
Kylmä matkapuhelinviesti ei aja samaa asiaa kuin virtuaalinen yhteydenpito. Viimeksi lauantaina ja sunnuntai-aamuna juttelimme, mutta tällä hetkellä ikävä ja huoli on sanoinkuvaamaton. Myönnetään, tietyllä tavalla kylmää tuo meseilykin, mutta ehkä interaktiivisella viestinnällä on sittenkin eri kaiku kuin tekstiviesteillä. Pitäisi mennä käymään ja niin teenkin, mutta tiistaina. Kunhan vaan tietäisi, mitä sanoa tai tehdä.
Tänään pitäisi viimeistellä yksi liian kauan roikkumaan jäänyt essee. Muutama sivu, niin se olisi siinä ja opintopistetili karttuisi taas. Tänä kesänä opintopisteitä on tullut ruotsin ja englannin suullisista kursseista. Olen ylpeä itsestäni, mutta vielä uupuu. Harjoitteluraportti, kunnallisalan pakollisia, gradu. Ainoa, joka uupuu todennäköisesti on meikäläinen. Syksy pelottaa, tiedä mitä eteen tulee. Mutta nämä asiat eivät ole tärkeitä - sydämen asiat ovat.
0 kommenttia:
Lähetä kommentti