Sateeton päivä..

Tänään mainitsen sään ainoastaan yhdellä lauseella - ei satanut vettä. Heräsin matkapuhelimen muistutukseen puoli yhdeksän aikoihin - muistutukseen Helsingin reissusta. Olisi pitänyt poistaa tuo hälytys eilen, mutten yksinkertaisesti ollut vielä rekisteröinyt sitä, ettei tarvitsekaan lähteä. Sama pää kesät talvet.

Muuten päivä meni lepäillen, vammoja hoidellen ja juoksevia asioita hoitaen. Televisiota ei ole tarvinnut katsella, sillä kaapeli- ja digiyhteyksissä on sen luokan häiriöitä, että mieluiten katselen kansantanhuja kuin tökkivää ja peräti puuttuvaa televisiokuvaa. Jos digiaika on tällaista, niin korkeampi voima meitä auttakoot!

Nälkäpäiväkeräys lähestyy ja paikallisen Punaisen Ristin osaston - ja samalla minun kiireet muun muassa sihteerinä - lisääntyvät. Tein tänään lehdistötiedotteen, jossa haemme vapaaehtoisia kerääjiä. Täytyy huomenna lähettää tuo tiedote paikallisiin lehtiin, jos vaikka tekisivät oikein jutunkin. Itse en julkisuutta (pärstää lehdessä) enää haluaisi, sillä lehtien sivuilla on tullut poseerattua jo tarpeeksi milloin mistäkin syystä. Tiedotteen teon lisäksi kouluilta on pitänyt tiedustella niiden halukkuutta osallistua keräykseen. Muutamia myönteisiä vastauksia on jo tullut, hyvä niin. Vapaaehtoistyö vie oman aikansa, mutta on todellakin sen arvoista.

Päivän uutispommi oli Tiisanojan dopingkäry. Tai no, kenelle oli uutinen, kenelle ei. Valitettavasti tuo urheilu on mennyt harmaan alueen puuhailuksi. Rehti ruisleivän voimalla kilpailu ei taida kiinnostaa sen paremmin yleisöä kuin sponsoreitakaan. On siis peiliin katsomisen aika, joka suunnalla.

Auringonlasku - se on aina yhtä romanttinen ja hieno ilmiö. Päivän toimet tehty ja on rauhoittumisen ja iltateen aika. Toivottavasti aurinko nousee huomenna, siitäkään kohta ihan satavarma ole.