Torstaina kävin siis kahdesti elokuvissa. Tennispalatsissa pyöri PS Rakastan Sinua ja Kinopalatsissa Leijapoika. Aiemmin mainittu on ns. naisten elokuva (meitä miehiä siellä taisi olla viitisen kappaletta), joka kertoo kolmekymppisestä Hollysta (ihana Hilary Swank). Hän menettää miehensä 10 vuoden yhdessäolon jälkeen vaikealle sairaudelle. Holly, joka on tylsistynyt työnsä ja elämäänsä, masentuu menettäessään elämänsä miehen. Täyttäessään 30, elämään tuo sisältöä miehen "haudan takaa" lähettämät kirjeet. Kirjeissä mies kehottaa Hollya jatkamaan elämäänsä - askel kerrallaan, ystäviensä tuella. Oman lusikkansa soppaan tuo Hollyyn ihastunut baarimikko Daniel.
Leijapoika puolestaan on kertomus kahdesta Afganistanissa elävästä lapsuudenystävästä (Amir ja Hassan), jotka leijakilpailun jälkimainingeissa joutuvat eri teille - tahtomattaan. Isänsä kanssa sotaa paennut, 20 vuotta Yhdysvalloissa asunut ja perheen perustanut Amir joutuu palaamaan Afganistaniin sovittamaan syntinsä - ja pelastaakseen jotain Hassanille kuuluvaa..
Molemmat elokuvat olivat erinomaisia ja herättivät voimakkaita tunteita - kukin tavallaan. PS Rakastan Sinua on kertomus ikuisesta rakkaudesta, joka ei kuole vaikka toinen ei olekaan enää fyysisesti lähellä. Leijapoika puolestaan on muistutus ikuisesta ystävyydestä ja kunniasta - hinnalla millä hyvänsä.
Yhtä kaikki, hyviä elokuvia molemmat - ehkä kuitenkin Leijapojalle enempi tähtiä (****) kuin PS Rakastan Sinua (***1/2) eksoottisuudesta ja näyttelijäsuorituksista.
i just want to see you
when you're all alone
i just want to catch you if i can
i just want to be there when the morning light explodes
on your face it radiates
i can't escape
i love you 'til the end..
1 kommenttia:
Löysin blogisi kommenteista. Kirjoitit kahdesta elokuvasta, joita olen menossa katsomaan. Hyvät arviot. Minustakin Hilary Swank on ihana ja hyvä näyttelijä; Boys don't cry-leffassa riipaiseva roolityö!
Tervetuloa vastavierailulle!
Lähetä kommentti