Valintoja ja muistoja

Palaan vielä lauantaihin ja seitsemän tunnin viestinnän sessioon. Opettajamme totesi moneen otteeseen, että tutkimustyö on valintoja. Valinta aiheesta, rajauksesta, tutkimusmenelmästä, lähdekirjallisuudesta..Luettelo on pitkä ja se vähän hirvittääkin. Pelottaa, sillä muutama väärä valinta (näistä onkin jo osa 1 ilmestynyt, siis vääristä valinnoista) on tullut elämän taipaleen varrella tehtyä, en haluaisi tehdä gradun kanssa samoin. Sain tänään graduaiheen hyväksyttyä ja työlleni ohjaajan. Jee.. No, sainhan läpi kesän väsäämästäni esseestä nelosen..

Paluu nuoruuteen osa 1. Ostin tänään jatsi-pelin, eikä maksanut paljoa. Muistan, kun naapurin poika opetti minut ja veljeni pelaamaan tuota peliä. Siinä kului ilta jos toinenkin. Oli pakko ostaa, tietokoneversiota ei jaksa enää. Niin ja muuten olisi jäänyt ostamatta (kuului sarjaan must to do - jo kesällä). Toivottavasti tuollekin tulee käyttöä.

Ostin samaisesta paikasta myös roosanauhan, tuli siis tehtyä jotain hyvääkin. Kaksi euroa on pieni hinta tärkeän asian tukemisesta. Nauhoja saa muun muassa Suomalaisesta kirjakaupasta (pakko mainostaa).

Toinen nuoruusmuisto liittyy erääseen kappaleeseen. Allaoleva luritus jäi ensimmäistä kertaa soimaan armeijassa. Sotilaskodissa tuo kappale, muiden ohella, oli listahitti (jostain ihmeellisestä syystä). Minulle kappaleeseen ei sinällään liitty mitään muistoja, kaunis biisi ja ilmeisesti kaunis esittäjäkin. Mutta omalla tavallaan ajankohtainen. Jotenkin olen ruvennut pelkäämään, että menetän minulle tärkeän ihmisen. Jotenkin elämä on muuttunut tämän ihmisen myötä siedettäväksi, vaikkei nyt helpoksi. Eihän tämä helppoa ole, varmaan kenellekään.

Huomenna pitää käydä Helsingissä. Jos ottaisi sen pyörän viimein mukaan. Ja kävisi katsomassa jonkin elokuvan.

.sillä ensi kertaa sä saat mut tänään pelkäämään, että menettää mä voisin sut ja kaiken mikä on tärkeää. Sillä ensi kertaa mä itken hiljaa ikävää ruohon väkevää kaiken alleen peittävää niin jäätävää..