Kohti uutta vuotta

Joulu alkaa olla lusittu, vaikka virallinen jouluaika ulottuu Loppiaiseen. Herkkuja on syöty ja lepäiltykin on (ei välttämättä tarpeeksi). Sen verran kiltti (välillä liiankin kiltti) olen vuoden mittaan ollut, että lahjuksiakin tuli. Hampaat pestään nyt sähköhammasharjalla ja kesän pesäpallo-otteluita varten on kunnon räpyläkin. Tortuista tai pipareista ei ole jälkeäkään, mutta suklaata on vielä jonkin verran. Siispä nauttikaamme vielä niistä herkuista, joita vielä on.

Joulu tai pikemminkin uusivuosi toi hieman muutoksia blogiin ulkoasun ja etenkin sisällön suhteen. Välillä pitää uudista, ettei vallan sammaloidu vanhoihin kaavoihin.

Read the rest of this entry »

Posted in TALVI09.

Joulumaassa

Read the rest of this entry »

Posted in JOULU07. , TALVI09.

Lahjavalinnan sietämätön vaikeus

Nyt kun joulukortit on saatu onnellisesti postiin (ja onnellisille vastaanottajilleen), on taas lahjarumban vuoro. Niiden hankita on näköjään taitolaji, niin syntymäpäivä- kuin joululahjojenkin kohdalla - pitäisi kyllä hyväksyttää olympialajiksi. Perheen kesken on yhä tapana jakaa muutama paketti ja lahjojen valinta on vuodesta toiseen vaikea. Tämä siitäkin huolimatta, että itsekullekin varmasti riittää se, että on terve, katto päänsä päällä, lämmin ja hyvä nukkua sekä ruokaa riittävästi.

Jos on vaikeata valita lahjaa läheisille, niin sitä se on myös lähemmille ystäville - siis heille, joiden kanssa on ollut tekemisissä vuoden aikana enemmän tai vähemmän. Harrastukset auttavat lahjavalinnassa eli taitelijatyyppiselle jotain pensseleitä yms. tarviketta. Mutta harrasteet eivät ongelmaa toki kokonaan poista, helpottavat vaan sitä.

Mahdottomia tapauksia ovat kaunottaret - siis valita lahjaa heille. Varsinkaan, kun ei ole heidän kanssaan kuin ystävyys/kaveruussuhteessa (ystävä, kaveri - sillä on merkitystä, palaan tähän jossain toisessa yhteyessä). Väärän kuvan antaminen on niin virhemenettely kuin olla ja voi (nimimerkillä kokemusta omaava) ja pahimmassa tapauksessa suhteen korjaaminen on vaikeata, ellei jopa mahdotonta. En tosin tiedä, vaihtaisinko paikkoja henkilön kanssa, jonka pitää hankkia lahja seurustelukumppanilleen (itselläni kun ei ole koskaan ketään ollut). Toisaalta virtuaalimaailmasta saa apua - esimerkiksi Jatkoajan keskustelupalstalla on perustettu asiaa koskeva ketjukin helpottamaan hankintoja (suosittelen miespuolisille lukijoille myös Naisasiat-ketjua). Mitään kallista ei tietystikään tarvitse ostaa, vai tarvitseeko? Ovatko naiset(kin) sitä mieltä, että ajatus on tärkein eikä toteutus (ja laatu korvaa määrän)? Veikkaan, että moni vastaa visaiseen kysymykseeni "kyllä" vaikkei sitä tarkoittaisikaan. Skaalaa tietysti on lahjakorteista koruihin - riippuu tietenkin suhteen laadusta eli vakavuusasteesta. Onneksi (tai valitettavasti) tuollaista ongelmaa ei ole.

Jos on vaiketa ostaa lahjoja, niin niiden toivominen on helppoa. Vaikka erilaiset eettiset ja aineettomat lahjat ovatkin se ekologisin vaihtoehto, niin aina sitä jotain käsinkosketeltavaa haluaisi. Tällä hetkellä pesäpalloräpylä tulevaa kautta varten (Go Räpsä-Ässät!), sähköhammasharja (olen laiskistunut perinteiseen harjaamiseen) tai Frendit-boxi sisältäen kaikki kaudet. Aineettomista tietysti motivaatiota tulevaan gradukoitokseen, mutta sen kai jokaisen maisteriehdokkaan täytyy löytää itsestään.

Tällaisista tosin voi ainoastaan unelmoida - vaikka eihän toista ihmistä voi omistaa.

Read the rest of this entry »

Posted in AJANKOHTAISTA , TALVI09.

Pesäpalloa pakkasessa

Eilinen oli pitkästä aikaa kiva päivä. Kävin Helsingissä pelailemassa Räspä-Ässien sisukkaiden ja reippaiden ihmisten kanssa pesäpalloa Väinö Tannerin kentällä, Kallion sydämessä. Tunti siinä tuli hutkittua ja muutaman kerran palloon tuli osuttuakin (ja kuuluisa kentän läpi-lyöntikin tuli tehtyä). Pelin jälkeen kuvataideopiskelijoiden joulumyyjäisiin (harmitti, ettei ollut käteistä euroakaan mukana) ja sitten glögille. lämpöisten juomien ja heleiden joululaulujen kimppuun! Kävin vihdoin erään ystäväni uudessa asunnossa - kutsut tulivat sekä tupareihin että synttäreihin, mutta en voinut kumpaankaa venyä. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Oli kiva tutustua uusiin ihmisiin ja viettää aikaa vanhojenkin parissa. Illan kruunasi (not!) paluumatkalla samassa junassa nähty Reetu eli Frederick - jeah!

Sain viimein kortitkin kirjoitettua. Reilut parikymmentä niitä nyt tuli. Ja tänäkin vuonna, perinteitä velvoittaen kortit lähtevät joulua edeltävänä viikkoa - seimileimalla varustettuna totta kai! Yritin muistaa kaikkia heitä, joiden kanssa olen ollut enempi tai vähempi tekemisissä. Toisaalta kaikkien osoitteita minulla ei ole tiedossa, joten heille sitten sellainen sähköinen kortti. Siten tosin muutama merkki uhkaa jäädä käyttämäti, mutta välikö sillä. Tykkään kirjoittaa kortteja (osin sen takia aloitin postcrossingin) - etenkin, kun kirjeiden kirjoittaminen on jäänyt sähköpostien ja tekstareiden jalkoihin.

Glögin lomassa kuunneltiin siis joululauluja ja etenkin tämä WHAM! klassikko sai paljon soittoaikaa - peräti kolmesti taisi soida. Ei siinä mitään, ihan kiva tsipale.

Read the rest of this entry »

Posted in TALVI09.

Kalenterihallinnan sietämätön vaikeus

Viime kuukausi ja osin tämäkin on ollut täynnä kokouksia, tenttejä ja muita pakollisia menoja. Ja vielä kun päälle laittaa joulukiireet, niin eipä ole ehtinyt paljoa laakereillaan levätä. Ja kun pakollisista menoista on päästy eroon, niin sitä on niin kuitti, että on aivan pakko levätä laakereillaan. Jotenkin sitä ihmisillä on loppuvuodesta hirveä kiire joka paikkaan - ei ihme, että kaupat ovat täynnä hieman levotonta ja ärtyistä porukkaa. Itse olen muutaman lahjapaketin jo ostanut ja sentään saanut joulumerkit hommattua kortteihin. Vielä kun saisi ne kortit kirjoitettua, niin alkaisi jo helpottaa - vaan taitaa jäädä viime tippaan tänäkin vuonna.

Kalenteri on kiva väline laitettaessa ylös pakollisia ja tärkeitä menoja. Mutta sen yhteensovittaminen ystävien ja kavereiden kanssa ei onnistu - ei sitten millään. Aina on jollain jotain menoja silloin, kuin itsellä olisi hieman helpompaa. Elokuvissa käynti hyvässä seurassa voi olla niin kiven takana, että ihan hirvittää. Eilen jouduin siirtämään erästä elokuvakäyntiä varmaan alkuvuoteen, kun minulle ei käynyt tentin takia tänään ja toiselle ei puolestaan käynyt torstaina. Ja toisen ystävän kanssa oli tarkoitus tavata perjantaina, mutta minulle olisi käynyt lauantai - mikä taas on hänen muuttopäivänsä Vantaalta Helsinkiin. Pitäisiköhän sitä viettää loppuvuosi ihan omissa oloissa, kun tapaamisten järjestäminen on nyt niin vaikeata?

Anneli Mattila - Ethän mee. Olisi sopinut edelliseen merkintään paremmin, mutta hyvältähän tuo näyttää/kuulostaa tässäkin.

Read the rest of this entry »

Posted in ELÄMÄ. , TALVI09.