mäkkiä viimeiset puoli vuotta:D)
2. Aikaansaamattomuus
3. Vapaaehtoisuus (mukana melkein sen seitsemässä järjestössä)
4. Toisaalta Introverttiys (pohdin asioita joka näkökulmasta ennen päätöksentekoa), toisaalta extroverttiys (viihdyn toisinaan ihmisten seurassa)
5. Huolehtiva
6. Herkkä
7. Flirttiys
8. Taipumus tehdä asiat omalla tavallani
9. Joskus helpostikin periksiantava

KAHDEKSAN TAPAA VALLOITTAA SINUT JA SYDÄMESI:

1. Älykkyys
2. Hyvä kielioppi (kieliopin korjailusta kanssaihmiset ärsyyntyvät:P)
3. Liikunnallisuus/urheilullisuus
4. Huomioonottaminen
5. Musikaalisuus (vaikken itse mitään soita (paitsi suutani), niin hyvää livemusiikkia on aina ihana kuunnella..
6. Ruoanlaittotaito. Mikään ei voita kunnon kotiruokaa.
7. Luonnonläheisyys
8. Uskallus olla oma itsensä ja uskallus osoittaa tunteensa

SEITSEMÄN ASIAA, JOITA TOIVOT TÄLLÄ HETKELLÄ:

1. Saisin graduni valmiiksi määräaikaan mennessä (toukokuun lopusta on ollut puhe - niin varmaan:D)
2. Näkisin muutamaa ihmistä useammin
3. Ettei ensi vuonna tapahtuisi suuria luonnonmullistuksia (tulvia jne.)
4. Toimeentuloni olisi turvattu ensi vuonna
5. Etten sairastuisi vakavasti (eikä kukaan läheisistäni sairastuisi)
6. Että Liverpool menestyisi edes Eurooppa-liigassa..
7. Joku blogiystävistäni vastaisi tähän samaan "kyselyyn".

KUUSI ASIAA MITÄ TEET ENSIMMÄISENÄ KUN HERÄÄT:

1. Käyn vessassa
2. Keitän teetä
3. Katson vallitsevan säätilan ikkunasta
4. Luen lehden / avaan teksti-tv:n tai tietokoneen
5. Muut aamutoimet (aamiainen yms.)
6. Makoilen vielä sängyssä (sen pari minuuttia) ennen lopullista heräämistä
 
VIISI IHMISTÄ KETKÄ TIETÄVÄT ENITEN MURHEITASI?

1. Salablogiani lukevat ihmiset
2. Tätä blogia lukevat ihmiset
3. 13 vuotta ystävänäni ollut P
4. Jumala (no, harvoin rukoilen, mutta kuitenkin..)
5. Äiti (yleiset murheet)

NELJÄ ASIAA, JOISTA OLET RIIPPUVAINEN:

1. Netti opiskelun ja pätkätöiden takia
2. Televisio
3. Matkapuhelin (tällä hetkellä N95)
4. Kello viiden tee maidolla kiitos (tosin jos olen ns. maastossa, niin se jää usein juomatta)

KOLME KAUNEINTA ASIAA, MITÄ SINULLE ON SANOTTU:
Jaa, milloin minulle on mitään kaunista sanottu..

1. Sinulla on kaunis hymy..
2. Olet sitten hyvä kirjoittamaan..
3. Sinä olet ihanan rehellinen..

KAKSI ASIAA MITÄ PELKÄÄT ENITEN:

1. Vakavaa sairautta..
2. Se, etten voisi enää kirjoittaa mitään..

YKSI TUNNUSTUS:


Jennifer Aniston on ihana. Hänellä on ihanat silmät ja ihanat hiukset. Piste. <3

Read the rest of this entry »

Posted in YLEINEN

Rakastuminen on kangastusta vaan

Mikäli olette joskus olleet rakastuneita ja pettyneet siinä pahasti, niin kanadalainen Kangastuksia (Les amours imaginaires) on juuri sinun elokuvasi. Kangastuksia rakentuu kolmen päähenkilön varaan. Hetero Marie (Monia Chokri) ja homoseksuelli Francis (elokuvan ohjaaja Xavier Dolan) ovat ystävyksiä, jotka kilpailevat nuoren taitelijan, Nicolaksen (Niels Schneider) huomiosta. Rakkaudessa lukemattomat kerrat pettyneet Marie ja Francis yrittävät kaikin keinoin varastaa flirttiä rakastavan Nicon itselleen - jopa ystävyyden kustannuksella. Soidinmenot ovat välillä koomistakin katseltavaa, mutta mitäpä emme tekisi saadaksemme tietyn ihmisen itsellemme? Tarina kulminoituu viikonloppureissuun Nicon sukulaisen mökillä. Rakastuminen ei ole yhtään sen helpompaa kuin rakastaminen.

Elokuvakerrontaa vievät eteenpäin "tavallisten ihmisten" rakastumistarinat. Jokainen katsoja varmasti ammentaa oman tarinansa kertomusten joukosta. Rakkaus - rakastaminen on yleismaailmallista kansalaisuudesta riippumatta. Tarina on soljuvaa ja näyttelijätyöltään kiitettävää. 21-vuotias Dolan on jäljitellyt työssään eräitä aikakautemme mestariohjaajista. Ja kenties ranskalaisen elokuvan tyyliin tricolourin värit näkyvät voimakkaina - aivan kuten oma Renny Harlinimme käyttää Suomen lipun värejä omissa tuotannoissaan. Elokuvamusiikista mieleen jää parhaiten Dalidan Bang Bang, joka on käännösversio Kill Bill vol.1 -rainassakin kuullusta Nancy Sinatran alkuperäisversiosta. Biisi ja sen sanat kuvaavat hyvin sitä tuskaa, jonka toiselle ihmiselle kelpaamattomuus aiheuttaa. Allekirjoittanut herkistyi ainakin viulujen kauniiseen sointiin..

Read the rest of this entry »

Posted in ELOKUVISSA

Jo joutui armas aika..eikun joulu..eiku ei ihan vielä..

Jouluvalmistelut alkavat olla pikkuhiljaa voiton puolella. Sain joulukortit matkaan tänään. Perinteiseen tapaan niihin tulee (toivottavasti) seimikaupunki Lahden erikoisleima. Pyrin aina lähettämään jotain erityistä joulukorttien kera - joko sellaisia pieniä tarroja tai sitten ao. leima. Joululahjat on melkein kaikki hommattu. Isälle olisi vielä jotain keksittävä. Joku sellainen tupakanpoltonlopetuslaite tai vastaava..Itse en kai muuta halua, kuin terveyttä ja voimia graduiluun. Tänään viimeksi eräs ystäväni toverini kysyi gradun vointia. Kohta painatan lehdistötiedotteen graduvaihteista. Niin - se ei vielä ole valmis. Ehkä ensi jouluna. Ensin tuo viestinnän cumu valmiiksi..

Read the rest of this entry »

Posted in AJANKOHTAISTA

Kaksi kaupunkia

Päättyneellä viikolla piipahdin kahdessa minulle rakkaassa kaupungissa. Torstaina kävin Tampereella moikkaamassa erästä opiskelijatoveria pitkästä aikaa sekä ihmettelemässä yliopistoalueen remontteja. Päätalon alakerta tenttisaleineen on aika kovan myllerryksen kohteena ja Pinnin puolellakin Cafe Pinni sekä yksi hisseistä on remontin alla. Aktiiviaikanani (siis silloin, kun kävin kampuksella viikoittain) ei näin laajoja remontteja ollut - tosin silloin rakennettiin Pinni B ja Linna. Niin se aika vaan vierähtää. Yliopisto ei oikein enää tunnu omalta, johtuen kai siitä, että graduvaihe on alkanut, eikä kampuksella tule vierailtua lähes joka kuukausikaan. Perjantaina oli vuorossa luminen Helsinki. Puheet lumenmäärästä osoittautuivat todeksi. Linja-autoilla ja ratikoilla oli vaikeuksia päästä sujuvasti liikennöimään, mutta onnistuin kuitenkin käväisemään Eirassa ja Kalliossa. Käveleminen puolihangessa (kun eihän niitä kaikkia katujakaan ole aurattu) tuottaa vaikeuksia. Pyörätuolilaisille (satun tuntemaan muutaman helsinkiläisen liikuntarajoitteisen) asiointikelit ovat suorastaan mahdottomat! Sympatiat ovat heidän puolellaan.

Pohdin jälleen suhdettani ao. kaupunkeihin. Tampere on ollut koulutuksellinen ja osin harrastuksellinen kehto, kun taas Helsingissä on pätkätyöt ja ystävät/kaverit. Tampere on kyllä ihana kaupunki ja siellä vierailisi kyllä useamminkin, mutta se on auttamatta hieman hankalan matkan päästä kotikunnastani. Manseen matkaan sen pari tuntia, kun taas Helsinkiin pääsen alle tunnissa oikorataa pitkin. Ehkä kuitenkin Helsinki on se tuleva asuinpaikka, kun taas Tampereella käydään harvemmin. Tosin pääkaupunkiseutu on kalliimpaa elinkustannuksiltaan kuin Tampere, mutta toisaalta Helsingistä käsin olisi vaivattomampi kulkea nykyiselle kotiseudulle kuin Tampereelta. Eihän tuo pari tuntia olisi mitään, mutta.. No, saa nähdä mistä se kissa lopulta nahan repii (eli missä asun vuoden kuluttua).

Read the rest of this entry »

Posted in ELÄMÄ

Kulttuuria ja kunniaa

Tässä päivänä muutamana luovuin balettineitsyydestäni. En kuuna päivänä olisi mennyt balettiin, ellei siihen olisi tarjoutunut oiva tilaisuus ja vieläpä klassikkojen klassikko: Joutsenlampi (Suomen kansallisbaletti teki vierailuesityksen Tampere-taloon; kaikki kolme esitystä olivat loppuunmyydyt). Jos ao. esityksen balettiosuudet olivat henkeäsalpaavat, niin eniten minua miellytti baletin musiikki (Tampereen filharmonia). Tietysti lempikohtaus oli pienten joutsenten tanssi, joka keräsikin raikuvat aplodit - syystäkin! Kyllä ne ammattilaiset osaavat tuon baletinkin. Itse olen ollut mukana ainoastaan näytelmissä lukioaikoinani, mutta jäänyt jo "eläkkeelle". Tiedä, uskaltaisiko lavalle enää noustakaan. No, mutta seuraavaksi oopperaneitsyys pitäisi saada luovutettua..

Jos on kulttuuria saatu, niin myös kunniaa. Yllätyin hieman, kun spr:n paikallisosaston syyskokouksessa minulle lyötiin kouraan spr:n ansiomerkki ja kunniakirja. Onhan tässä yli 10 vuotta oltu mukana toiminnassa, mutta vapaaehtoisjärjestö kun on kyseessä, niin ihan pyyteettömästi ja todellakin vapaaehtoisesti. Luottamustoimissa (piirihallitus ja järjestön valtuusto) ovat viime vuodet kuluneet. Mieli tekee myös jälleen ns. kentälle, siis ea-päivityksiin tms. papereiden pyörittämisen jälkeen. Saa nähdä. EA1-kurssi olisi ainakin käytävä uudelleen (nolottaa sanoa ääneen, että kortti on mennyt vanhaksi) lähiaikoina.

Read the rest of this entry »

Posted in AJANKOHTAISTA