Syntymäpäivä oli ja meni. Vanheminen tuntuu joka vuosi yhtä ikävältä, mutta lohduttaudun sillä että naisilla vanheneminen saattaa olla vielä masentavampi kokemus kuin meillä miehillä. Toki meilläkin biologinen kello tikittää, mutta naisilla kahta kauheammin. Eipä käy kateeksi. Mutta oli ihan kiva päivä.
Kävin erään ystäväni kanssa elokuvissa. Vuorossa oli Suljettu saari, joka oli ihan ok Scorsesen elokuvaksi. Mutta aivan liian pitkä. Michelle Williams teki kyllä mukiinmenevän suorituksen. Di Capriossa ei ole kyllä sellaista särmää yhtään - pelkkä kansikuvapoika tässäkin elokuvasssa. Leffan jälkeen menimme yhdelle viinilasilliselle Pullmaniin. Sain häneltä lahjaksi yhden dvd-elokuvan nimeltään "Sisareni puolesta". Kivaa, rakastan elokuvia - lajista riippumatta!
Ostin itselleni myös elokuva-aiheisen lahjan. Elokuvien lisäksi rakastan elokuvamusiikkia. Finnkino myy elokuvateattereissaan elokuvamusiikkiboksia, jossa on peräti kahdeksan levyn verran musiikkia sekä koti- että ulkomaisista elokuvista.
Eräältä toiselta ystävältäni sain lahjaksi piirustuslehtiön ja värikyniä. Inspiraationa lahjaan toimi taannoin julkaisemani piirustus, minkä olin tehnyt kuusivuotiaana. Nyt pääsen jälleen piirtämään aurinkoja ja taloja graduilun lomassa - kun en näköjään ole saanut pitkään aikaa piirtää. Minkä taiteilijan maailma on minussa menettänytkään - not!
2 kommenttia:
Aika jännä, että oot tota mieltä Leonardo DiCapriosta, kun mä taas oon sitä mieltä, että nyt kun se on saanut karistettua sen Titanic-leiman harteiltaan, niin sehän osaa ihan oikeasti näytellä ja on ihan karismaattinenkin.
Siis osaa Leo näytellä, mutta jotenkin se karisma (jota esim. Al Pacinolla ja De Nirolla on) puuttuu. Suljettu saarikin oli sellaista tasapaksua vääntämistä, ilman eleitä ja eläytymistä rooliin. Mutta kenties se on katsojasta kiinni, tuo mielipide..:P
Lähetä kommentti