Mukavaa, sateista viikkoa!

Eräs viestinnän opiskelijatoverini päätti sähköpostikirjoituksensa ko. otsikon mukaisesti: Mukavaa, sateista viikkoa! Vielä viidennen lukemiskerran jälkeenkin on vaikea oivaltaa kyseisen tervehdyksen taka-ajatus. Olemme kahtena edellisellä luentokerralla käsitelleet klassista logiikkaa.

Kuinka ollakaan, loppukaneetti ei ole mielestäni looginen. Miten viikko voi olla mukava, jos se on sateinen? Toki sillä olettamuksella, etten pidä sateesta? Mutta toisaalta, viikko voi olla mukava, vaikka sataa - toivotaan niin. Kiitos vaan xx toivotuksesta! En toivota samaa sinulle, vaan toivotan mukavaa, poutaista viikkoa ystäviesi seurassa (en muistanut tuota tervehdystä laittaa tämänpäiväisessä vastaussähköpostissa).

Viestintä on vaikea laji, jota hallitsee ainakin suuren gurumme Osmo A. Wiion viestinnän lait (laintaulu on kiinnitettynä, kunniapaikalla tietenkin, huoneeni ilmoitustaululla). Wiion ensimmäinen laki "Jos viestintä voi epäonnistua, niin se epäonnistuu" on ainakin viime aikoina käynyt tutuksi.

En ollut ennen eilisiltaa kuullut eräästä ystävästäni aikoihin. Sain tekstiviestin, jonka alku kuului: "Hei! Et nähtävästi ole saanut viestejäni:(" No, en ole saanut. Viestien perillemeno on ollut takkuista aikaisemminkin, nyt ilmeisesti x kappaletta tekstiviestejä soittelee harppuja bittitaivaassa. Kehoitin häntä vastausviestissä vaihtamaan operaattoria. Ja ei, en ole saanut vastausta. Harmittaa ja vihastuttaa! Haluaisin olla hänen tavoitettavissaan, mutten nähtävästi ole - ties mitä asiaa hänellä on ollut. Toki hän on varmasti ihmetellyt, miksen vastaa - ainakin minun tietääkseni olen hänen kanssaan puhe- ja tekstiviestiväleissä. Lisäksi ihmetyttää, mistä moinen saattaa johtua? No, toisaalta vaihtoehtoiset viestinvälityskeinot ovat olleet hänen käytettävissään. Eiköhän me joskus nähdä, vaikka hänellä ja ehkä minullakin on hieman kiireitä. Kasvokkain on parempi puhua - heti lämpimän ja pitkäkestoisen halauksen jälkeen tietty!

Katsoin viimeinkin Bourne-sarjan kaksi aiempaa tekelettä (The Bourne Identity ja The Bourne Supremacy) dvd:llä - kolmannen (The Bourne Ultimatum) kävin katsomassa elokuvateatterissa. Hienoja tekeleitä - ainakin vauhtia riittää! Pitääpä hankkia omaksi. Monet ovat todenneet, että nämä ovat parempia kuin Bondit. Itse en lähtisi ko. linjalle, sillä Bond- ja Medusa -sarjalla on eroavaisuuksia. Ehkä nämä Bournet ovat maanläheisempiä (eli realistisempia) kuin Bondit. Suosittelen lainattavaksi joko kirjastosta tai leffavuokraamosta - vaikka mukavan, sateisen viikon iloksi!

Moby - Extreme Ways

<

Posted in AJANKOHTAISTA , SYKSY07