One ready, n to go..

Ensimmäinen essee on valmis - vihdoinkin. Ihan mukavaa jälkeä, toivottavasti professori on samaa mieltä. Täytynee huomenna laittaa postiin tuo essee kohti Tamperetta ja ryhtyä toisen esseen kimppuun. Sitä ennen on kuitenkin pidettävä muutaman päivän tauko. Näin tänään kirjastossa erään kaverini pitkästä aikaa (varmaan seitsemään vuoteen), kovin on äijä muuttunut - sitä se poliisin työ teettää. Harmi, ettei ollut mahdollisuutta jutella. Muuten ystävä-rintamalla on hiljaista - rupeaa olemaan ihan samantekevää.

Tänään heitin fillarilla pienen lenkin. Hyvältä tuntui. Ainakin paremmalta kuin lauantaina, jolloin jouduin talsimaan pari-kolme kilometriä etukumin tyhjennyttyä. Uusi velo tekisi terää, voisi tehdä pidempiäkin lenkkejä. Harmittaa, että tuo Ranskan ympäriajo meni jälleen pelleilyksi. Mutta vielä menen katsomaan ko. kisaa, sen verran hyvä tunnelma tuolla reitin varrella näyttää olevan. Nyt vaan ketuttaa tuollaiset pellet, jotka pilaavat pienen kuntoilijan uskon puhtaaseen urheiluun.

Luin myös loppuun Hemingwayn Kenelle kellot soivat? Hieno teos, kertakaikkiaan! Yllättävä loppu tosin, vaikkei yhtä dramaattinen kuin Jäähyväiset aseille -teoksessa.

Irinan musiikki kolahtaa. Liiba laabaa en ole vielä ostanut, mutta hyviä biisejä näyttää sisältävän - kuten tämä "Miksi hänkin on täällä".

Voinko puhua suoraan?
Vai kuuluuko mun teeskennellä?
Sanoa, että on hauskaa,
vaikka kaikki menee päin persettä.

Posted in KESÄ07 , OPISKELU